Tapahtui Marketissa

Olen huomannut että vaikka kuinka pieni lapsi itkisi niin kukaan EI TEE MITÄÄN asialle. Vein kerran kauppakeskuksessa lapsen infoon ja äiti tuli eikä edes kiittänyt.



Ärsyttävä isä lapsella oli. Olisin varmaan kommentoinut jotain tyyliin haloo, lapsi toinen on!

Kukaan ei tehnyt mitään. Poika itki ihan hysteerisenä " pappaa" ja minä vein hänet penkillä istuvan miehen luo. Oli kaiketi oikea henkilö, vaikka ei sanonut sanaakaan, toljotti vain.

Isä oli idiootti.

Ymmärrän isän hermostumisen, itsekin saan aina sanoa kolmelle lapselle etteivät lähde/jää mihinkään haahuilemaan. Joskus olen ajatellut että menkööt, jos vaikka sitten oppii kun kerran eksyy ja kunnolla säikähtää. (Mutta eihän heitä kuitenkaan oikeasti uskalla kovin pitkälle päästää etteivät todella häviä, se olisi aika karmea tilanne.)

olin töissä vaatekaupassa jouluruuhkien aikaan. Yksi iltapäivä, oli jo aika pimeää, huomasin että kauppaan tulee n. 7v. poika. Jonkun aikaa siinä meni, kun huomasin pojan istuvan rappusilla. Menin kysymään että onko hänellä kaikki hyvin (näytti aika pelokkaalta). Poika sanoi että on eksynyt isästään, jonka kanssa oli jouluostoksilla. Äiti ja sisko oli toisissa kaupoissa kahdestaan. Kysyin sitten onko isällä kännykkää, että soitetaan sille. No, on sillä kuulemma, mutta poika ei tiennyt sen numeroa, eikä äidinkään. Poika sanoi että isällä on karvahattu päässä. Semmonen oli aikamonella tulipalopakkasten aikaan maalaiskaupungissa. Eipä siinä sitten voinut muuta tehdä kuin jäädä odottamaan. N. tunnin päästä tuli sitten pojan äiti siihen (isä oli soittanut että poika on kateissa). Kyllä oli helpottunu äiti ja kiitteli kovasti kun piettiin huolta pojasta.

En siis ollutkaan " outo" kun puutuin tilanteeseen! Isän reaktiosta jäi vähän sellainen fiilis...



ap

Tulee paha mieli kun ajattelen lasta joka paniikissa etsii vanhempiaan, ei vissiin sitten yhtään hetkauta näitä vanhempia kun eivät edes kiitosta viitsi antaa. Puhumattakaan siitä että KUKAAN EI TEE MITÄÄN.



Kyllä tämä suomalaisten tuppisuisuus on sitten IHANAA!

Tuli mieleen se muutaman vuoden takainen tapaus jossa 12 v tyttö oli unohtanut ottaa insuliiniä ja itki ruuhka-aikaan ratikkapysäkillä ja 2 pultsaria auttoi ja kävi ostamassa tytölle limua jotta olo koheni. Kukaan ns kiireinen työstä kotiin palaaja ei ke-rin-nyt kysyä tytöltä yhtikäs mitään.

Jos poika on kielloista huolimatta lähtenyt omille teilleen ja sitten eksyy niin kyllähän se ottaa päähän. Vielä kun vieras ihminen joutuu sen lapsen tuomaan.

Isä oli typerys, miksi piti vielä lisää aiheuttaa mielipahaa pojalle...?

Sinä toimit ihan oikein! Eilen itsekin olin menossa itkevän pikkupojan luo marketissa, mutta myyjä ehti ensin. Äitiä pikkuinen etsi.

Ja jos eksyy niin on vaan hyvä opetus sille (Suomi kun on niin turvallinen maa ettei kauppakeskuksessa eksyminen ole maailmanloppu).



Ja se isä oli varmaan vihainen sille lapselle kun katos ja helpottunut kun se löytyi niin ettei ruvennut siinä huomioimaan sinua.

Sinulla ei taida olla lapsia. Isokin lapsi voi hätääntyä, jos yhtäkkiä ei näekään vanhempiaan ruuhkassa. Joskus vanhempi on ihan siinä lähellä, mutta hädissä lapsi ei edes katso, vaan alkaa säntäileen ja itku tulee.



Meidän 5,5 -vuotias poika on todella herkkä ja uskon todella, että saattaisi hätääntyä pahemman kerran. Usein ollaan puhuttu siitä mitä pitää tehdä, jos eksyy. Olen aina sanonut, että jos äitiä ei näy niin jää vain odottelemaan niin kohta varmasti tullaan hakeen.

Ok. Hain pojan ja sanoin kiitos enkä kiukunnut pojalle koska eksyminen oli puhdas vahinko (ei siis lähtenyt tottelemattomuuttaan luotani).

MUTTA: Miksi se nainen katsoi mua niin kiukkuisena? Ihan kun mä tahallani olisin lapseni kadottanut? Tuli huono äiti olo...



Ja kerran mun vanhin poika (oli silloin 4 v) lähti pois luotani ja katosi suuressa kauppakeskuksessa. Poika löytyi ihan eri kerroksesta syömässä jäätelöä ravintolassa ja työntekijät sanoivat etten saa olla vihainen pojalle. Miksi en olisi saanut olla vihainen kun toinen karkas?

Onko se aina vanhemman vika jos lapsi on tottelematon?



Ja tuossa ap:n tapauksessa ap ehkä oli viemässä lasta kauemmaksi isästään ja siksi isä ei ollut mitenkään kauhean kiitollinen.

Ja joo, kyllä 5-vuotias on senverran pieni että hätääntyy eksyessään, mutta siitäpä oppii. Sitä tarkoitin. Ja mun lapsia saa ihan vapaasti auttaa jos itkevät tai ovat eksyksissä. Sanon jopa kiitos, mutta niitä vihaisia mulkaisuja siitä että lapsi oli kadonnut en kaipaa.



Ja meidän kaksi vanhinta ovat kerran eksyttyään ja hätännyttyään oppinneet tottelemaan paremmin. En siis kadottele niitä yhtenään.



Mutta 5-vuotiaan pitää jo tajuta olla juoksematta minne sattuu vieraassa paikassa ja pysyttävä vanhempiensa lähettyvillä.

Juu, niitä vihaisia mulkaisuja en minä ainakaan isälle antanut vaan hän minulle... Ja sanoi jotenkin tosi " halveksivaan" ääneen pojalleen ettei olisi kannattanu lähteä yksikseen. Tottakai niin voi sanoa, mutta se äänensävy on mielestäni ratkaiseva. Poika hakkasi isää mahaansa vihaisena (reaktio, kun on ollut hädissään) ja isä vain naureskeli " tässähän mä oon ollut koko ajan" . Ja en ollut viemässä poikaa kauemmaksi isästä (jos siis isä oli ollut koko ajan samassa paikassa, niin kuin väitti)



Noh, loppu hyvin kaikki hyvin, poika pääsi takaisin isän luokse ;)

Ja jos poika kuitenkin vihaspäissään löi isäänsä mahaan niin eiköhän niillä aika hyvä suhde ole että uskaltaa niin tehdä.



Loppu hyvin kaikki hyvin siis. Ja ap teki ihan oikein, mutta ei se isäkään ihan väärässä ollut.



T: 15, 17...

Mutta ehkä odotin kuitenkin edes ystävällistä hymyä ennemmin kuin pahaa mulkausta! :P



ap

Tyttö oli tästä muistaakseni saanut sen verran voimia, että sai otettua yhteyttä äitiinsä.



Ilman näitä pultsareita olisi voinut käydä huonosti.



Uskomatonta, ettei kukaan muu auttanut hädässä olevaa 12 v tyttöä!!!



t. ei 11

Kysyy 15=17=...

ja mielenkiinto voi siirtyä hetkeksi muualle jolloin eksyy. Pitäisi pikkaisen sunkin mennä lapsen maailmaan.