Selitä mitä tarkoittaa ihmisarvo

up. eräs keskusteluun osallistunut haluaisi kuulla vielä näkökantoja tähän aiheeseen liityen. Minusta on todella mielenkiintoista se, miten erilailla ihmiset ihmisarvon kokevat ja ymmärtävät. En siis kaipaa linkkejä wikipediaan, vaan kokemuksia, miten arjessa käsite "ihmisarvo" määrittyy teillä?

Jokainen ihminen on arvokas sinänsä, omana itsenään.
Ilman, että hänestä olisi esim. hyötyä kenellekään tai yhteiskunnalle.

Pitäisi käyttää mieluummin sanaa digniteetti (engl. dignity), sillä myös eläimillä on ihmisarvo eli digniteetti. Siihen perustuu eläinsuojelulakikin.

Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeussopimuksen, joten täällä ihmisarvo on lakiin kirjoitettu. Suomen laki siis nojaa käsitykseen, että ihmiset ovat kaikki yhdenvertaisia ja saman arvoisia.

Itse käsitän ihmisarvon jotenkin niin, että se on se arvo, joka syntyessämme meillä on. Sitä arvoa ei poista ihmisen omat teot tai olosuhteet. Ihmisarvo on sitä, mikä jää jäljelle kun oikeus toteaa jonkun murhaajaksi. Ihmisarvo ei katoa mihinkään. Ihmisarvo siis käytännössä peilaa sen, millainen käsitys meillä on ihmiskunnasta ja viime kädessä itsestämme. 

Itse pidän ohjenuorana sitä, että yritän kohdella muita kuin toivoisin kohdeltavan lapsiani. 

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:03"]

Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeussopimuksen, joten täällä ihmisarvo on lakiin kirjoitettu. Suomen laki siis nojaa käsitykseen, että ihmiset ovat kaikki yhdenvertaisia ja saman arvoisia.

[/quote]

Mutta mitä hyötyä tästä on? Laeissa voidaan säätää mitä tahansa. Jos jonkun lain mukaan vaikkapa vasenkätiset teloitetaan aamunkoitteessa, niin ei se ole ristiriidassa ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. Toisin sanoen, ihmisoikeudet eivät käytännössä näy mitenkään. Ihmisiä voidaan niistä huolimatta kohdella huonosti.

Maailma olisi täydellinen vain ja ainoastaan jos ihmiset eläisivät ja toimisivat kuin yksi ja sama ihminen, kaikki olisivat kuin yhden ruumiin jäseniä ja rakastaisivat toisiaan kuin itseään. Silloin kukaan ei olisi ylivertainen tai merkityksetön, vaan jokaisella olisi oma tärkeä tehtävänsä ja paikkansa. Ilman tällaista asetelmaa aina tulee olemaan vihaa, kateutta, ylimielisyyttä, katkeruutta, halveksuntaa, erimielisyyksiä, väkivaltaa jne.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 23:44"]

up. eräs keskusteluun osallistunut haluaisi kuulla vielä näkökantoja tähän aiheeseen liityen. Minusta on todella mielenkiintoista se, miten erilailla ihmiset ihmisarvon kokevat ja ymmärtävät. En siis kaipaa linkkejä wikipediaan, vaan kokemuksia, miten arjessa käsite "ihmisarvo" määrittyy teillä?

[/quote]

Eipä oikeastaan mitenkään ellei oteta huomioon sellaista perusmyötätuntoa jolla erotan toisistaan elävät ja elottomat asiat.

Typerä sana joka pitäisi poistaa. Ihminen joka pitää tytöttelyä ihmisarvoa alentavana ostaa 5 euron  paidan, joka on tehty hikitehtaalla... eli sanalla ei ole mitään merkitystä.

Niin mä ajattelisin, että se on se ihanne. Aika epämääräinen käsitehän tuo on. En kuitenkaan ajattele, että kaikilla pitäisi olla tasan samat olosuhteet mutta sellainen vähimmäisvaatimus pitäisi täyttyä.

Epätasa-arvo johtuu siitä, että kaikki ihmiset eivät pidä toisiaan yhtä arvokkaina.

Ihmisarvo ja tasa-arvo ovat eri asioita.

Ihminen voi olla sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Yhtä tärkeä on esimerkiksi mökin mummo, monivammainen laitoksen asukki, köyhä, kommunisti, maanviljelijä, poliitikko, kuninkaallinen, lapsi jne.

Joku toinen voi ajatella, että esimerkiksi tuottavaa työtä tekevä, veroja isänmaalle maksava ihminen on tärkeämpi kuin mielenterveyskuntoutuja tai työtön, puhumattakaan siitä, että länsimaalainen on ihmisenä parempi kuin kehitysmaan asukas.

Toiset siis kannattavat yhtäläisen ihmisarvon ajatusta ja toiset eivät. Arvothan muutenkin ovat sellaisia, etteivät kaikki pidä kaikkia arvoja yhtä tärkeinä.

"Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisarvo

Google much!

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 17:35"]

Ihmisarvo ja tasa-arvo ovat eri asioita.

Ihminen voi olla sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Yhtä tärkeä on esimerkiksi mökin mummo, monivammainen laitoksen asukki, köyhä, kommunisti, maanviljelijä, poliitikko, kuninkaallinen, lapsi jne.

 [/quote]

Miten tälläisen ihmisen käytös sitten eroaa sellaisen ihmisen käytöksestä joka ei usko ihmisarvoon? Tai siis jos ei eroa mitenkään, niin sittenhän se puhe ihmisarvosta oli pelkkää sanahelinää?

Ajattelisin, että ihmisarvo on jokaisen itselleen ja muille määrittelemä, ikään kuin minimi, mikä kuuluu kaikille. Niinkuin sanottu, mikä se arvo on, on jokaisen oman arvomaailman varassa. Virallinen määrite taas on ihanne.

Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, mutta asenteet, ennakkoluulot, rasismi, taloudelliset ja sosiaaliset resurssit vaikuttavat siihen miten ihmisiä kohdellaan. Ihmisiä riistetään ja sorretaan, alistetaan. Köyhyys ja kouluttamattomuus, tietämättömyys, uskonnolliset tulkinnat ja sukupuoli vaikuttaa usein siihen miten tulee kohdelluksi. Heikko yhteiskunnallinen asema passivoittaa ja tekee puolustuskyvyttömäksi. Ihmisellä jolla ei ole mitään; ei sosiaalisia eikä taloudellisia resursseja käytettävänään ei ole usein juurikaan valtaa.

Länsimaissa ei ole samanlaista sortoa mitä tapahtuu kehittyvissä tai alikehittyneissä valtioissa. Sorretaan ja riistetään alkuperäisväestöä, siirtolaisia, köyhiä ja kouluttamattomia naisia.

Wikipedia:

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä julistus. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan, mutta kahdeksan maata pidättyi äänestämästä (Neuvostoliitto ja muut itäblokin maat, Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia).

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:03"]

Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeussopimuksen, joten täällä ihmisarvo on lakiin kirjoitettu. Suomen laki siis nojaa käsitykseen, että ihmiset ovat kaikki yhdenvertaisia ja saman arvoisia.

[/quote]

Mutta mitä hyötyä tästä on? Laeissa voidaan säätää mitä tahansa. Jos jonkun lain mukaan vaikkapa vasenkätiset teloitetaan aamunkoitteessa, niin ei se ole ristiriidassa ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. Toisin sanoen, ihmisoikeudet eivät käytännössä näy mitenkään. Ihmisiä voidaan niistä huolimatta kohdella huonosti.

[/quote]

Maa, joka on ratifioinut Yk:n ihmisoikeusjulistuksen, ei voi säätää lakia, joka velvoittaa ampumaan kaikki vasenkätiset. Suomessa tuollaisen lain säätäminen tarkoittaisi käytännössä perustuslakiin puuttumista ja se taas on hyvin vaikeaa.

Yleismaailmalliset julistukset ja sopimukset ovat pohja lakien säätämiselle. Suomi on sitoutunut noudattamaan näitä lakeja, joten ne toimivat lainsäätäjille arvopohjina. On toki olemassa valtioita, joissa voi tehdä mitä vain ja säätää  millaisia lakeja tahansa, mutta nämä eivät käytännössä ole koskaan ratifioineetkaan sopimusta.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:20"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:08"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:03"]

Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeussopimuksen, joten täällä ihmisarvo on lakiin kirjoitettu. Suomen laki siis nojaa käsitykseen, että ihmiset ovat kaikki yhdenvertaisia ja saman arvoisia.

[/quote]

Mutta mitä hyötyä tästä on? Laeissa voidaan säätää mitä tahansa. Jos jonkun lain mukaan vaikkapa vasenkätiset teloitetaan aamunkoitteessa, niin ei se ole ristiriidassa ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. Toisin sanoen, ihmisoikeudet eivät käytännössä näy mitenkään. Ihmisiä voidaan niistä huolimatta kohdella huonosti.

[/quote]

Maa, joka on ratifioinut Yk:n ihmisoikeusjulistuksen, ei voi säätää lakia, joka velvoittaa ampumaan kaikki vasenkätiset. Suomessa tuollaisen lain säätäminen tarkoittaisi käytännössä perustuslakiin puuttumista ja se taas on hyvin vaikeaa.

Yleismaailmalliset julistukset ja sopimukset ovat pohja lakien säätämiselle. Suomi on sitoutunut noudattamaan näitä lakeja, joten ne toimivat lainsäätäjille arvopohjina. On toki olemassa valtioita, joissa voi tehdä mitä vain ja säätää  millaisia lakeja tahansa, mutta nämä eivät käytännössä ole koskaan ratifioineetkaan sopimusta.

[/quote]

Miksei voi säätää?

Koska ylimpänä ohjenuorana Suomelle on YK:n ihmisoikeusjulistus ja EU:n lainsäädäntö ja vasta sitten tulee itse perustuslaki. Siksi lakeja, joissa esim. kehotetaan ampumaan kaikki vasenkätiset, ei pysty Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa viemään kovinkaan helposti läpi.

[quote author="Vierailija" time="08.02.2014 klo 00:31"]

Koska ylimpänä ohjenuorana Suomelle on YK:n ihmisoikeusjulistus ja EU:n lainsäädäntö ja vasta sitten tulee itse perustuslaki. Siksi lakeja, joissa esim. kehotetaan ampumaan kaikki vasenkätiset, ei pysty Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa viemään kovinkaan helposti läpi.

[/quote]

Mutta pystyy kuitenkin jos halua on täysin normaalin demokraattisne prosessin kautta. Ei ne ihmisoikeudet sitä estä. 

up