Kun ryhdyin henkisen elämän kannattajaksi, aloin saamaan osaksi järkyttävästi vihaa ja väkivaltaa ihmisiltä

Ole ap sellaisten ihmisten kanssa, joiden seura tuntuu mukavalle.

jhotkut ei vaan kestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei henkisistä asioista kannata puhua sellaiselle joka ei ole vielä tietoinen. Jostain syystä ne, tuntuvat herättävän valtavaa vastustusta, jopa aggressiivisia reaktioita. Mulla on pari ystävää jotka myös ovat, henkisen tien kulkijoita ja heidän kanssaan käydään näitä asioita läpi.

Sama pätee oikeastaan ihan kaikkeen. Valtaosa ihmisistä ei kykene minkäänlaiseen järkevään keskusteluun aiheista, jotka ovat oman kokemuspiirin ulkopuolella. Esim. aktiivisen kuntoilijan EI KANNATA keskustella asiasta sohvaperunan kanssa, sillä usein saa vastaansa lähinnä passiivisaggressiivista päänaukomista tai vähättelyä.

ja yleensä positiivinen elämääntyytyväinen saa vastaan passiivisaggresiivista päänaukomista elämäänsätyytymättömältä, ja elämäänsä tyytymätön heijastaa omat epävarmuutensa tyytyväisyyteen.. näin se menee.

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Mitä tämä "henkisen elämän kannattajuus" tässä tapauksessa tarkoittaa?

Annatko muiden olla rauhassa, vai kerrotko heille, miten eletään oikein?

Valitettavan usein jeesuksen ohella sydämeen sujahtaa "rakkauden" lisäksi myös aimo annos umpimielisyyttä ja vihaa erilaisuutta kohtaan.

Siinä tapauksessa ei ole ihme, ettei saa pelkkää rakkautta ja ihailua osakseen. Jeesus on tosin mestari sokaisemaan käyttäjänsä tältä asialta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ei henkisistä asioista kannata puhua sellaiselle joka ei ole vielä tietoinen. Jostain syystä ne, tuntuvat herättävän valtavaa vastustusta, jopa aggressiivisia reaktioita. Mulla on pari ystävää jotka myös ovat, henkisen tien kulkijoita ja heidän kanssaan käydään näitä asioita läpi.

Sama pätee oikeastaan ihan kaikkeen. Valtaosa ihmisistä ei kykene minkäänlaiseen järkevään keskusteluun aiheista, jotka ovat oman kokemuspiirin ulkopuolella. Esim. aktiivisen kuntoilijan EI KANNATA keskustella asiasta sohvaperunan kanssa, sillä usein saa vastaansa lähinnä passiivisaggressiivista päänaukomista tai vähättelyä.

ja yleensä positiivinen elämääntyytyväinen saa vastaan passiivisaggresiivista päänaukomista elämäänsätyytymättömältä, ja elämäänsä tyytymätön heijastaa omat epävarmuutensa tyytyväisyyteen.. näin se menee.

ja elämäänsätyytymättömät aloittavat mustamaalauskampanjan hyviä ihmisiä kohtaan, näin paha maailma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

jos yhteiskunta mahdollistaa sellaisen elämän, ei se yksilön vika ole... käy vaan töissä ja kuluta=)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

jos yhteiskunta mahdollistaa sellaisen elämän, ei se yksilön vika ole... käy vaan töissä ja kuluta=)

Onko se sitten kummoista henkistymistä pakottaa muita elättämään itsensä? Mulla oli tänään vain puolikas työpaivä, mutta huomenna taas menen uudestaan, älä murehdi.

Vierailija kirjoitti:

Jaa että ihan väkivaltaa... Porvoossa tämä varmaankin?

Todellisuudessa minua ei harmita yhtään kenenkään uskoontulo tai hurahtaminen henkien näkijäksi. Kaheliutta on montaa sorttia ja tuo on ihan ok - KUNHAN sitä ei tuputa kenellekään kielloista huolimatta.

Et varmaan ap itsekään tykkäisi, jos joku jankuttaisi sinulle koko ajan vaikkapa nyt poliittisesta suuntauksestaan? Vaatisi sinua mukaan ko. porukan kokouksiin, kääntäisi koko ajan puhetta siihen ja tarjoilisi sitä kaikkivoipana ratkaisuna kaikkiin sinun ja yhteiskunnan ongelmiin?

Tuputtaminen on se, mikä ihmisiä ärsyttää, koska se pitää sisällä oletuksen, että olet oikeassa ja sinulla on ylhäältä-alas alentuvainen asema saarnata sille toiselle ihmiselle.

Oikeasti se, millä kukin saavuttaa mielenrauhan ja tyyneyden, vaihtelee ihmisestä toiseen. Jollekin se elämänhallinta tulee ideologian kautta, toiselle uskonlahkon, kolmannelle kunnosta huolehtimalla, neljännelle ihan vaan vähentämällä ylimääräisiä velvoitteita ja satsaamalla perheeseen ja ihmissuhteisiin.

Itse en kauheasti edes perusta tyyneydestä. Minusta maailma on todellisuudessa niin kaoottinen, että sen kanssa on vain opittava elämään, vähän kuin surffari aallonharjalla. Keinotekoinen tyyneys juontaa enemmän tyhmyydestä ja itsepetoksesta. Sori - en aidosti siis kauheasti arvosta ihmisiä, joille epävarmuus ja yllätyksellisyys on kauhistus.

Omassa tuttavapiirissäni ja työpaikalla juuri ne uskovaiset ja tyynet ihmiset ovat niitä, jotka ottavat vastoinkäymiset vastaan ilman suurta voivottelua ja järkytystä. He ovat kai jotenkin hyväksyneet sen, että kaikki asiat eivät ole ihmisen kontrolloitavissa vaan joissain suuremmissa käsissä. Ei hengellisissä ihmisissä sen sijaan tuntuu olevan enemmän kontrollifriikkejä tyyppejä, jotka eivät yhtään siedä epävarmuutta ja valittavat kun jokin pienen pienikin asia poikkeaa alkuperäisestä suunnitelmasta. 

Tunnen läheisesti myös pari uskovaisia jotka ovat selvinneet todella rankoista vastoinkäymisistä, kuten oman lapsen kuolemasta. Tällaisissa vastoinkäymisissä hengellisyys voi olla todella suuri, kaunis voimavara.

Mikään ei ole rasittavampi, kun "henkinen" ihminen, joka on mielestään NIIN PALJON henkisempi, kun muut 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

jos yhteiskunta mahdollistaa sellaisen elämän, ei se yksilön vika ole... käy vaan töissä ja kuluta=)

Onko se sitten kummoista henkistymistä pakottaa muita elättämään itsensä? Mulla oli tänään vain puolikas työpaivä, mutta huomenna taas menen uudestaan, älä murehdi.

mites kun sairastut, voi voi kun yhteiskunta elättää ? vai pää kainalossa oravanpyörään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

jos yhteiskunta mahdollistaa sellaisen elämän, ei se yksilön vika ole... käy vaan töissä ja kuluta=)

Onko se sitten kummoista henkistymistä pakottaa muita elättämään itsensä? Mulla oli tänään vain puolikas työpaivä, mutta huomenna taas menen uudestaan, älä murehdi.

mites kun sairastut, voi voi kun yhteiskunta elättää ? vai pää kainalossa oravanpyörään?

Moraalisesti tuo vaikuttaa aika selkeältä peliltä.

Jos edes pyrkii elättämään itsensä ja toimimaan osana yhteiskuntaa, on oikeutettua hyödyntää yhteiskunnan palveluja kun sairastuu/vammautuu tai mitä lie.

Jos taas joku omassa erinomaisuudessaan vellova "henkinen" pösilö katsoo, ettei hänen tarvitse osallistua itseään huonompien yhteyskuntaan, niin no... painukoot vaikka jonnekin muualle, kuten järven pohjaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vaan ottaa päähän, kun jotkut ei halua elää normaalia elämää, jossa on tarkoitus tienata ja kuluttaa sekä näyttää menestyvältä. Kyllä kaikkien pitäisi kantaa kortensa kekoon, yhteisen pahoinvoinnin lisäämiseksi. 

Harva vaan toteuttaa tätä elämäntyyliä omilla rahoillaan.

jos yhteiskunta mahdollistaa sellaisen elämän, ei se yksilön vika ole... käy vaan töissä ja kuluta=)

Onko se sitten kummoista henkistymistä pakottaa muita elättämään itsensä? Mulla oli tänään vain puolikas työpaivä, mutta huomenna taas menen uudestaan, älä murehdi.

mites kun sairastut, voi voi kun yhteiskunta elättää ? vai pää kainalossa oravanpyörään?

Ai nyt susta tulikin sairas, kun tuli vähän erilainen kysymys? Sairaus on tottakai eri asia, kunhan se ei ole itse keksitty.

Mietin tätä asiaa juuri tänään. Olen hyväntahtoinen ja rauhallinen ihminen, ja se saa jotkut ihan raivoihinsa. Melkein sihinää kuuluu kun sylkevät ilkeyksiään. Jännä ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä asiaa juuri tänään. Olen hyväntahtoinen ja rauhallinen ihminen, ja se saa jotkut ihan raivoihinsa. Melkein sihinää kuuluu kun sylkevät ilkeyksiään. Jännä ilmiö.

Samoja kokemuksia. Ja noiden samojen ihmisten negatiivinen energia hohkaa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun nekin, jotka itse sanovat olevansa henkisen tien kulkijoita, voivat syrjiä sitä, joka heidän mielestään valitsee väärän henkisen tien. Eli kun ei usko täsmälleen samoin kuin he, on tyhmä, outo ja syrjittävä tyyppi.

Olen todennut, että henkisistä ja hengellisistä asioista pitää puhua erittäin varovasti, tai mieluiten ehkä ei ollenkaan.

Olen todennut saman asian.

Jos haluaa saada ensikäden näppituntumaa nykyään kovin pinnalla olevaan toksiseen positiivisuuteen, niin kannattaa hakeutua näihin henkisyys- ja New Age -piireihin. Niissä kukaan ei saisi myöntää tuntevansa mitään negatiivista, itse asiassa negatiivisia tunteita ei saisi olla ollenkaan. Ei ole ihme, että näissä porukoissa liikkuvat ihmiset ovat monesti herkkiä loukkaantumaan, ärsyyntymään ja näpäyttämään toisia. Totta kai se alkaa tuntua ja heijastua ulospäin, jos ja kun omaa pahaa oloa joutuu jatkuvasti peittelemään ja mitätöimään.

Sama koskee näissä piireissä kovin pinnalla olevaa feminiinisen energian juhlistamista. Siinä ei ole mitään väärää, jos nainen on luonnostaan feminiininen ja sitä puolta haluaa itsessään vahvistaa. Mutta meno on yleensä sitä, että feminiininen = hyvä ja maskuliininen = paha. Feminiinisyyttä tulisi myös toteuttaa mahdollisimman perinteisesti, eli olla sulokas, viehkeä, äidillinen elämän luoja. Minulla oli pitkään oman naiseuteni kanssa ongelmia, kunnes tajusin etääntyä näistä porukoista. Nykyään olen tyytyväinen ja tasapainossa itseni kanssa, kun kukaan ei yritä määritellä sitä puolestani, millainen "luontainen olemus" minulla tulee olla.

Suomen yleisin ajatus : mikähän tuokin luulee olevansa?

Mikä on henkinen ihminen??

Mua on kiusattu koska olen niin aivosumussa, että olen henkipatto.

Kun en osannut suojella itseäni.

Kiusattu on vaikka ei ole mitään kosketusta mihinkään henkeen.

Varmaa on että kiusaajat KUVITTELEE onnellisiksi muut, joilla ei ole hullunkiiltoa silmissään kuten heillä itsellään. Heille kaikki on kilpailua, vastakkainasettelua.

Narsismin ydin on tarpeessa käyttää valtaa toisiin vaikka kiusaamalla. Eivät voi sietää että joku on vaan rauhallisen näköinen. Eivät voi sietää että toisen ei tarvi miettiä alistamista koko aikaa, kuten heidän saastaisissa mielissään täytyy.

Kateus on aina kiusaajassa. Hän kadehtii ketä tahansa joka kohdalle osuu. Myös tavallisia, ei-liian-herkkiä, niin olen kuullut.

Tunsin yhden hippimuijan, joka on kiinnostunut new age-jutuista.

Siinä oli harvinaisen sekava ja rikkinäinen ihminen. Oli opiskellut psykiatrian sairaanhoitajaksi.

Niin vähän on paljon vartijana.