Toksinen positiivisuus parisuhteessa

Sano joku esimerkki....

Oletko itse aina toksisesti negatiivinen... 😩

Oma äitini on aina ollut tällainen, ja sen vuoksi varmaan olenkin halunnut itselleni kylmäpäisen, karun realistisen kumppanin. Haluan, että se lähin ihminen on sellainen, jonka todellisuudentajuun voi luottaa, ja joka palauttaa jalat maahan tarvittaessa.

Mulla on tällainen parisuhde, olen tajunnut sen vasta viime aikoina. Puolisollani on todettu narsistinen ph. Narsisti ei koskaan masennu, joten negatiivisilla tunteille ei vain ole tilaa. Tai ehkä vielä oikeammin, minä voin kantaa ne.

Meillä kaikki on puoleltani negatiivista varautumista. Jos ulkona on mustia pilviä ja kosteata niin lapsille ei voi edes antaa sateenvarjoja mukaan kun alkaa kuulumaan päänaukomista että taas sitä varaudutaan pahimpaan.

Jos maito kaatuu sohvalle ja sanoo asiallisesti että se varmaan kannattaa pestä nopeasti hyvin pois niin alkaa aukominen että taas sitä varaudotaan pahimpaan. Sitten kun maito alkaa imeydyttyään sohvaan todella haisemaan alkaa vittuilu siitä että ei sitä voinut ottaa vakavasti kun aina on joku negatiivinen asia menossa.

Negatiivisuus on siis ihan arjen normaaleja asioita mitä kaikkien pitäisi ymmärtää, meillä kaikki se on ulkoistettu minulle. Jos niistä ei sitten sano ja jotain tapahtuu se on puhdasta pahuutta. Mikään ei ole hyvä. En enää kiinnitä huomiota muuta kuin lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Jos tuo toinen joisi vaikka vesiväriastiasta vettä tai pyyhkisi paskaiseen vaippaan naaamansa niin en tosiaan sano enää etten ole negatiivinen.

Meillä puoliso ei vaan välitä muusta kuin itsestään. Jos minä kannan ihan aiheesta huolta lapsista se on aina jotain vouhkaamista ja liioittelua. Hänen ongelmiinsa pitää tietysti pureutua heti ja tehdä kaikki hänen eteensä muuten on päivä pilalla. Hän vähättelee ja ohittaa kaikki ja syyttää positiivisen ajattelun puutteesta.

Hänellä ei vaan ole tilaa muiden ongelmille, muuta kuin silloin jos tilanteesta voi jotenkin hyötyä itse tai tuoda omaa itseään esille. 

Palstan mukaan 120kg naisen syödessä miehen pitäisi sanoa hyvää ruokahalua, et ole yhtään lihava.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen parisuhde, olen tajunnut sen vasta viime aikoina. Puolisollani on todettu narsistinen ph. Narsisti ei koskaan masennu, joten negatiivisilla tunteille ei vain ole tilaa. Tai ehkä vielä oikeammin, minä voin kantaa ne.

Ja olet edelleen tässä suhteessa, koska...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen parisuhde, olen tajunnut sen vasta viime aikoina. Puolisollani on todettu narsistinen ph. Narsisti ei koskaan masennu, joten negatiivisilla tunteille ei vain ole tilaa. Tai ehkä vielä oikeammin, minä voin kantaa ne.

Ja olet edelleen tässä suhteessa, koska...?

Tässä tilanteessa en halua rikkoa lapsilta perhettä ja kliseistä kyllä, meillä on mukaviakin hetkiä. Olen kasvanut henkisesti ihmisenä viime vuosina paljon ja nyt näen läpi kaikesta manipuloinnista ja projisoinnista. Tai en ehkä kaikesta, mutta paljosta. Pidän kiinni omista rajoistani vaikka toinen kiukuttelisi kuinka. Toivon, että hänkin kasvaisi, mutta tiedän että se ei ole muiden kuin hänen vastuullaan.

Joo, seurustelin tälläisen kanssa. Oli kyllä harvimaisen pa*kaa. Tilanteeseen herääminen kesti myös kohtalaisen pitkään kun päälle liimattu positiivisuus, "iloisuus" ja "ratkaisukeskeisyys" hämärsivät todellisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen parisuhde, olen tajunnut sen vasta viime aikoina. Puolisollani on todettu narsistinen ph. Narsisti ei koskaan masennu, joten negatiivisilla tunteille ei vain ole tilaa. Tai ehkä vielä oikeammin, minä voin kantaa ne.

Ja olet edelleen tässä suhteessa, koska...?

Tässä tilanteessa en halua rikkoa lapsilta perhettä ja kliseistä kyllä, meillä on mukaviakin hetkiä. Olen kasvanut henkisesti ihmisenä viime vuosina paljon ja nyt näen läpi kaikesta manipuloinnista ja projisoinnista. Tai en ehkä kaikesta, mutta paljosta. Pidän kiinni omista rajoistani vaikka toinen kiukuttelisi kuinka. Toivon, että hänkin kasvaisi, mutta tiedän että se ei ole muiden kuin hänen vastuullaan.

Narsisti ei muutu. Hänen aivonsa eivät toimi normaalisti, eikä hän kykene aitoon, vastavuoroiseen suhteeseen.

Sinun pitäisi suojella lapsiasi, mutta taidat olla edelleen narsistin pauloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen parisuhde, olen tajunnut sen vasta viime aikoina. Puolisollani on todettu narsistinen ph. Narsisti ei koskaan masennu, joten negatiivisilla tunteille ei vain ole tilaa. Tai ehkä vielä oikeammin, minä voin kantaa ne.

Ja olet edelleen tässä suhteessa, koska...?

Tässä tilanteessa en halua rikkoa lapsilta perhettä ja kliseistä kyllä, meillä on mukaviakin hetkiä. Olen kasvanut henkisesti ihmisenä viime vuosina paljon ja nyt näen läpi kaikesta manipuloinnista ja projisoinnista. Tai en ehkä kaikesta, mutta paljosta. Pidän kiinni omista rajoistani vaikka toinen kiukuttelisi kuinka. Toivon, että hänkin kasvaisi, mutta tiedän että se ei ole muiden kuin hänen vastuullaan.

Narsisti ei muutu. Hänen aivonsa eivät toimi normaalisti, eikä hän kykene aitoon, vastavuoroiseen suhteeseen.

Sinun pitäisi suojella lapsiasi, mutta taidat olla edelleen narsistin pauloissa.

Sinä voit olla tätä mieltä ja sinulla on siihen täysi oikeus. Et kuitenkaan tunne minua tai tilannettani, joten turha vetää sen pidempiä johtopäätöksiä. Lapseni ovat aikuisuuden kynnyksellä, en haluaisi horjuttaa nyt heidän kirjoituksiaan ja muuta tulevaa. Elämää on vielä senkin jälkeen kun muuttavat pois, silloin voin taas punnita elämääni uudelleen. Nyt keskityn hyvinvointiini muulla tavoin, tapaan ystäviäni ja harrastan.

Tunnistan tästä oman parisuhteeni. Kaikki negatiiviseksi laskettava puhe on kiellettyä eli kaikki vaikeat asiat jätetään keskustelematta. Surra ei saa edes kuolemaa.