Miten kolmihenkinen perhe mahtuu asumaan kaksioon?

Mun hyvä ystävä ala-asteella asui kaksiossa siskonsa ja vanhempiensa kanssa. Vanhemmille oli tehty parvi eteiseen, heti ulko-ovesta kun tultiin sisään, oli yläpuolella parvi. Parvi oli vielä tosi viihtyisä, seinästä seinään pituinen ja siellä oli mm sellainen pieni minitelkkarikin. Lapset jakoivat makkarin, keskellä oli kirjahylly ja verho.

Kaikkein tärkeintä on ylimääräisen tavaran eteenpäin laittaminen. Käytetäänkö mm pianoa ja luetaanko kaikkia kirjoja. Näistä voi helpoimmin aloittaa.

Lapsi tietenkiin mäkkärin-se tarvii oma tila kyllä ja vanhemmat olohuoneseen,sopu tila antaa jos teillä on hyvät välit kylläkiin? Rakkaushan asiat ratkaise ja yhteinen ilo eikä neliöiten määrä. Kaikki mene hyvin jos vain haluatte menevän.

Mahtuminen riippuu paljon kalustuksesta. Mm. ikeassa on paljon käteviä kalusteita ja sisustusesimerkkejä pieniin asuntoihin.

Riippuu neliöistä, meillä oli vain pieni keittokomero, mutta olohuone oli suht iso, mulla oli montä kirjahyllyllistä kirjoja, ja aika iso lipasto, sen tilalle olis se piano varmaan menny. Makuuhuonekin oli suht iso, sinne mahtui hyvin parisänky, ja lapselle sänkysysteemi jossa oli ylhäällä sänky, alla pöytä, hylly ja vaatekaappi. Varmaan sitten kun lapsi olisi ollut ehkä neljännellä luokalla olisi tarvinnut oman huoneen.

2

Meillä on yksi lapsi. Asutaan kyllä kolmiossa, jossa yksi huone on turha. Tai on siellä hoitopöytä. Kyllä se lapsen sänky voisi olla tuossa edelleen kouluiässäkin jos ei kaipaisi omaa rauhaa. Tottumiskysymys tarvitseeko jokainen oman huoneen.

En tajua miksi niin monet ovat sitä mieltä että tietenkin lapselle oma huone. Kyllä vanhemmatkin tarvitsevat omaa rauhaa ja parisuhdeaikaa kun muuten arki pyörii lapsen ympärillä.
Minä miettisin tuota enemmän nukkumisen kannalta. Jos lapsi on kovin aamuvirkku, on parempi että hän on olohuoneessa jolloin vanhemmat tai toinen ainakin saa nukkua rauhassa aamulla. Jos taas lapsi on kovin herkkäuninen, silloin hänelle oma huone ettei häiriinny jos vanhemmat vielä illalla juttelevat/kokkaavat tms.
Kaikkein järkevin olisi kyllä laittaa kaikille vuode makuuhuoneeseen mutta eihän se välttämättä onnistu. Esim meillä on niin pieni makuuhuone ettei sinne kolmatta sänkyä saisi vaan pitäisi kaupata vanhat pois ja jotain kerrossänkyä tms hankkia.

Eiköhän tavaroista yli 50% ole täysin turhia. Jos jotain käyttää kerran tai kaksi vuodessa niin pitääkö se omistaa ja asua säilyttämisen takia isommassa asunnossa?

YKn suositus per nuppi taitaa olla pari neliöä..

Meillä on 54neliöinen kaksio ja hieman alle kouluikäinen lapsi. Meillä on kaikki normaalit huonekalut, mutta vanhemmat nukkuu olkkarissa. Iso sohva on ja sänky on verhoseinäkkeen takana, niin ei vieraiden tarvitse sohvalla istua tai tunnu, että olisi makuuhuoneessa. Kirjahyllyt ei mahtuneet isojen lipastoiden (paljon säilytystilaa ja tasot tv:lle ja tietokoneelle) kanssa olkkariin, joten ne on lapsen huoneessa. 

Ei ole vielä ollu mahtumisen kanssa ongelmia.

2

Asun lasten kanssa kaksiossa. Haluaisin rakennuttaa alkovin olkkariin itselleni. Ei kai se kovin kalliiksi voi tulla?

*vieraiden ei siis tarvitse istua sängyllä, kirjoitin vahingossa, ettei tarvitse istua sohvalla :D Eli siis ei tarvitse sängyllä istua, vaikka se olkkarissa onkin, iso sohvakin löytyy.

No nyt on niin, että meillä tulee 2 tyttäreni kanssa pian ajankohtaiseksi muuttaa kolmiosta kaksioon. Tähän saakka heillä ollut omat huoneet... Voi tulla mielenkiintoista... Tästä kokemusta kellään?? 12 ja 15v. tytöt ja äiti.

Me sukkuloimme työn takia kahden asunnon välillä. Toinen asuntomme on 42 neliön yksiö. Lapsia kaksi, ovat tosin vielä päiväkoti-ikäisiä. Mahdumme, mutta lähes kaikki tavaramme ovat varsinaisessa kodissamme, isossa omakotitalossa. Tämän työkämpän, jossa oleskelemme enemmän, olemme joutuneet olosuhteiden pakosta pitämään hotellia muistuttavana, pelkistettynä tilana. Muuten iskisi kaaos ja sekasorto. Ei kiva, mutta aikansa kutakin!