Lue keskustelun säännöt.
AMK ja lapsen hoidon yhteensovitus?
03.02.2014 |
Olen 19-vuotias ja minulla on 1,5 lapsi. Opiskelen viimeistä vuotta ammattikoulussa vuoden äitiysloman jälkeen. Nyt olisikin ajankohtaista miettiä että mitäs koulun jälkeen... Alallani on vaikea saada töitä ainakin täällä päin missä asumme. Olenkin siis miettinyt jotain jatko-opintoja. Ensin mietin että käyn vain jonkun lyhyen vuoden kestävän myynnin ammattitutkinnon tai vastaavan jossa saisin koulutusta myyntityöhön koska se kiinnostaa minua mutta en ainakaan kaupan kassalle halua kolmea vuotta opiskella. Sitten satuin lukemaan alani kirjaa ja siellä tuli mielenkiintoisia tutkintonimikkeitä vastaan ja aloin etsimään niistä lisää tietoa. No nyt minua sitten kiinnostaa nämä useamman vuoden kestävät tutkinnot ja jopa AMK josta olen aina ajatellut etten varmasti menisi sinne vaan suoraan työelämään.
Haluankin nyt kysyä onko muita äitejä jotka opiskelevat AMK:ssa, yliopistossa, tai ihan vaan ammattikoulussa? Onko miten rankkaa, entä rahatilanne?
Mieheni asuu toisella paikkakunnalla töiden takia ja lapsi on päivähoidossa. Lapseni on vauhdikkaampi tapaus jonka aikaan ei voi koulujuttuja, esim opinnäytetyötä, juurikaan tehdä. Varmaan paljon kertoo jos hoidossakin kysyivät että onko hän yhtä vilkas kotona kuin hoidossa.. Meillä ei ole juurikaan tukiverkostoakaan. Lisäksi mietin miten raha-asiat saadaan pysymään kurissa kun viikonlopputöitäkin on vaikea ottaa kun mies käy vain joka toinen viikonloppu kotona, en tiedä käykö kohta sitäkään, ei tuo parisuhde oikein kukoistakaan... Toisaalta en haluaisi muuttaa kovin kauaskaa kun olen koko ikäni täällä asunut ja se vähäinenkin sosiaalinen elämä on täälläpäin mutta mielenkiintoiset koulut ovat kauempana.
Mielipiteitä mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (6)
Itse olin 3 lapsen totaali yh:na amk-opiskelija. Ihan kivasti koulu sujui. Ainakin itselläni harjoittelut vaativat lapsille vuorohoitoa, koska työharjoittelupaikat mm. 100km päässä. Minusta amk oli helppo, tosin aiempi tausta lukio ja amis. Pitihän amkssa lukea, muttei läheskään päivittäin...ja tehtävät tein, kun lapset nukkuivat. Oppariin saa työskentely aikaa, jolloin ei juurikaan koulua eli senkin saa tehtyä lapsen ollessa hoidossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi teit lapsen jos kuitenkin haluat keskittyä täysillä opiskeluun? Eikö kotona opetettu että ensin kuuluu hoitaa koulu, ennenkö ottaa riippakiveä jalkaansa. Ei ne koulussakaan kuule jaksa tuollaista oppilasta joka on ennemmin lapsen pompoteltavissa ja käytettävissä kuin koulun. Veisit vain koulupaikan joltakin sitä enemmän tarvitaevalta ja enemmän motivoituneelta. Jää kotiäidiksi niin kauas kunnes lapsesi on isompi ja hänestä ei ole estettä opiskelullesi kun pärjää jo paremmin yksin. Harmi vain, sekin opiskelusi kotiläksyineen on sitten pois sinun ja lapsesi yhteisajasta. Miksi menit tekemään lapsen itsekin lapsena jos täysin normaalit asiat kuten opiskelu on noin suurten vaikeuksien takana sen lapsen kanssa? Kyllä se niin vain on, että jos lisääntyy niin sitä tenavaa hoidetaan sitten. Ei ne eläimetkään luonnossa jätä pentuja pesään kuin VAIN siksi aikaa että hakevat niille ruokaa. Ei ne lähde sieltä kesken kaiken omille teilleen oman mielensä mukaan.
Tais olla elämäni löysintä aikaa opiskella amk:ssa yksinhuoltajana... Opinnäytetyönkin tein muutamina öinä rysäyttämällä, ei se niin paha tikki ollut.
Näin myöhemmin työelämässä ei-yksinhuoltajana on kaksin verroin rankempaa, vaikka rahaa onkin moninkertaisesti opiskeluelämään verrattuna.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 14:22"]
No miksi teit lapsen jos kuitenkin haluat keskittyä täysillä opiskeluun? Eikö kotona opetettu että ensin kuuluu hoitaa koulu, ennenkö ottaa riippakiveä jalkaansa. Ei ne koulussakaan kuule jaksa tuollaista oppilasta joka on ennemmin lapsen pompoteltavissa ja käytettävissä kuin koulun. Veisit vain koulupaikan joltakin sitä enemmän tarvitaevalta ja enemmän motivoituneelta. Jää kotiäidiksi niin kauas kunnes lapsesi on isompi ja hänestä ei ole estettä opiskelullesi kun pärjää jo paremmin yksin. Harmi vain, sekin opiskelusi kotiläksyineen on sitten pois sinun ja lapsesi yhteisajasta. Miksi menit tekemään lapsen itsekin lapsena jos täysin normaalit asiat kuten opiskelu on noin suurten vaikeuksien takana sen lapsen kanssa? Kyllä se niin vain on, että jos lisääntyy niin sitä tenavaa hoidetaan sitten. Ei ne eläimetkään luonnossa jätä pentuja pesään kuin VAIN siksi aikaa että hakevat niille ruokaa. Ei ne lähde sieltä kesken kaiken omille teilleen oman mielensä mukaan.
[/quote]
Olisi kannattanut miettiä ennen kuin lapsen tekee. Jep. Tuon mainitseminen on aina niin oleellista tilanteessa, jossa lapsi on jo olemassa. Eihän asialle voi mitään enää tehdä ilman aikakonetta. Eikö olisi järkevämpää miettiä miten kannattaisi hoitaa asiat tästä eteenpäin ja miten sitä tulevaisuutta voisi parantaa?
Perheellisiä opiskelijoita on paljon eikä ole mitenkään mahdotonta suorittaa korkeakouluopintoja vanhemmuuden lisäksi. Tietyllä tapaa opiskelut jopa joustavat työelämää paremmin sillä päivät eivät ole normaalisti saman pituisia ja lomatkin ovat mukavan pitkiä. Yliopistossa opiskelu on vapaampaa sillä monilla aloilla pystyy suorittamaan opintoja hyvinkin itsenäisesti. AMK vaatii yleensä enemmän läsnäoloa ja on "koulumaisempaa", mutta hyvin siitäkin selviää.
Mukava kuulla kokemuksia! Kun eipä ole muutenkaan hajuakaan millaista se opiskelu on AMK:ssa. Lähinnä vain oletuksia että se olisi raskasta ja paljon tehtäviä yms. Olisin toki mielelläni menossa suoraan työelämään mutta tosiaan alallani on vähän työpaikkoja etenkin täälläpäin missä asumme, ala on sesonki (kesä) painotteista ja huono palkka. Muuten kyllä pidän alasta ja työtehtävistä. Täytyy vielä miettiä ja tutustua eri vaihtoehtoihin.
t. ap
Opiskelemaan vaan! Mulla on pari lapsellista amk-opiskelijaa ystävinä, ja hyvin pärjäävät. Opintotukiakin korotetaan ensi elokuussa.