Koronarajoitusten oikea tarkoitus: yritykset kaatuu ja korvautuu suurien ketjujen yrityksillä.
Kohta voimme käydä syömässä ketjuravintoloissa ja samojen yökerhojen klubeilla kun suuret yritykset ostavat konkurssipesät halvalla. Sama tapahtuu myös muilla aloilla.
On outoa miten ihmiset eivät näe tämän huijauksen todellista syytä. Amazon tekee valtavan hyvää tulosta kun kivijalkakaupat kuolevat.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattiliitot ei halua, että on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska niissä työntekijät yleensä pystyy sopimaan asiat yhdessä omistajan kanssa eikä liittoja tarvita. Ammattiliitot haluaa, että on isoja yrityksiä, joissa omistajat on kasvottomia sijoitusyhtiöitä tai megamiljonäärejä ulkomailla, silloin työntekijöiden on pakko hoitaa asiansa ammattiliiton välityksellä. Siksi vasemmisto suosii suuryrityksiä pienten kustannuksella.
Menin tästä diippeihin keloihin.. toisaalta onhan kapitalismin vastaisilla marsseilla anarkistit iPhonet ojossa taltioimassa kaiken globaaleiden somejättien alustoille
Totuus on tarua ihmeellisempää.
Olin kerran töissä firmassa, jossa ei ollut luottamusmiestä. Sellainen noin 100 työntekijän yritys. Toimitusjohtaja sanoi, että saa kuulua liittoon tai olla kuulumatta, hänelle ei asia kuulu, jokainen voi itse hoitaa omat ammattiliittomaksunsa, jos haluaa, hän ei sellaisia keräile.
Työnantaja oli tosi joustava. Omien asioiden hoitoon kesken työpäivän sai aina luvan, eikä niiden tuntien korvaamisessakaan oltu niin tarkkoja, kunhan hommat tuli tehtyä. Mitä vaan työntekijät keksi pyytää - parempaa kahvia, hienompi kahvikone, lisää välipalatarjoilua työpaikalle, vapaa-ajan juttuja, aina hoitui. Pikkujouluissa oli aina runsaat tarjoilut, työntekijät sai järjestää paikan, omistaja antoi tietyn summan rahaa kekkereihin. Lisäksi oli kesäjuhlat. Jos halusi opiskella työn ohessa, se järjestyi aina. Tarvitsi vaan ottaa asia puheeksi. Jos tarvitsi palkkaennakkoa, sekin hoitui. Jos halusi lainata firman pakettiautoa tai työkaluja tai muuta omiin menoihin, järjestyi. Palkkaa jos pyysi lisää, niin työnantaja sanoi, että katsotaan, jso sun työn tulos on x kuukauden jälkeen y, niin sitten. Ja lupaus piti.
Sitten sen yrityksen osti iso, kansainvälinen toimija. Siihen loppui joustot. Ja asioiden setvimiseen alettiin tarvita luottamusmiestä-
ja yllättyneitä olivat
Totuus on tarua ihmeellisempää.
Olin kerran töissä firmassa, jossa ei ollut luottamusmiestä. Sellainen noin 100 työntekijän yritys. Toimitusjohtaja sanoi, että saa kuulua liittoon tai olla kuulumatta, hänelle ei asia kuulu, jokainen voi itse hoitaa omat ammattiliittomaksunsa, jos haluaa, hän ei sellaisia keräile.
Työnantaja oli tosi joustava. Omien asioiden hoitoon kesken työpäivän sai aina luvan, eikä niiden tuntien korvaamisessakaan oltu niin tarkkoja, kunhan hommat tuli tehtyä. Mitä vaan työntekijät keksi pyytää - parempaa kahvia, hienompi kahvikone, lisää välipalatarjoilua työpaikalle, vapaa-ajan juttuja, aina hoitui. Pikkujouluissa oli aina runsaat tarjoilut, työntekijät sai järjestää paikan, omistaja antoi tietyn summan rahaa kekkereihin. Lisäksi oli kesäjuhlat. Jos halusi opiskella työn ohessa, se järjestyi aina. Tarvitsi vaan ottaa asia puheeksi. Jos tarvitsi palkkaennakkoa, sekin hoitui. Jos halusi lainata firman pakettiautoa tai työkaluja tai muuta omiin menoihin, järjestyi. Palkkaa jos pyysi lisää, niin työnantaja sanoi, että katsotaan, jso sun työn tulos on x kuukauden jälkeen y, niin sitten. Ja lupaus piti.
Sitten sen yrityksen osti iso, kansainvälinen toimija. Siihen loppui joustot. Ja asioiden setvimiseen alettiin tarvita luottamusmiestä-