Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elätkö Sitku-elämää? Minä lopetin.
03.02.2014 |
Ennen elin oikein kunnon Sitku-elämää.
"Sitku on aikaa panostetaan parisuhteeseen", "Sitku tämä pikkulapsiaika on ohi on aikaa myös itselle", "Sitku on enemmän rahaa matkustellaan ja sisustetaan ja ollaan onnellisia" jne jne jne.
Meinas tulla avioero kaiken sitkuilun jälkeen. Onneksi tajuttiin kummatkin tilanne ja alettiin arvostaa sitä mitä meillä on, ei sitä mitä ehkä joskus 10 vuoden päästä saatetaan saada.
Tämä nyt vaan kokemuksen jakamiseksi.
Kommentit (15)
Sama juttu täällä! olen elänyt sitku-elämää jo pienestä asti. Ajattelin, että elää alkaa sitten, kun muutan pois kotoa. Sitten ajattelin, että elämä alkaa sitten, kun valmistun lukiosta ja täytän 18. Kun pääsen yliopistoon, kun valmistun yliopidtosta, kun saan lapsia... En ollut ikinä onnellinen ja tuhlasin kaikki nuoruuteni vuodet odottamiseen. Sitten elämääni tuli käännekohta ja suuri suru. Tämän seurauksena tein asennemuutoksen. Nyt olen 25, ja olen elänyt täysillä pari vuotta :) nautin kaikesta! En haluaisi elämän ikinä loppuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkään puhua myös sitku-elämästä.
Minulle sitku-elämän typeryyden opetti nuoruuden rakkaus. Ihastuin yläasteella poikaan ja ihastus oli molemmin puolista. Olosuhteet aiheutti sen ettei suhteella ollut oikein mahdollista kehittyä. Muutamaa vuotta myöhemmin poika tuli takaisin elämääni mutta minä olin huonossa suhteessa, jonka tiesin olevan tuhoon tuomittu mutta statuksen vuoksi pysyin siinä suhteessa (poikaystäväni oli liigapelaaja). Katselin yläasteen aikaista ihastustani ja mietin että sitten joskus olemme yhdessä. Jätin viimein poikaystäväni mutta seurustelin parin muun kanssa ennen kuin aloin lämmittämään suhdetta tuohon vanhaan ihastukseen. Kun viimein päädyin vanhan ihastukseni syliin ja kuvittelin meillä olevan nyt loppuelämä aikaa olla yhdessä niin poika kuoli kolarissa 6 päivän kuluttua. Tuhlasin 5 vuotta tuohon sitku-elämään...
Tuosta on nyt 20v. aikaa ja aina välillä tuo vanha ihastus muistuttaa itsestään jotenkin ja yleensä sellaiseen aikaan kun olen taas sortunut sitku-elämään.
Elämä on tässä ja nyt, se voi katketa koska vain.
En elä, lopetin sen jo 8 vuotta sitten. Nyt nautin joka hetkestä.
Sekä että. Elän nyt, ja nautin siitä, mutta nykyhetkeeni kuuluu myös suunnitelmia ja työtä tulevaisuuden hyväksi, sekä omasta mielestäni järkevä määrä tyydytyksen siirtoakin. Mun ei tarvi saada kaikkea heti nyt, jos tiedän, että siirtämisestä seuraa itselleni jotain vielä parempaa. Sijoitan rahaa, vaikka se olisi ihan kiva kuluttaanyt hetikin - saan siitä myöhemmin enemmän hyvää tai jos minulle sattuu jotain, lapseni saa. Opiskelen tänään vaikka bilettääkin olisi ihan kiva - saan paremman numeron. Jätän hienon paidan ostamatta, jotta voim maksaa sähkölaskun, jne.
Elän siis sekä nytheti että sitkun elämää. Mielestäni on hyvä näin.
En elä. En ole elänyt sitten opiskeluvuosien. Olen aina keskittynyt tekemään just niitä asioita kuin olen halunnutkin. Matkustelen, nautin parisuhteesta ja harrastan juuri nyt enkä vasta vuosien päästä.
Tämä sitkuttelu taitaa olla tyypillisempää vanhempien kuin lapsettomien parissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elätkö nyt sitten "mitäs tänään" -elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 13:42"]
Aivan. Aloita tänään, nyt.
[/quote]
Miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotkassa eletään sitku se tulee elämää. Johan se oli eikä tule mikä kiva.
Siis pakkohan joskus on odottaa asioita ja sanoa "sitten kun, niin...". Ei se sitä tarkoita että nykypäivästä ei voi nauttia. Se on vaan suunnittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan elänyt sitkun-elämää. Tottakai suunnittelen tulevaisuutta, ja asetan tavoitteita, mutta olen aina elänyt ja nauttinut elämästä juuri nyt, tällä hetkellä, niillä mahdollisuuksilla ja asioilla mitkä on olemassa jo. Joskus mietin mennyttä elämää, vähän nostalgisoin ja haikailen, ja totean että meni hyvin tai huonosti, ainakin olen elänyt täysillä. Tulevaisuutta odotan mielenkiinnolla.
Elän puolittaista sitkun-elämää. Suunnittelen tulevaa, mutta toistaalta moni historiassa suunnittelemani asia on jo toteutunut. Monta sitkun työpaikan- ja asunnon vaihtoa, sitkun lomaa ja matkaa on jo takana päin. Sitä mukaa kun sitkun-asiat toteutuvat, keksi uusin sitkun-asioita.
Eikä tämä pois sulje mahdollisuutta elää ja nauttia myös tästä hetkestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin pikkulapsiaikana moni asia on sitku mutta yritän/yritämme määrätietoisesti muuttaa tätä kyllä.
Ennen lapsia mietimme miehen kanssa että ei ole rahaa esim matkustaa mutta nyt otimme itseämme niskasta kiinni, säästimme ja lähdimme reissuun lasten kanssa! Mahtava fiilis kun vihdoin alamme päästä "sitku-loukusta" eroon!
Alue: Aihe vapaa
En elä enää. Lopetin sitku-elämän jo muutama vuosi sitten ja nautin nykyään lähes jokaisesta päivästä, elän ihan tässä ja nyt. Toki odotan jotain tapahtumia, lomia ja viikonloppujakin, mutta arkikin on ihan hyvää aikaa nauttia elämästä. Elämä koostuu arjen pienistä iloista :)
Nyt sairaana kyllä odotan kovasti, että saisi taas olla terve.