Yllätysraskaus, abortti?
Mitä tässä pitäisi tehdä, tulin yllättäen raskaaksi ja meillä ennestään 3 lasta, tytöt v 2011 ja 12 ja 13. Oma jaksaminen arveluttaa etenkin ku tytöt ovat niin huonoja nukkujia. Haaveissa olisi kuitenkin vielä poika tyttöjen lisäksi, mutta aikaisintaan 2v päästä kun tytöt ovat jo ehkä kuivia ja nukkuvat yönsä paremmin. olen miettinyt aborttia varsin hyvänä vaihtoehtona kun arki tuntuu niin kuluttavalta. Kuitenkin tunteet nousevat pintaan, entä jos tämä olisikin se haluamansa poika? En kyllä tiedä miten pää pysyisi mukana 4:n pienen kanssa ja miten jaksaisin hoivata ja antaa huomiota kaikille tasapuolisesti? Onko täällä muita joilla 4 lasta n vuoden ikäeroilla? Miten arki sujuu, miten jaksatte? Mies antaa tukensa oli päätökseni mikä tahansa. Hän kyllä tekee erittäin pitkää päivää töissä, mikä rasittaa ja rajoittaa minun elämääni.
Kommentit (4)
Hassua kun aina kysytään täällä tästä ehkäisystä :)
Kerron omia kokemuksiani abortista yllätysraskaudessa!
Olimme seurustelleet mieheni kanssa neljä vuotta, joista asuneet yhdessä kolme. Olin tällöin 19-vuotias eli melko nuorikin vielä! Minulla oli myös käytössä e-pilleri, kun pillereistä piti pitää taukoviikko ja vuoto ei alkanutkaan arvasin heti, että olin raskaana. Olimme joskus puhuneetkin lapsista ja molemmille oli selvää, että lapsia saisi joskus tulla jos on tullakseen.
Olin juuri saanut opiskelut päätökseen ja "elämäni alkoi" oikeasti. Mietimme lapsen pitämistä, mutta tulimme siihen tulokseen, että voimavaramme eivät vielä riittäisi lapsen kasvattamiseen ja huolehtimiseen. Päätimme, että tekisin abortin.
Tein abortin, olin raskaudessani niin alussa, että abortin sai tehdä kotona sairaalasta haettavilla tableteilla. Kivut olivat samaa luokkaa kun kovinmat kuukautiskivut ja verenvuoto täysin verrattavissa kuukautisvuotoon. Mitään lasta ei vuodon seasta näe!
Abortti ei ole kaduttanut jälkeenpäin, meistä ei olisi vielä silloin tullut hyviä vanhempia. Nyt meillä on 4 lasta ja välillä mietin vielä tuota aborttikokemustani. Olen asiasta surullinen yhä joskus, mutta osaan olla asian kanssa. Ehkä sekin on helpottanut kun olen jokseenkin uskonnollinen.
Meidän lapset ovat juurikin n. 1.5-2 vuoden eroilla syntyneet! Arki on ollut välillä raskasta, mutta miehestäni on ollut iso apu kaikessa! Voisiko sinun miehesi tehdä lyhennettyä työ-aikaa, etätöitä yms? Oma mieheni teki vuoroa klo 18-02 ja tämä sopi meille täydellisesti! Mies on ollut päivisin paljon apuna.
..Ja heräsi kysymys, että mitä jos lapsi on tyttö? Eikä "kauan kaipaamasi poika". Jaksaitiko sitten yhtä lailla?
Minä kannustan tekemään ratkaisun jonka kanssa voit itse elää ja olla onnellinen. Oli se sitten abortti tai lapsen pitäminen.
onko sinulla muuten tukiverkko josta löytäisit apua? Pystyisittekö palkkaanaan siivoojan vaikka kerran viikossa? Meillä on käynyt siivooja ensimmäisen lapsen syntymästä alkaen ja on IHANAA kun ei itse tarvi miettiä siivous-asioita yms.
Voimia!
Älä mieti. Lapsi on tulossa. Ota lahja vastaan.