Existä, elareista ja tapaamisista ihmettelyä..

Meillä taas elareita on käytetty aseena lasten kanssa. Lapset haluaisi asua meillä enemmän ja äitille tämä sopisi. Ongelma on siinä, että meiltä olisi mm. koulumatka 45km ja meidän pitäisi hoitaa se. Mies olisi valmis tuohon, mutta haluaisi laittaa elarit uusiksi tai oikeastaan lopettaa ne sitten kokonaan, jos kerran lapset on meillä 50% ajasta ja meille tulee noi isot koulukulut. Eksähän repäisi kunnon metakan tuosta. On vaan kääntänyt asian nyt lapsille niin, että "isänne ei halua teitä, kun naputtaa rahasta..." Eli mies on nyt kamala isä ja hirveä ihminen, kun alkaa rahasta tapella, vaikka saisi olla lastensa kanssa. Eksähän saisi siis tietysti lapsilisät edelleen eli jäisi mieheen verrattuna plussalle.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 23:23"]

Ei se niin mee että lähi voisi oman päänsä mukaan estellä tapaamisia, eli kuten sanoit "katkaista välit".

[/quote]

Ei niin, mutta jokin roti pitäisi olla siinä, että lapsille annetaan liukuhihnalta katteettomia lupauksia. Terveisiä vaan kaikille "ohari-isille".

Mulle tulee ihan mieleen, että olet oikeesti tuon miehen nyxä:)

Helpoin tapa on hoitaa lapset 50/50, lapsilisät lähivanhemmalle, joka hoitaa sillä pääosin lasten vaatetuksen ja kaikki muut kulut puoliksi. Ilman elareita siis ja vaatii toimivat välit...

Siis nyt täytyy erottaa kaksi asiaa: elarit ja tapaamiset ei liity toisiinsa millään tavalla. Elarit kuuluu lapselle, ne on sen oikeus. Ja näistähän on apn mainitsemassa tapauksessa jo sovittu tai riidellään yhä. Tapaamisia äiti ei taas voi kieltää, vanhemmalla on valitettavasti mahdollisuus yhä tänäänkin olla kusipää lapsilleen ja jättää lupaamiaan tapaamisia väliin, näihin voi äiti yrittää vaikuttaa, mutta kieltää ei voi, jos tapaamisista näin sovittu...jos ei toimi oikeuteen vaan. 

Apn tilanteessa ikävää seurata aikuisia vanhempia tappelemassa rahasta ja tapaamisista ja lapset kärsii....jos vanhemmat ei ymmärrä niin eipä juuri voi mitään

Elatusmaksut ovat lasten rahoja, se on aivan sama haluaako niitä käyttää mihinkään, ne kuuluvat lapsille ja ne voi vaikka säästää lasten tileille.

Tapaamisista ei voi yksipuolisesti päättää, jos ne on sovittu erikseen. Jos mies ei pidä kiinni sopimuksesta ja jättää tapaamisia väliin, se on ongelma ja lapsille todella ikävä kokemus joka kerta. Silti toisella vanhemmalla ei ole mitään oikeutta katkaista välejä huonosti käyttäytyvään ex-puolisoon, kyse ei ole puolisoiden välisestä asiasta vaan lasten oikeudesta tavata vanhempaansa. Surullista, että moni vanhempi ottaa eron myös omista lapsistaan erotessaan puolisostaan, niin julmaa leikkiä lasten kustannuksella.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 22:30"]

Tuttavapiirissäni on pariskunta joka erosi hirveän riitaisasti. He ovat nyt puineet tapaamisoikeuteen ja elatusmaksuihin liittyviä asioita vuoden päivät. Heillä on nyt meneillään systeemi että mies ottaa lapset joka toinen viikonloppu ja joskus arki-iltoina. Mies ei mitä ilmeisimmin pidä kiinni sopimuksesta vaan peruu tapaamisia melko nopealla aikataululla ja naisella on tietenkin oltava varasuunnitelma jotta asiat sujuvat edes jollain lailla. 

Nainen on päättänyt ilmeisesti kyniä miehen rahoistaan, koska tälle on jo määrätty elatusmaksu mutta nainen aikoo valittaa (hänen mielestään liian pieni summa). 

Koska mulla ei ero ole ollut koskaan ajankohtainen (eikä toivottavasti koskaan tulekaan), minun tekisi kovasti mieleni neuvoa tätä naista tekemään toisin. Mä ehdottaisin, että koska mies elää elämäänsä uuden perheensä kanssa ja viittaa kintaalla entiseensä, en haluaisi häneltä sentin latia elareita, mutten myöskään antaisi enää luvata lapsille kertaakaan kattettomia lupauksia. Katkaisisin siis välit kerta kaikkiaan kunnes mies oppisi pitämään sovitut tapaamisajat.

Mitä olette mieltä, onnistuiskohan tuollainen järjestelmä? Kehtaako tällaista edes ehdottaa? Lapset ovat niin kovin pieniä ja heille on varmasti hirveä pettymys kun isä kerta toisensa jälkeen peruu tapaamiset!

[/quote]

Voi miten suloisesti siellä porvoossa taas pvovotaan!

Jospa vaan pitäisit huolen omista asioistasi

"Katkaisisin siis välit kerta kaikkiaan".....Todella huono idea! Oliko lapsen parasta mietitty ollenkaan vaí vaan sinun?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 22:52"]

Eihän se ole nöyrtymistä, vaan elatusvastuu jakautuu tasaisesti molemmille vanhemmille. Yleisesti ottaen RAHA ON LAPSILLE tarkoitettu raha vastineeksi asunnon, vakuutuksen, vaatteiden, ruuan, harrastusten, päivähoito/iltapäiväkerhon kustannusten kattamiseksi. Lapset ovat yhdessä hankittuja ja vanhemmuus kestää lävitse elämän, vaikka parisuhde päättyisi. Mielestäni on nöyryyttävämpää se, ettei äiti vaatisi isältä rahaa lapsista, jotka yhdessä hankittu. Uusi perhe ei poista elatusvastuuta entisistä ja uusia ei kannattaisi hankkia, jos ei taloudellisesti kykene elättämään entisiä.

Elatuskyvyn määrittelee lastenvalvoja, mikäli mies ei osallistu lasten elatukseen naisella on oikeus hakea ulosoton kautta rahoja ja/tai Kelasta.

Jokainen, joka tietää minkä verran lasten kuluihin menee kuukaudessa ymmärtää varmasti tämän. Lisäksi suurin osa naisista on pienipalkkaisessa työssä, naisvaltaisella alalla, eikä suinkaan itse päässyt valitsemaan elämäntilannettaan.

Kuulostaa epärealistiselta kuviolta, miten voi olla huoltajuuskiista jos mies ei osallistu säännöllisesti? Silloinhan nainen on vahvoilla oikeudessakin.

[/quote]

Olet ihan tyhmä, ole hyvä. Yhteiskunta joutuu maksamaan näitten lusmuilijoiden elarit. Ne pitäisi aina periä miehelta, heti kun hänelle tulee tuloja. Siinäpä oppisivat muijat elättämään korkattuja ukkojaan, kun ei ne mene töihin, kun elarit menee ulosottoon,

Lain mukaan lapsen elatusvelvollisia on lapsen molemmat vanhemmat puoliksi, asuivat he yhdessä tai ei. Kuka muu maksaisi lapsesta aiheutuneet kulut - asuminen, ruoka, vaatteet, harrastukset, terveydenhoito, lääkkeet, päivähoitomaksu, kuljetukset jne. veronmaksajatko?

Ei voida puhua miehen kynimisestä, jos toinen vanhempi vaatii elatusmaksua, koska se on lapsen etu ja oikeus, sillä ei ole lapsen syy jos vanhemmat eroavat ja pykkäävät uutta jälkikasvua uuteen suhteeseen. Viime kädessä elatusmaksuista päättävät viranomaiset, eikä suinkaan toinen vanhempi.

"Nainen on päättänyt ilmeisesti kyniä miehen rahoistaan, koska tälle on jo määrätty elatusmaksu mutta nainen aikoo valittaa (hänen mielestään liian pieni summa)." 

Isä tietysti maksaa elatusvelvollisena maksunsa mutta äiti ei kerro lapsille että isi on tulossa tapaamaan kuin vasta siinä vaiheessa kun isi on ovella. Minä säästin lapset pettymyksiltä pitkälti juuri näin, tosin elämän suunnittelu oli vaikeaa kunnes ajattelin niin että elän elämääni siten että en laske mitään isän varaan. Olinkin sitten lasten kanssa vuosia yötäpäivää, viikon vuodessa olivat tädillään.

Onkohan tullut mieleen lapsen etu ja oikeudet? Koulumatka 45km, tietäisi lapselle kohtuuttoman pitkää koulupäivää ja odottelua. Se ei voi olla lapsenetu, vaan vanhemman etu ja mukavuuden halu menisi lapsen edelle.

" Lapset haluaisi asua meillä enemmän ja äitille tämä sopisi. Ongelma on siinä, että meiltä olisi mm. koulumatka 45km ja meidän pitäisi hoitaa se. Mies olisi valmis tuohon, mutta haluaisi laittaa elarit uusiksi"

En minä ainakaan maksata elareita. Ex-mies näkee lastaan joka toinen vkl, ostelee vaatteita, ruokaa, maksaa+hoitaa harrastuksen (harrastavat "yhdessä") ja lelujakin on kivasti hankkinut. Hoitaa myös puhelimet. Tietokeet ym. Kaikillahan tämä ei varmaan toimisi, meillä onneksi molemmat olemme kiinnostuneita lapsesta.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 21:42"]

MInusta olisi nöyrtymistä että alkaisin vaatia miestä tekemään jotain minkä pitäisi olla itsestään selvyys. Jos se ei sitä hänelle ole PLUS hän jättäisi omat tapaamisensa välistä, en todellakaan jäisi katselemaan kuinka paljon hallaa siitä lapsille seuraa. 

Mutta kuten sanottua, olen vain naapuri joka toivoo ettei omien lapsiensa vanhemmat koskaan höyrähdä niin pahoin että unohtaisivat kalleimmat ihmiset maailmassa: perheensä!

[/quote]

On siis nöyrtymistä vaatia että:

lääkäri tekee hommansa, opettaja opettaa oppilaitaan, poliisi tekee työnsä, ihmiset ajavat liikennesääntöjen mukaan. Rattijuoppojakaan ei pitäisi rankaista, koska onhan nöyrtymistä se, ettäheidät pakottaa vankilaan, kun kerran itse eivät viitsi noudattaa sääntöjä. Sama asia muuten on murhaajilla, raiskaajilla, pedofiileilla. Miksi turhaan vaatia, että kukaan teksisi velvollisuuttaan, huolehtisi lainkuuliaisuudesta ja olisi kunnona ikuinen, koska se vaatiminenhan on nöyrtymistä?

Tästähän on loppujen lopuksi kyse. Jos ei vaadita, että elareita maksamaan kykenevä maksaisi ne elarit, niin miksi vaatisimme muitakaan velvollisuuksia täyttämään?

Lisäksi kun tuo lasten hankinta on ollut suhteellisisen oma päätös. sen pitäisi olla prioriteettina ensimmäisenä. Jos ei vapaaehtoisesti, niin sitten pakotettuna.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:22"]

On se liikuttavaa nähdä kuinka naiset näkevät luonnollisena että mies maksaa elareita. Mutta kun tilanne on että lapset asuvatkin isän kanssa, niin se ei olekaan luonnollista että äiti maksaisi. T. Isi 5 v. Yh:na

[/quote]

Ap puhui etäisästä. Siksi varmaan tähän ketjuun on etäisästä puhuttu. Kaikki velvollisuudet toki koskevat myös etä-äitiä, jos tällä on tuloja riittävästi (ei siis ole työtön, osa-aikatöissä jne. joilloin yhteiskunta huolehtii osaltaan tai kokonaan niistä elareista.)

Raha helpottaa niin paljon elämää, ettei siitä kannata "oman kunnian" vuoksi luopua. Joten todellakin riitelisin lapsille enemmän elareita. Tapaamisista sitten... Minkäs teet jos mies ei pidä kiinni tapaamisista, mutta ainakin niihin on mahdollisuus annettu. Pitäisin tapaamiset entisellään, mutta en tekisi omia suunnitelmia juuri siksi ettei miehestä ole varmuutta.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 22:52"]

Eihän se ole nöyrtymistä, vaan elatusvastuu jakautuu tasaisesti molemmille vanhemmille. Yleisesti ottaen RAHA ON LAPSILLE tarkoitettu raha vastineeksi asunnon, vakuutuksen, vaatteiden, ruuan, harrastusten, päivähoito/iltapäiväkerhon kustannusten kattamiseksi. Lapset ovat yhdessä hankittuja ja vanhemmuus kestää lävitse elämän, vaikka parisuhde päättyisi. Mielestäni on nöyryyttävämpää se, ettei äiti vaatisi isältä rahaa lapsista, jotka yhdessä hankittu. Uusi perhe ei poista elatusvastuuta entisistä ja uusia ei kannattaisi hankkia, jos ei taloudellisesti kykene elättämään entisiä.

Elatuskyvyn määrittelee lastenvalvoja, mikäli mies ei osallistu lasten elatukseen naisella on oikeus hakea ulosoton kautta rahoja ja/tai Kelasta.

Jokainen, joka tietää minkä verran lasten kuluihin menee kuukaudessa ymmärtää varmasti tämän. Lisäksi suurin osa naisista on pienipalkkaisessa työssä, naisvaltaisella alalla, eikä suinkaan itse päässyt valitsemaan elämäntilannettaan.

Kuulostaa epärealistiselta kuviolta, miten voi olla huoltajuuskiista jos mies ei osallistu säännöllisesti? Silloinhan nainen on vahvoilla oikeudessakin.

[/quote]

Olet ihan tyhmä, ole hyvä. Yhteiskunta joutuu maksamaan näitten lusmuilijoiden elarit. Ne pitäisi aina periä miehelta, heti kun hänelle tulee tuloja. Siinäpä oppisivat muijat elättämään korkattuja ukkojaan, kun ei ne mene töihin, kun elarit menee ulosottoon,

[/quote]

Onneksi sä olet niin fiksu ja filmaattinen ;)

Millä tavoin se on lasten syy, että isä on lusmu? Miksi lasten tulisi kärsiä isänsä lusmuilusta, sairaudesta, päätöksestä tehdä uutta perhettä, vaikka ei kykyä entisenkään elatukseen..? Kysynpä vaan.