Teen 70-80h työviikkoa vuoden ympäri. Haluatko kysyä minulta jotain?

Sinulla jää vuorokausittaista valveillaoloaikaa lastesi kanssa keskim. 6,5-7 h.



Ei mielestäni lainkaan vähän.



Mitä tässä tarttis nyt kysyä. yrittäjänä pystynet työskentelemään lasten nukkuma-aikoina, joten todennäköisesti sinulla on arkisin enemmän aikaa olla lastesi kanssa, kuin keskimääräisellä palkkatyöntekijällä. Luonnollisesti tämä on yrittäjällä järjestelykysymys.



T: toinen yrittäjä

toisen leivissä palkkatyötä tekevällä kuvio mennee jotakuinkin näin.



Ma-Pe (5 päivää) aamulla lasten kanssa tunti (päivähoitoon puoli kasiksi, kun vanhempi töihin kasiksi). Illalla vanhempi töistä neljältä, hakee lapset puoli viisi, josta ilta puoli ysiin yhteistä valveillaoloaikaa (kaikkiaan 5 h/ pvä) 5x5=25 h



Viikonloppuna lasten valveillaoloaikaa 12 h eli yhteensä 24 h



25+24= 49 h yhteistä valveillaoloaikaa vanhempien kanssa.



TUSKIN TUO TUNTI VIIKOSSA (vaikka 52 h/ vuosi) KAATAA AP:N LASTEN TUNNE-ELÄMÄÄ KUMOON.



ps. vaikka itsekin olen yrittäjä, ovat omat motiivini yrittäjyyteen 'hieman' AP:n motiiveista poikeavat.



Työskentelen neljänä päivänä viikossa n. 5 h/pvä (lue yö), joten pystyn hoitamaan lapseni ITSE kotona. Minusta tuo AIKA on nimenomaan sitä nykyajan luxusta.

Kaksi lasta meillakin.

Eikös äskettäin julkaistu joku tutkimustulos/ kysely tms. jossa kerrottiin että pienten lasten vanhemmat ( = tavalliset työssäkäyvät ) kärsivät yhteisen ajan puutteesta lastensa kanssa, ja että se aika monilla on kutistunut pariin tuntiin kun on kysymys yhteisestä valveillaoloajasta. Se on vielä vähemmän kuin sun laskelmassa...

Ap, kommenttia? Miten olet järjestänyt aikasi?

OMG! jossain vaiheessa sulle tulee seinä vastaan. aika on nykyajan luksusta EI raha.

"Koska minulla on yritys, jossa minun pitää tehdä pitkää päivää,

Koska minut on opetettu tekemään paljon työtä.

Koska haluan että perheellämme on taloudellinen turva.

Koska haluan että lapseni saavat kaiken pitä ansaitsevat.



Ja on siis kaksi lasta, 1,5 ja 5- vuotiaat, joilla on palkattu lastenhoitaja (joka myös asuu meillä, koska mies tekee pitkää päivää kanssa) Tuon lastenhoitajan lisäksi on toinen hoitaja, joka tekee noin 16-tuntista viikkoa kotoaan käsin, jotta vakituinen lastenhoitaja saa vapaapäivänsä.



On pakko, jos haluamme silyttää elintasomme. Aina voi yritykseen pistä lapun luukulle ja lähtee kassatädiksi, mutta työ on minulle intohimo ja minulle on päämääriä asian suhteen.

ap"



- mitä sinun lapsesi omasta mielestäsi ovat ansainneet?

ja 10, lapsiamme ei kasvata lastenhoitaja, hän ei puutu kasvatuksellisiin asioihin, vaan hoitaa perustarpeet. Teen kerran viikossa koko seuraavan viikon ohjeman sekä vakituisele että osa-aikaiselle hoitajalle, ja he tottelevat sitä. Käytännössä vain katsovat, että lapset ovat turvassa, ja ruokkivat, pesevät ja pukevat. Minä ja mieheni olemme kuitenkin lastemme vanhemmat.

ap

Eli varallisuutta oli ja tavarassa löytyi. Nyt 35-vuotiaana alan olla suht eheä ihminen. Pitkän matkan (ja psykoanalyysin) vaati työstää sitä, miksei vanhempani olleet koskaan läsnä. Eikä se elo niin putkeen mennyt muutenkaan. Esim. yo-opinnot jäivät kesken masennuksen ja huonon itseluottamuksen takia. Tosin aion nyt jatkaa ne loppuun.

Olin kokopäivätyössä ja kesät ja illat iehen yrityksessä ja opiskelin työn ohessa - melkein 10 v ennen lasten tekoa...



suomalaiset on työhulluja ja

saatiin eka asunto maksettua velattomaksi

------------

ps. ap mikä on ikäsi?

ja mikä on tavoitteesi?

Lapset unohtaa vanhempansa helposti. Minunkin äiti oli jatkuvasti töissä ja en pystynyt vielä 4-vuotiaanakaan erottamaan häntä muista naisista jotka sopivat kuvaukseen. Kuka tahansa tummatukkainen ja silmälasipäinen kävi äidikseni. En ole koskaan ollut erityisen läheinen äitini kanssa enkä ole mitenkään emotionaalisesti ollut hänestä riippuvainen esim. kaivannut häntä koskaan. lapsi alkaa pitää mielessään hoitajaansa äitinä ja tukeutuu tähän. Siinä vaiheessa tulee vaikeaa kun tämän "äidin " palveluksia ei enää tarvita ja lapsi erotetaan häntä hoitaneesta "äidistä". Siitä ne traumat sitten tulee.

Tosin tuon ikäiset nyt niin hirveästi edes apua tarvitse missän. Työskentelen pääasiassa talomme työsiivessä, eli olen lähellä jos jotain elämää tärkeämpää asiaa tulee.

ap

Ja kyse siis muka 1,5- ja 5-vuotiaiden äidistä. Heh heh. Joko on ap:llä täysin vanhemmuus hukassa tai sitten tässä piruillaan av:lle. Toivon jälkimmäistä.

Jos tämä olisi totta, olisi kyllä tosi surullista. Se on kuule ap sellainen homma, että lapsen kasvattaa se, joka lapsen kanssa viettää aikaa ja on lähellä. Sinä voit laatia jos jonkinlaista listaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että lapsesi luultavasti kokevat äidikseen sen hoitajansa, joka heistä eniten huolehtii.

Olet lähellä "jos jotain elämää suurempaa tulee". Oi voi. Kummankohan kriteereillä tuo määritellään? Sinun vai lapsen?

Ei, mä kieltäydyn ottamasta ap:tä vakavissani. Ei kukaan voi olla noin tauno.

monella yrittäjällä on lastenhoito hoidettu huonommin

- Suomi on vapaa maa

- erilaisia valintoja voivat erilaiset perheet tehdä

---------------------------------------------------------



ap- olet vastuuntuntoinen, onnea urallesi ja perhe-elämällesi



t. nro 36, jolla nykyään 2 lasta ja miehelläni yritys, jossa auttelen edelleen joskus

Tosin teen yleensä vain vähän alle 70 tuntisia viikkoja, ja lapsetkin ovat jo 4 ja 8 vuotiaat. Kyllä se elämä näinkin järjestyy kaikille hyväksi, kun vaan jaksaa nähdä vaivaa.

Koska minulla on yritys, jossa minun pitää tehdä pitkää päivää,

Koska minut on opetettu tekemään paljon työtä.

Koska haluan että perheellämme on taloudellinen turva.

Koska haluan että lapseni saavat kaiken pitä ansaitsevat.



Ja on siis kaksi lasta, 1,5 ja 5- vuotiaat, joilla on palkattu lastenhoitaja (joka myös asuu meillä, koska mies tekee pitkää päivää kanssa) Tuon lastenhoitajan lisäksi on toinen hoitaja, joka tekee noin 16-tuntista viikkoa kotoaan käsin, jotta vakituinen lastenhoitaja saa vapaapäivänsä.



On pakko, jos haluamme silyttää elintasomme. Aina voi yritykseen pistä lapun luukulle ja lähtee kassatädiksi, mutta työ on minulle intohimo ja minulle on päämääriä asian suhteen.

ap

Sinä voit suunnitella lastesi kasvatuksen, mutta kasvattajana toimivat lastenhoitajat. Lapsillesi sinä jäät vieraaksi, mutta onneksi on rahaa, niin voivat pohtia sitten terapeutin kanssa, miksi vanhempia ei kiinnostanut.

että teidän lapsenne kasvattaa lastenhoitaja? Siis oikeasti kasvattaa, koska te molemmat teette miehenne kanssa pitkää päivää.

Ja on siis kaksi lasta, 1,5 ja 5- vuotiaat, joilla on palkattu lastenhoitaja (joka myös asuu meillä, koska mies tekee pitkää päivää kanssa)

On pakko, jos haluamme silyttää elintasomme.

joka omistaa muita yrityksiä, eli siis periaatteessa johdan useampaa yritystä erikseen, mutta saman katon alta.



ja 10, lapsiamme ei kasvata lastenhoitaja, hän ei puutu kasvatuksellisiin asioihin, vaan hoitaa perustarpeet. Teen kerran viikossa koko seuraavan viikon ohjeman sekä vakituisele että osa-aikaiselle hoitajalle, ja he tottelevat sitä. Käytännössä vain katsovat, että lapset ovat turvassa, ja ruokkivat, pesevät ja pukevat. Minä ja mieheni olemme kuitenkin lastemme vanhemmat. Uskon, että lapsemme vanhempana osaavat arvostaa tekemiämme uhrauksia, joiden ansiosta heillä on huomattavasti vauraampi ja parempi loppuelämä, aina varmat työpaikat mikäli haluttaa, johtotehtäviä, rahaa, ja lopulta minun kuollessani tuottava yritys, jonka avulla he taas voivat elättää omat lapsensa.

ap

Jos haluavat maitoa ruokaillessa niin pyytävät lastenhoitajalta, jos haluavat jotain ihmeellisempää niiin pyytävät sitä minulta. Tosin tuon ikäiset nyt niin hirveästi edes apua tarvitse missän. Työskentelen pääasiassa talomme työsiivessä, eli olen lähellä jos jotain elämää tärkeämpää asiaa tulee.

ap

Tunnetko omat lapsesi, ap?

Omat vanhempani tekivät myös töitä yötä päivää, ja vaikka myös "lähisiivessä" niin yhteiset jutut, yhteinen ajanvietto oli todella minimaalista. Tai sitä ei siis ollut. Jos jotain vapaahetkiä oli, äiti ei jaksanut kysellä, kuunnella, isästä puhumattakaan.

Itse asiassa vihaan äitiäni, olen klassinen tapaus sen suhteen että "oi jospa olisin saanut valita vanhempani".

Onko sua ap alkanut jo epäilyttää kun tulet tänne kertomaan? Vähän vaikuttaa siltä että jokin harmittaa, koska eihän tuolla työtuntimäärällä paljon av:lla ennätä istua.

Kuten "eihän tuon ikäiset nyt apua tarvitse juuri missään" ja kuopus on PUOLITOISTA VUOTIAS. Toinen kommentti "että saavat kaiken minkä ansaitsevat" ja se tarkoittaa ilmeisesti pelkkää materiaa