Teen 70-80h työviikkoa vuoden ympäri. Haluatko kysyä minulta jotain?

niin kuinka paljon oikeasti olet läsnä lasten kanssa siis konkreettisesti. Istut esim lattialla ja leikit heidän kanssaan tai sylittelet. Raha on rahaa mutta vanhempien läsnäolo on jotain rahaa arvokkaampaa.



Itse vuorotyöläisenä, työtunteja viikossa noin 38 ja risat, koen että teen paljon töitä vaikka normi työaikahan tuo on.

Millaiseen kysymykseen haluaisit itse vastata?

Mikä on oma sisäinen kysymyksesi itsellesi?

Sitä ainakin he tarvitsisivat juuri sinulta ja mieheltäsi. Saavatkohan?

toimit valitettavasti väärin. Lapsesi eivät tule ymmärtämään valintaasi, jossa työ on mennyt lapsiesi edelle. Tiedäthän Ap, että suurin syy lasten mielenterveysongelmiin nykyään on vanhemmat, joilla ei ole aikaa lapsilleen! Tämän moni (itseäni viisaampi) psykologi on todennut, mutta silti se ei ole tainnut vieläkään kantautua kaikkien korviin :-(

Esimerkki elävästä elämästä. Olen työssäkäyvä äiti, joka sairastelee melko paljon. Taas iski sairauskierre ja lepäsin pari päivää;niin 6-vuotias lapseni kysyi onko hän muuttunut näkymättömäksi ja enkö oikeasti näe häntä enää. Olin aika otettu tuosta kommentista, koska terveyttä ei voi ostaa tai varastoida, mutta toisaalta ajattelin, että ehkä normisti siis annan hänelle hellyyttä riittävästi.

Ja tämä juuri siksi, että minulla on lapsia ja oma yritys, jonka toiminnan määrän ja suunnan päätän ihan itse elämäntilanteeni mukaan. Minulla on laajentamissuunnitelmia ja sen alkua jo sovittuna, mutta annan ajan kulua: nautin nyt pienistä lapsistani ja paljosta, rauhallisesta kotonaolosta.

näen työssäni paljon lapsia ,joiden vanhemmat tekevät pitkää päivää töissä,niin kas kas , monesta on tullut narkkari,kun etsivät sen "turvan"jostain muusta porukasta,kun ei kotoa ole heille aikaa riittänyt...

Oletko tyytyväinen elämääsi? Mitä muuttaisit, jos voisit?

Millaista toivoisit elämäsi olevan 10 tai 20 vuoden päästä?

Mistä unelmoit?

ja silti mietin, jaksanko henkisesti rankkojen työpäivien jälkeen olla riittävästi läsnä lapsilleni.



Tunnetko sinä tai miehesi koskaan rittämättömyyttä perheen ja työelämän yhdistämisessä? Keskusteletteko valinnoistanne yhdessä?



Pidättekö lomaa vai teettekö työtä yhtä paljon ympäri vuoden, vuodesta toiseen?

ja silti mietin, jaksanko olla riittävästi läsnä lapsilleni henkisesti raskaiden ja vaativien työpäivien jälkeen.



Koetko sinä tai miehesi riittämättömyyttä työn ja perhe-elämän yhdistämisessä?

Keskusteletteko miehesi kanssa tekemistänne valinnoista?

Mutta tiedätkö mitä he eniten tarvitsevat, äidin ja isän läsnäoloa. Sinä ilmeisesti annat materiaa, etkö halua opettaa lapsiasi työntekoon? Ponnistelemaan jonkun eteen. Lapsesi ovat potentiaalisia "Heinojen murhaajia", luemmeko heistä Iltalehdestä sitten joskus? Sen päätät sinä, nyt tänään.