Missä ammateissa asiakkaista tulee helposti "riesa"?
Alkavat turhan tuttavallisiksi, selittävät kaikki omat asiansa ja tarrautuvat? Olen tälläisessä ammatissa. Kertokaa kokemuksia.
Kommentit (27)
Erikoisliikkeen myyjänä meillä on muutamia kanta-asiakkaita, jotka käyvät kertomassa kuulumisiaan vaikkeivat edes ostaisi mitään.
Ja vanhusten hoitajana olen, mutta joudun kuuntelemaan myös omaisten ongelmta. ap
No varmaan baari, kauppa, kioski, bussinkuljettaja ym... Onhan noit :)
Kampaajana saa varmaan myös kuulla kaikenlaista... :D
Poliisi olisi varmasti aika hyvä arvaus...
Ainahan asiakkaat on riesa. Palveluammatissa toimiessani olen todella menettänyt uskoni ihmisiin.
Onneksi ei enää tarvitse kohdata asiakkaita!
Vastaisin "opettajana", mutta en halua lietsoa uskomusta, jonka mukaan sen enempää oppilaat kuin vanhemmatkaan olisivat asiakkaita. Kyse ei ole asiakkuus- eikä palvelusuhteesta.
Minä lähdin myyjän hommista koska meni hermo ihmisiin ja näihin pariin tyyppiin jotka tulivat avautumaan kassalleni joka päivä. Työpaikan vaihto ei auttanut mitään, aina löysivät kassani.... Useampi yritti vonkua treffeillekin, yök.
No nykyään jos olen ostoksilla ihan siviilissä, yksi sitkeä takiainen tulee silti aina avautumaan, aaaarghh!!!!! En suosittele asiakaspalvelua kellekään.
Äitini oli vuosikymmeniä töissä, joissa hän auttoi sairastuneita ja syrjäytyneitää talousasioissa. Hänestä tykättiin kovasti. Vieläkin, kun kuljen äidin kanssa kaupungilla, joku on jatkuvasti nykimässä hihasta ja kertomassa ongelmistaan. Tiettyjen paikkojen, kuten linja-autoaseman ohi on vaan mahdoton päästä, ilman että sieltä juoksee joku entinen asiakas ja lyöttäytyy seuraan. Vaikka äitini on ollut vuosikausia eläkkeellä. :)
Vai että linja-autoasemilla maleksii paljon syrjäytyneitä...
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 18:01"]
Erikoisliikkeen myyjänä meillä on muutamia kanta-asiakkaita, jotka käyvät kertomassa kuulumisiaan vaikkeivat edes ostaisi mitään.
[/quote]
Olin nuorempana vajaat 10 vuotta töissä pikkukaupungin erikoisliikkeessä, jossa suuri osa tuotteista oli perinteisesti "miesten valtakuntaa". Tämä tuntui saavan asiakkaina olevat normaalitkin miehet ihan villeiksi, treffeille olisi päässyt useinkin ja ne, jotka tiesivät minun seurustelevan, lupasivat parempaa olevan tarjolla. En kokenut tätä mitenkään rasittavana, imartelevana vain.
Oma lukunsa olivat sitten "vakikalusto" joka kävi ainakin viikoittain puhumassa milloin mistäkin elämänsä käänteestä tai muuten vain kuluttamassa aikaansa. Suuri osa oli 60+ miehiä, joista yksi oli puolisokea, yhden harrastuksena alastonkuvat ( kuvasi siis itse ja arvatkaa montako pyyntöä sain..) naisista, yksi tykkäsi taputella kaikkia naisia pepulle, yksi kyttäsi minua ( ja muita naisia) uimahallissa ja muisti mainita, jos en ollut käynyt vähään aikaan siellä jne. Monikin näistä eläjistä haisi vähintäänkin mielenkiintoiselle ja sitten tunkivat lähietäisyydelle kertomaan tärkeitä asioitaan. Kylläpä sai olla aikamoiset lehmänhermot, ettei menettänyt malttiaan näiden suhareiden kanssa. Pikkupaikkakunnalla kun ei ole oikein varaa suututtaa ketään.
Huheijaa niiitä aikoja :D !
Parturi-kampaaja!! Ihmiset osaa olla todella raskaita..
Hoito-ja palveluala, etenkin hoitoala.
Olin vähän päälle parikymppisenä paikallislehdessä toimittajana muutaman kesän. Samat ukot soittelivat lehden päivystysnumeroon pienessä sievässä viikonloppuisin ja tarinoivat ummet ja lammet. Muutama pyysi treffille tai lähetteli sähköpostia vähän asian vierestä.
Epäilen, että ukkelit innostuivat, kun paikkakunnalle tuli vähän uusia naamoja. Juttu luisti jopa toimittajalle.
melkeen päivittäin tulee ihmisiä avautumaan asioistaan, varsinki jos ovat pienessä humalatilassa ja/tai kiinniottotilassa avaudutaan kaikesta mahdollisesta mitä mieleen tulee... Ja moneen otteeseen jos poliisien saapuminen kestää kauemman aikaa. Oon kaupassa vartijana.
Gynekologina. Kaikki olettavat, että muistat heidät kun kadulla näkevät sinut. Gynekologi usein kyllä muistaa potilaat, mutta ei kasvoista...
Hoitoalalla.