Gallup Sinkkuäideille: Miehellä lapsia vai ei?

Ihan helppoa vastausta ei ole. Toisaalta toisivatko miehen lapset lisää kysymyksiä suhteeseen? Mitä jos en olisi miehen mielestä tarpeeksi hyvä äitipuoli? Tai jos miehen lapset eivät pitäisi minusta? Tai jos lasten äiti aiheuttaisi ongelmia?

Toisaalta taas jos miehellä on lapsia hän osaisi jo valmiiksi tulla lasten kanssa toimeen.

Tosiasiathan menevät näin:

Minä olen yksinhuoltajaäiti enkä sinkkuäiti.

Harva lapseton mies haluaa vakavaa suhdetta yksinhuoltajan kanssa.

Ei ne uusperhekuviot helppoja oo

Lasten ikäkin vaikuttaa. Pikkulapset usein tykästyvät uuteen ihmiseen jos tämä leikkii heidän kanssa kun taas murrosikäinen voi olla hyvinkin hankala...

Haluan pitää oman asunnon, enkä perustaa sen enempää uusperhettä kuin muuttaa yhteen lapsettomankaan miehen kanssa. Uskon että mies jolla on itselläänkin lapsia, ymmärtää tämän paremmin.

Minä lapsettomana joskus yritin seurustella yksinhuoltajanaisen kanssa. Ei siitä mitään tullut erilaisten elämäntilanteiden takia. Samanlainen elämäntilanne yhdistää ihmisiä.

Minulla jo teini-ikäinen joten kivaa olis jos miehellä olis myös samaa ikäluokkaa, eli ei kauheasti nuorempia. Eikä mielellään montaa. Pikkulapsiarkeen en jaksa enää ryhtyä.

jos nyt joku huolisi =D

Minä seurustelen lapsettoman miehen (vela) kanssa, olen seurustellut jo pitkään. Itselläni lapsia on kaksi, EN ole yksinhuoltaja. Onhan siinä omat etunsa, että vain minulla on lapsia, mutta ei se ollut itselleni kriteeri aikoinaan. Ei suuntaan tai toiseen. Satuin rakastumaan lapsettomaan mieheen. Saman katon alle muutamme vasta lasteni lennettyä maailmalle. Lähdemme ehkä itsekin maailmalle siinä kohtaa :)

Eihän se isyys miehestä aina vastuullista tee eikä lapsettomuus vastuutonta

Kiva olisi, jos miehellä olisi yksi lapsi. Sitten meillä oli molemmilla lapset aikaisemmista suhteista ja voisimme vielä tehdä yhden ”yhteisen” lapsen lisäksi. Perheemme olisi ihana kolmen lapsen perhe.

Vierailija kirjoitti:

Kiva olisi, jos miehellä olisi yksi lapsi. Sitten meillä oli molemmilla lapset aikaisemmista suhteista ja voisimme vielä tehdä yhden ”yhteisen” lapsen lisäksi. Perheemme olisi ihana kolmen lapsen perhe.

Jos molemmilla olisi jo lapsi, niin olisi ikäänkuin helppoa sujahtaa uusperhe-elämään.

Lapsettoman miehen voisi olla aluksi vaikea tulla mukaan perheeseen. Ja ylipäänsä se, kuinka paljon kehtaisi pyytää osallistumaan lapsen harrastuksiin, kuljetuksiin yms. Tässä tulee vastaan se, että ei se ole kuitenkaan miehen oma lapsi.

Saa olla aikuisia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan helppoa vastausta ei ole. Toisaalta toisivatko miehen lapset lisää kysymyksiä suhteeseen? Mitä jos en olisi miehen mielestä tarpeeksi hyvä äitipuoli? Tai jos miehen lapset eivät pitäisi minusta? Tai jos lasten äiti aiheuttaisi ongelmia?

Toisaalta taas jos miehellä on lapsia hän osaisi jo valmiiksi tulla lasten kanssa toimeen.

Ei se välttämättä kerro siitä osaako mies tulla lasten kanssa toimeen, vaikka omia olisikin. Varsinkaan muiden lasten kanssa.

Miehellä saa olla aikuisia lapsia. Tai murkkuikäisiä. Jos on hankala exä, joka ei hoida lasten hoidosta ja asioista omaa osuutta, niin en jää katselemaan. Tai lapsella ei ole käytöstapoja, niin en katsele. Jokainen voi hoitaa pienet pilttinsä yksin. Vain miestä voin kyllä tapailla, kun lapset ei ole hänen kanssa.