Lue keskustelun säännöt.
miten tämän murkkupojan vastahakoisuuden harrastustaan kohtaan saisi laantumaan?
31.01.2014 |
Tai jopa loppumaan?
Poika 12v eli 6lk harrastanut judoa n.2v ja nyt vikat pari kolme kk ollut niin tuskaisaa ja nyrpeätä se sinne meneminen vaikka treenejä vain 1-2x/vkossa.
On puhuttu ja toisteltu liikunnan tärkeyttä ja että jokin liikunnallinen juttu pitää olla, ihan jo vastapainoksi koululle ja pelaamiselle. Ja tietty hyvinvoinninkin vuoksi. Mutta hapan on silti.
Mitähän täsäs vois tehdä, se on selvä että jos ei mitään "terveellistä" kropalle hyvää tekevää harrasta niin sitten kyllä vähenisi peliaikakin entisestään, se että istuu koneen äärellä mineä rakentelemassa tai en nyt muista mitä toista pelaamassa niin se ei tod voi eikä saa olla koulun lisäksi ainoa elämänsisältö. Kun ei ulkoillakaan tykkää kun "ei siellä ole mitään tekemistä eikä kukaan kaverikaan ulkoile".
Helevetin iso huokaus!!!
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi piippuinen juttu aina tuo lapsen harrastaminen ja varsinkin tuo motivaation heikkeneminen - että pakottaakko vai ei... Toisella toimii pakottaminen ja toiselle se aiheuttaa elinikäiset traumat lajia kohtaan.
Itse kuulun ensimmäiseen sakkiin - tosin ihan toisessa asiassa - soittamisessa. Harrastusinto hiipui esimurkkuiässä täysin. Opettaja ehdotti vanhempiani käyttämään 'porkkanoita', eli jotain kivaa tiedossa aina, kun tietty määrä kipaleita tms. läksyjä soitettu. Toimi ja ei toiminut kohdallani - olin jossain vaiheessa varmasti jokaisen soitonopettajan painajainen, enkä harjoitellut yhtään.
Tänä päivänä olen ko. soittimen opettaja :)
Kannusta poikaasi etsimään jokin toinen harrastus mikä voisi kiinnostaa. Jos pakotat lapsesi menemään harjoituksiin, voi kaikki innostua lajia kohtaan mennä hyvin nopeasti ja sitä tuskin haluat? Varmasti löytyy jokin laji mikä poikaa kiinnostaa, tuon ikäisenä kun on vielä helppo aloittaa lajeja kun kaikki ei ole niin kilpailullista.
Parkour, meillä poika vaihtoi siihen...
Onko jotain sattunut? Judossa on kaveriporukka, johon hän ei pääse, ohjaaja on antanut kritiikkiä, kaveri jonka kanssa aiemmin siellä oli kivaa on lopettanut tms. Eli jotain mikä selittäisi muuttuneen käytöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 18:07"]
Kaksi piippuinen juttu aina tuo lapsen harrastaminen ja varsinkin tuo motivaation heikkeneminen - että pakottaakko vai ei... Toisella toimii pakottaminen ja toiselle se aiheuttaa elinikäiset traumat lajia kohtaan.
Itse kuulun ensimmäiseen sakkiin - tosin ihan toisessa asiassa - soittamisessa. Harrastusinto hiipui esimurkkuiässä täysin. Opettaja ehdotti vanhempiani käyttämään 'porkkanoita', eli jotain kivaa tiedossa aina, kun tietty määrä kipaleita tms. läksyjä soitettu. Toimi ja ei toiminut kohdallani - olin jossain vaiheessa varmasti jokaisen soitonopettajan painajainen, enkä harjoitellut yhtään.
Tänä päivänä olen ko. soittimen opettaja :)
[/quote]
soittoharrastus on hieman eri asia kuin liikunta. Liikunta on terveydelle välttämätöntä, soittaminen ei.:)
ei mikään ihme. en mikäkään judoa haluaisi harrastaa.
Miksi pakotat harrastukseen?
Oma veljeni ei teininä tehnyt muuta kuin kävi koulussa ja oli koneella ja nyt on it-alan huipulla. Ja on laiha, todlla laiha.