Maria Veitola: Vielä yksi?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 08:44"]

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 02:12"]

Minulla on itselläni 2 v vanhempi veli ja kaikki lapsuuden muistot liittyvät meidän yhteisiin hauskoihin hetkiin . Itselläni on 4 poikaa, nyt 10,8 ,6 ja 4-vuotiaat. Ja ihan mahtavaa katsoa miten touhuavat keskenään ja välittävät toisistaan. Olen itse nyt 28v ja tällähetkellä keskityn työhön , valmistuin ammattiin 5 v sitten . Enempää lapsia en halua ,vaan nyt haluan keskittyä työelämään ja jatko-opintoihin sekä poikien kasvattamiseen.

Ymmärrän hyvin , että 4-kymppinen nainen ei halua lisää lapsia. Siinä vaiheessa kaikki arki on varmaan jo niin paljon uuvuttavampaa. Äitini on 48 -vuotias ja hän on kertonut , että siskoni murrosikä vei kaikki voimat. Sisko on nyt 18v eli 10 v minua ja 12 v veljeäni nuorempi.

On ihan järkevää , ettei keski-iässä enää suunnittele lisälasten hankkimista , koska pitää huomioida se, että myöskin murrosikä pitää jaksaa käydä läpi lapsensa kanssa.

[/quote]

Teidän suvussa rupsahdetaan ja väsähdetään nuorena? Ikävä kohtalo sulla. Aloit teininä pukkaamaan lapsia niin että jäi nuoruus elämättä ja nelikymppisenä ollaan niin vanhoja, että ei jakseta enää mitään. Onneksi itse olen paremmassa kunnossa, vaikka venytin nuoruutta kolmekymppiseksi asti ja elin omaa elämää. Sitten sain syövän. Ja nyt hankin perheen. Enkä aio olla kaltaisesti vanhus.

[/quote]Multa ei murkkuikäinen vienyt voimia vaikka olen reilusti 50 vee. Olen ollut niin kiitollinen lapsestani.

On kyllä todella itsekästä ettei lapsi saa sisarusta. Englannissa on sanonta: One child is no child, mutta sen kuulemma ymmärtää vasta kakkosen synnyttyä. Näin kävi minulla. Aika tylsä kommentti että työ on niin kiva, työhän on vain työ eikä sen kummallisempi juttu. Tosielämän pitäisi sen työn ohittaa. Ainokaisista tulee myös useimmiten piloille hemmotelluiksi - haluaako joku todella sellaisen lapsukaisen?

Mulle taas tuli jostain syystä mieleen sanonta: "älä koskaan rupea riitelemään idiootin kanssa - hän vetää sinut tasolleen ja voittaa kokemuksellaan"

[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 21:45"]

On kyllä todella itsekästä ettei lapsi saa sisarusta. Englannissa on sanonta: One child is no child, mutta sen kuulemma ymmärtää vasta kakkosen synnyttyä. Näin kävi minulla. Aika tylsä kommentti että työ on niin kiva, työhän on vain työ eikä sen kummallisempi juttu. Tosielämän pitäisi sen työn ohittaa. Ainokaisista tulee myös useimmiten piloille hemmotelluiksi - haluaako joku todella sellaisen lapsukaisen?

[/quote]

Haluaako joku todella tällaisen äitikäisen?

[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 17:04"]

Juuri näin.

[/quote]Maria, vielä ehdit saada ainakin yhden. Itse sain 44 v.

Minusta tämä on ollut tosi mielenkiintoinen keskustelu, jota luen 3. lapsi mahassani, kaksi isompaa 2- ja 5-vuotiaat. Pahempiakin riitoja on näissä keskusteluissa nähty. 25 ja 31 kommentoivat mielestäni tosi hyvin! 25 sisarussuhteesta, ja 31 lapsiperhe-elämästä. Lapsilukuasiat voivat olla tosi vaikeita asioita. Välillä ne ovat minulle aiheuttaneet niin paljon päänvaivaa, että olen jopa kadehtinut isoäitiäni, joka synnytti 10 kertaa ihan vain siksi, että ehkäisykeinot olivat olemattomat, ja sattui vielä olemaan hedelmällistä sorttia. Kauhea homma, mutta eipähän ainakaan tarvinnut pähkäillä ;). Minulla meni monta vuotta päästä rauhaan näiden asioiden kanssa. Monta asiaa jouduin punnitsemaan, ja monta valintaa jouduin tekemään. Minä valitsin perhe-elämän, ja omat jutut (työ, harrastukset, ystävät, se "oma aika") ovat jääneet vähemmälle. Joku toinen olisi varmasti osannut pitää elämässä ne paremmin ne kaikki. Minulta ei ole onnistunut. Minua ne valinnat ovat kasvattaneet. Olen jokaisesta jotenkin tosi ylpeä. Mutta voin hyvin kuvitella, että niin on sekin nainen, joka on onnistunut täysipainoisessa työntekemisessä ja siinä samalla pienten lasten äitinä olemisessa. Näissä asioissa niin moni asia vaikuttaa. Äidin omat kyvyt, voimavarat ja asenne, lapsen/lasten persoonallisuus, parisuhde, perhedynamiikka, työkaverit - vain muutamia mainitakseni. Itse tein sen toisen, vaikka en vielä olisi jaksanut. Tein siksi, että tiesin kuitenkin haluavani, vaikka väsyttikin. Raskasta oli. Jopa raskausaika oli raskaampi kuin 1. ja 3. raskaudessa. Voin vain kuvitella miten raskasta olisi ollut jos en edes olisi tiennyt haluavani. Nyt olen tosi onnellinen kahden, ja toivottavasti kohta kolmen lapsen äiti. Marialle rohkeutta tehdä tietoisia valintoja. Liian pitkään jatkuva, mihinkään päättymätön vatvominen väsyttää, ja vie fiilikset.