Olen lähihoitaja ja töissä tehostetussa palveluasumisessa

Tsemppiä, kyllä se siitä ajastaan

Aika hyvä suhdeluku kuitenkin. Itse valvon yksin paikassa, jossa on 35 asukasta. Kaikki eivät toki täysin autettavia, mutta osa on. Ja mitä vaan voi yn aikana tapahtua, mikä rassaa hermoja.

Itse olen sairaanhoitajana ollut vuodeosastolla jossa valvoi 1 sh ja parina 1 ph tai lh. Potilaita oli 65, joista puolet kroonikoita ja toinen puolikas oli terminaalivaiheen potilaita tai kotiin kuntoutettavia vanhuksia.

Öisin saattoi tulla päivystyksen kautta yleistilan laskuna jalattomia vanhuksia tai alkoholisteja ja kiire oli ainainen seuralainen.

Jaksoin tuota hulluutta 8 vuotta ja sitten sanoin itseni irti. Ei ollut tietoa edes uudesta työpaikasta, mutta minä en enää jaksanut.

Kotihoidossa iltavuorossa yhdellä 12-22 käyntiä vuoron aikana. Riippuen siitä kauanko käynnillä menee. Ihan pelkästä lääkkeen annosta vuoteeseen hoidettaviin on asiakkaita. Lisäksi siirtymät paikasta toiseen.

Olen ollut myös töissä tehostetussa palveluasumisessa jossa myös oli n.7 ihmistä yhdellä hoitajalla hoidettavana. Kolmessa kerroksessa oli asukkaita ja joka kerroksessa yksi hoitaja. Eli yhteensä joku 21. Yöllä oltiin yksin.

Oli paljon iisimpää kuin kotihoidossa, kun ne kaikki oli siinä samassa tilassa.

Nyt jos yhdellä asiakkaalla menee pidempään niin kusee koko lista sen jälkeen. Toki työkaverit sitten auttaa minkä omilta töiltään pystyy.

Olin jonkin aikaa myös tehostetussa palveluasumisessa ja siellä saattoi olla kahdella hoitajalla 21 asukasta joista puolet oli jotenkin liikkumisessa autettavia kun sijaisia ei yllättäen koskaan ollut tai saanut ottaa. Normaalisti 3 iltavuorossa. Hälyt soi lakkaamatta kun huonosti liikkuvat dementikot jäivät huomiotta jatkuvasti henkilökunnan vähäisyydestä johtuen. Inhoan yksityisiä hoitolaitoksia, kaikki osapuolet kärsii voitontavoittelusta. 

Olen töissä dementiayksikössä, asukkaita 14. 2 Hoitajaa vuorossa. Kaikki asukkaat täysin autettavia. Lisäksi iltapalan laitto, pyykit, syöttäminen. Tämä kunnallisessa. Olen aivan loppu.

Pääministeri Marin sanoo, että olemme varakas kansa ja siksi lähetämme 6,6 miljardia etelän maille.

Omien vanhustemme hoito on tällä tasolla, että hoitajia ei ole tarpeeksi.

On tämä kummallinen ”inhimillinen arvopohja”.

Vierailija kirjoitti:

Pääministeri Marin sanoo, että olemme varakas kansa ja siksi lähetämme 6,6 miljardia etelän maille.

Omien vanhustemme hoito on tällä tasolla, että hoitajia ei ole tarpeeksi.

On tämä kummallinen ”inhimillinen arvopohja”.

Valtio ei rahoita yksityisiä hoitokoteja, eikä muitakaan.

Rahoitus tulee suoraan kunnilta ja kaupungeilta.

Joissakin kaupungeissa on parempi tilanne hoitajien suhteen, toisissa taas todella kehno.

Sitäpaitsi on olemassa laissa hoitajamitoitus potilasta / hoidettavaa kohti.

Näillä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Pääministeri Marin sanoo, että olemme varakas kansa ja siksi lähetämme 6,6 miljardia etelän maille.

Omien vanhustemme hoito on tällä tasolla, että hoitajia ei ole tarpeeksi.

On tämä kummallinen ”inhimillinen arvopohja”.

Juu, valtio ei tosiaankaan rahoittele yksityisiä vanhusten hoito- ja hoivakoteja.

Tuollaiset kuin esim. Attendo ja Esper ovat pörssiyhtiöitä, joille tuotto ykkösjuttu, ei mikään muu.

Samanlaista vanhustenhoito oli jo edellisen eli  Sipilän hallituksen  aikana, silloinhan se suorastaan räjähti käsiin monissa hoivakodeissa.

Tähän vanhusehoidon hoitajapuutteeseen ja ala-arvoiseen hoitoon ei ole tämä nykyinen hallitus yksin syyllinen.  Juuret ovat syvällä.

Joo mun yks kaveri kertoi olleensa yksin töissä ja joku vanhus oli tönäissyt niin, että hän oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Makasi tajuttomana ties kuinka kauan lattialla. Eli tuo on jo vaarallistakin olla yksin, kun ne vanhukset on niin sekavia jotkut, että voivat käydä päälle. Ne voi luulla sua murtovarkaaksi tai jotain.

Tällaista meillä hyvinvointivaltiossa. Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ulkomaille, mutta oma väki ei kiinnosta. Vuodesta toiseen näitä samoja asioita päivitellään, mutta mitään edistystä ei silti tapahdu. 

Voi että. Työ on joskus raskasta, eikä aina herkkua?

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä dementiayksikössä, asukkaita 14. 2 Hoitajaa vuorossa. Kaikki asukkaat täysin autettavia. Lisäksi iltapalan laitto, pyykit, syöttäminen. Tämä kunnallisessa. Olen aivan loppu.

Monellako on levetirasetaamia lääkelistassa, siis Keppraa kai yleensä se?

En pelkää työtä, mutta pelkään sitä vastuuta ja arvaamattomuutta, mitä yksin työskentely teettää. Kuka takaa, että yöllä ei satu tulipalo ja menenkö siinä paniikkiin.. kuka takaa, että yöllä ei joku sekopää tunkeudu sisälle yksikön tiloihin.. kuka takaa, että yöllä ei joku asukas käy harhoissaan kimppuun.. kuka takaa, että yöllä ei tule elvytystilanne ja minun pitää yksin aloittaa se, soittaa ambulanssi ja odottaa sitä toivoen, että asukas ei menehdy..

Tällaista se on kun yksin tekee yövuoroa ja vastuulla on 25 asukasta. Koskaan ei tiedä mitä tulee ja miten siitä selviää. Ennen yövuoroja pelottaa ihan helvetisti. Eikä kukaan sitä ymmärrä, vaan sanoo että ota iisisti. Joopa joo. He eivät alalla ole töissä, joten eivät tiedä mistä puhuvat.

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä dementiayksikössä, asukkaita 14. 2 Hoitajaa vuorossa. Kaikki asukkaat täysin autettavia. Lisäksi iltapalan laitto, pyykit, syöttäminen. Tämä kunnallisessa. Olen aivan loppu.

Käsittääkseni missään kunnallisessa hoiva-hoitokodissa, ei potilaiden pyykinpesu kuulu hoitajille.

Yksityisellä näköjään kuuluu osittain.

Vai väittääkö kommentoija, että he pesevät 14 potilaan kaikki lakanat, tyynyliinat, pyyhkeett sun osaston pyykin, kahden hoitajan kanssa, kunnallisessa hoitokodissa?

Minulle suositeltiin lähi- tai sairaanhoitajan opintoja. Sanoin että mieluummin otan ikuisen karenssin. Olisin mainio insuliinihoitaja. Miksi tämä ei tule kenellekään mieleen?

Vierailija kirjoitti:

Voi että. Työ on joskus raskasta, eikä aina herkkua?

Niin. Pointtisi oli, sieltä etätöistä, mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääministeri Marin sanoo, että olemme varakas kansa ja siksi lähetämme 6,6 miljardia etelän maille.

Omien vanhustemme hoito on tällä tasolla, että hoitajia ei ole tarpeeksi.

On tämä kummallinen ”inhimillinen arvopohja”.

Valtio ei rahoita yksityisiä hoitokoteja, eikä muitakaan.

Rahoitus tulee suoraan kunnilta ja kaupungeilta.

Joissakin kaupungeissa on parempi tilanne hoitajien suhteen, toisissa taas todella kehno.

Sitäpaitsi on olemassa laissa hoitajamitoitus potilasta / hoidettavaa kohti.

Näillä mennään.

Yks systeemi täytyy purkaa, ettei korona leviä kotihoitoon: muistitestejä ei pidä tehdä muuta kuin niille, jotka eivät halua vielä luopua ajokortista! Saatte monta hoitajaa lisää niistä tai jos ei teille, jäljittäjäksi sitten:-)

Vierailija kirjoitti:

En pelkää työtä, mutta pelkään sitä vastuuta ja arvaamattomuutta, mitä yksin työskentely teettää. Kuka takaa, että yöllä ei satu tulipalo ja menenkö siinä paniikkiin.. kuka takaa, että yöllä ei joku sekopää tunkeudu sisälle yksikön tiloihin.. kuka takaa, että yöllä ei joku asukas käy harhoissaan kimppuun.. kuka takaa, että yöllä ei tule elvytystilanne ja minun pitää yksin aloittaa se, soittaa ambulanssi ja odottaa sitä toivoen, että asukas ei menehdy..

Tällaista se on kun yksin tekee yövuoroa ja vastuulla on 25 asukasta. Koskaan ei tiedä mitä tulee ja miten siitä selviää. Ennen yövuoroja pelottaa ihan helvetisti. Eikä kukaan sitä ymmärrä, vaan sanoo että ota iisisti. Joopa joo. He eivät alalla ole töissä, joten eivät tiedä mistä puhuvat.

Hukkaan on mennyt hoitajakoulutus sinullakin, jos ei tuon rautaisempia hermoja ole.

Ja kai teillä on jokin toimintaohje hätätilan varalle, miten pitää toimia.

Lähihoitajat siellä palvelukodeissa ja yövuorossa: teette työtä, johon en itse pystyisi ja vielä olemattomalla palkalla. Arvostan työtänne ja hävettää se, että palkka ei ole riittävä ja työmäärä on musertava.

Kiitos, kun hoidatte minunkin sairasta sukulaistani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pelkää työtä, mutta pelkään sitä vastuuta ja arvaamattomuutta, mitä yksin työskentely teettää. Kuka takaa, että yöllä ei satu tulipalo ja menenkö siinä paniikkiin.. kuka takaa, että yöllä ei joku sekopää tunkeudu sisälle yksikön tiloihin.. kuka takaa, että yöllä ei joku asukas käy harhoissaan kimppuun.. kuka takaa, että yöllä ei tule elvytystilanne ja minun pitää yksin aloittaa se, soittaa ambulanssi ja odottaa sitä toivoen, että asukas ei menehdy..

Tällaista se on kun yksin tekee yövuoroa ja vastuulla on 25 asukasta. Koskaan ei tiedä mitä tulee ja miten siitä selviää. Ennen yövuoroja pelottaa ihan helvetisti. Eikä kukaan sitä ymmärrä, vaan sanoo että ota iisisti. Joopa joo. He eivät alalla ole töissä, joten eivät tiedä mistä puhuvat.

Hukkaan on mennyt hoitajakoulutus sinullakin, jos ei tuon rautaisempia hermoja ole.

Ja kai teillä on jokin toimintaohje hätätilan varalle, miten pitää toimia.

Totta kai ohjeet on. Mutta sitä ei koskaan tiedä miten reagoi, jos joutuu tosipaikkaan. Toistaiseksi olen selvinnyt, mutta olen nähnyt vierestä niitäkin, jotka ovat täysin jäätyneet. Lopputuloksena häpeä ja syyt niskoille. Mutta kun pienellä paikkakunnalla ei ole muita töitä, niin on vaan pakko mennä vaikka tietää että ala ei sovi.