Lue keskustelun säännöt.
Miten tukea masentunutta/mt-ongelmaista naisystävää?
30.01.2014 |
Otsikossa kysymys lyhykäisyydessään, mutta detaljeja heille joita kiinnostaa:
Kun tutustuin nykyiseen naisystävääni muutama vuosi taaksepäin, hän vaikutti ilman muuta tasapainoiselta ja vakaalta ihmiseltä, mikä tietysti sopi minulle, jolla ei juuri ole kokemusta mielenterveysongelmista. No, vakiintumisen myötä tämä nainen alkoi hitaasti avautua, ja kävi ilmi, että pääkopasta löytyy yhtä sun toista irronnutta mutteria, mm. ahdistusta, masennusta ja muita hieman harvinaisempia taipumuksia, joista en juuri mitään ymmärrä. Nainen ei kuitenkaan ole mikään sekoilija, ehkä hieman arvaamaton, mutta "hillitsee" itsensä vähän turhankin hyvin. Eli sairastelu ei näy helposti ulospäin, vaan käy asioita läpi enemmän omassa päässään, eikä puhu paljon tuntemuksistaan.
Tämä tietysti kumppanina harmittaa minua, sillä tahtoisin tukea ja ymmärtää parhaani mukaan.
Kun sitten joskus hän avaa suunsa ja kertoo minulle synkistä tunteistaan ja ajatuksistaan, menen tuollaiseen tottumattomana jotenkin lukkoon, enkä keksi mitään fiksua sanottavaa. Ja jälleen hän vetäytyy, ja minua harmittaa taas enemmän.
Hän on kertonut minulle käsittävänsä millaisena yllätyksenä hänen ongelmansa minulle tulivat, ja ymmärtävänsä jos ne ovat minulle liikaa. Minulla ei kuitenkaan ole mitään intressiä hylätä häntä, sillä kaikista ongelmistaan huolimatta hän on harvinaislaatuisen mainio tapaus, älykäs, lempeä ja kauniskin vielä. Ainut ongelma on hänen sulkeutuneisuutensa, joka osittain johtunee minun heikoista lahjoistani löytää oikeat sanat oikealla hetkellä.
Kertokaa siis, mitä ajatuksia teillä herää, mitä toivoisitte itse naiseni tilanteessa kuulevan? Miten avautumiseen tulee suhtautua? Miten kuuluu vastata kun toinen kertoo esimerkiksi julmista lapsuustraumoistaan? Tai kertoo ettei aina jaksaisi elää? Minulle ei todellakaan tule (ainakaan vielä) mitään järkevää mieleen siinä tilanteessa. Pitääkö kauhistella, pyytää kertomaan lisää, kysyä että no miltä se tuntuu?
Kommentit (14)
Naisesi kuulostaa minulta.
Itse haluaisin, että joku kuuntelisi, jos kerran sadassa vuodessa avaudun. Ei tarvitse välttämättä paljon sanoa, kunhan on läsnä ja kiinnostunut. Itsekin olen huono lohduttaja, mutta hyvä kuuntelija ja se kompensoi jo paljon. Tärkeintä on tuntea olonsa rakastetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kärsin masennuksesta ajoittain, olen avioliitossa. En halua puhua paljonkaan niistä asioista ellei mies kysy. Ja jos kysyy, kyllä se helpottaa että saa lyhyestikin purkaa. Tulee olo, että hän hyväksyy mut sellaisena kuin olen. Ja kun saa sanotuksi että tänään on tosi paha olla, se helpottaa jo itsessään eikä tarvi niin sulkeutua. Joskus riittää sekin että saa olla miehen halauksessa. Pieni itkeminen voi helpottaa myös.
Jos huomaat, että nainen on surullinen, voit kysyä:
- Onko sulla tänään vaikee päivä?
- Mitä asioita sulla on mielessä, haluatko kertoa jotain niistä?
Jos naisella ei ole mitään hoitosuhdetta ja masennus vaivaa noinkin paljon, kannattaa ehdottomasti hankkia hänelle joku terapeuttinen kontakti, koska pitemmän päälle et voi kuitenkaan toimia terapeuttina etkä hoitaa häntä. Se taakoittaa suhdettanne turhaan ja nainenkin varmasti varoo olemistaan kanssasi, koska pelkää karkottavansa sinut sairautensa takia. Tai siis ethän sinä voi häntä terapiaan viedä, mutta voit rohkaista ja olla mukana esim. odottamassa lääkäriä tms.
2: Naiseni ei nimeomaan ole tuollainen "märehtijä", enkä aio tätä suhdetta lopettaa vain siksi, että elämä ei ole hänelle ollut ruusuilla tanssimista.
3: Läsnä ja kiinnostunut kuulostaa kyllä järkevältä, mutta miten sen käytännössä osoitan? En ole luonnostani mikään hempeäkielinen pablo. Miten ollaan hyvä kuuntelija, paitsi olemalla hiljaa kun toinen puhuu?
Lähteä lätkimään. Mt-ongelmaiset ihmiset kannattaa kiertää kaukaa. Vain ammatti-ihmiset pystyvät heitä auttamaan.
4: Kiitos hyödyllisistä neuvoista. Nuo esimerkkilausahdukset kuulostavat hyviltä. Nimenomaan haluan hänen tietävän, että hyväksyn hänet ongelmineen kaikkineen. Hän herkästi tulkitsee verbaalisen tumpelouteni kiusaantuneisuudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 16:59"]
2: Naiseni ei nimeomaan ole tuollainen "märehtijä", enkä aio tätä suhdetta lopettaa vain siksi, että elämä ei ole hänelle ollut ruusuilla tanssimista.
3: Läsnä ja kiinnostunut kuulostaa kyllä järkevältä, mutta miten sen käytännössä osoitan? En ole luonnostani mikään hempeäkielinen pablo. Miten ollaan hyvä kuuntelija, paitsi olemalla hiljaa kun toinen puhuu?
[/quote]
Tohon 3. kysymykseen: Istu rintamasuunta naiseen päin, älä näprää samalla kännykkää/iPadia tms laitetta tai surffaile kanavia äläkä ota vastaan puheluita tai pälyile seinille kun nainen puhuu. Ota katsekontaktia ja tarjoa nenäliinaa jos tarpeen. Kysy tarkentavia kysymyksiä ja varsinkin jos et tajua jotain juttua. Älä tarjoa patenttivastauksia tai ratkaisumalleja. Nainen ei kaipaa niitä. (tämä pätee muuhunkin keskusteluun naisen kanssa). Keskity tunnepuoleen asioissa. Mutta voit kysymyksillä johdatella naisen ajatuksia myös näkemään positiivisia asioita. Jos tiedät että hän menestyy töissä, voit kysyä jotain siihen liittyvää. Älä hermostu vaikka ajatuskulut voivat olla ihmeen negatiivisia ja toivottomia. Kyse on aivojen totunnaisista synapsiyhteyksistä tai jostain sellaisesta, ja vain terapialla tai muulla samantyyppisellä päättäväisellä muokkaamisella ajatuskulkuja voidaan muuttaa. Se taas on naisen oma tehtävä, ei sinun. Älä opeta äläkä arvostele, ja jos et tiedä mitä sanoisit, voit sanoa senkin.
6 asiaa, joita ei kannata sanoa masentuneelle
Vaikka tarkoitusperäsi olisivat hyvät, saatat tehdä masentuneen ihmisen olon entistä kurjemmaksi, jos päästät suustasi sammakoita. Monesti parasta tukea ovat käytännön teot - eivät tyhjänpäiväiset sanat.
1. "Tiedän täsmälleen, miltä sinusta tuntuu."
Empatia on hyvä piirre ihmisessä, mutta sitä ei kannata käyttää valttikorttina, jos sinulla ei todellisuudessa ole hajuakaan siitä, mitä toinen on käymässä läpi.
Jos sinulla on omakohtaista kokemusta masennuksesta, voit yrittää auttaa toista masentunutta kertomalla omista kokemuksistasi, mutta älä edelleenkään yritä väittää, että tietäisit täsmälleen, miltä toisesta tuntuu. Jokainen masentunut käsittelee asioita omalla tavallaan.
2. "Älä välitä!"
Vaikkei tarkoituksesi olisi vähätellä toisen tuntemuksia, saatat tällaisella heitolla tehdä juuri niin. Masentuneet ihmiset kärsivät usein esimerkiksi unettomuudesta ja heikentyneestä keskittymiskyvystä, mitkä muuttavat arjen täysin. Miten sen voisi ohittaa olankohautuksella?
3. "Kyllä se siitä. Piristyisit nyt."
Tämä menee samaan kategoriaan edellisen kanssa. Saatat ajatella, ettei masentunut ihminen vain halua nähdä kaikkea sitä positiivista, mitä sinä näet elämässä, mutta todellisuudessa kaikki ei ole niin yksinkertaista. Masentunut voi ajatella, että vähättelet hänen tunteitaan. Paremmin pystyt auttamaan läheistäsi kuuntelemalla, mitä hänellä on sydämellään.
4. "Sinun täytyy olla vahva lastesi takia."
Älä syyllistä masentunutta ihmistä. Masennuksen kourissa kamppaileva näkee asiat muutenkin paljon kapeammin kuin muut, eikä tällainen lipsautus ainakaan auta asiaa. Leimaamatta masentunutta ihmistä huonoksi vanhemmaksi voit esimerkiksi tarjota lastenhoitoapua tai järjestää yhteistä tekemistä koko perheelle.
5. "Se on vain oman pääsi sisällä."
Tässä syyllistyt jälleen vähättelyyn. Jos masentunut ihminen voisi sormia napsauttamalla jotenkin "ryhdistäytyä", hän olisi sen varmasti jo tehnyt. Masennuksen hoitaminen on pitkä prosessi, jota varten ammattilaiset ovat olemassa. Älä sinä sotkeennu siihen.
6. "Ajattele niitä, joiden asiat ovat vielä huonommin kuin sinulla."
Saatat yrittää asettaa masentuneen ihmisen ongelmia "oikeisiin" mittasuhteisiin, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä se ei onnistu. Yritä ymmärtää, että et pysty millään puheilla ottamaan toisen sairautta pois. Sen sijaan voit olla läsnä, kuunnella ja auttaa niissä käytännön asioissa, joissa läheinen haluaa ottaa apua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 17:00"]
Lähteä lätkimään. Mt-ongelmaiset ihmiset kannattaa kiertää kaukaa. Vain ammatti-ihmiset pystyvät heitä auttamaan.
[/quote]
Lähteä lätkimään, ja jättää naiseni yksin? Aika kylmää. Ei minua kiinnosta olla sellainen ihminen, enkä haluakaan olla.
Mutta kyllä tuo asenne auttaa käsittämään, miksi totaalisen pohjalla olevan näköisiä ihmisiä tulee joka päivä vastaan ihmisten ilmoilla kun liikkuu.
se riittää, kun kuuntelet. Välttämättä ei tarvi sanoa mitään, ainakaan sen kummampaa kun "niin, jaa, voi harmi" sopiviin väleihin. Halaa ja silitä päätä. Älä ryhdy leikkimään mitäään prinssiuljasta, joka ratkaisee kaikki ongelmat, äläkä ala tarjoamaan mitään "menettele näin niin ongelmasi katoavat" neuvoja. Ei sun odotetaratkaisevan mitään, etkä pystyisi siihen, vaikka yrittäisit.
Jos ja kun vaimosi on ahdistunut, huolestunut ja pelokas, sano hänelle, että rakastat häntä joka tapauksessa ja te šlviätte joka tapauksessa, vaikka kaikki hänen pelkonsa kävisivät toteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 17:10"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 17:00"]
Lähteä lätkimään. Mt-ongelmaiset ihmiset kannattaa kiertää kaukaa. Vain ammatti-ihmiset pystyvät heitä auttamaan.
[/quote]
Lähteä lätkimään, ja jättää naiseni yksin? Aika kylmää. Ei minua kiinnosta olla sellainen ihminen, enkä haluakaan olla.
Mutta kyllä tuo asenne auttaa käsittämään, miksi totaalisen pohjalla olevan näköisiä ihmisiä tulee joka päivä vastaan ihmisten ilmoilla kun liikkuu.
[/quote]
No oma on valintasi. Turha sitten myöhemmin ruikuttaa.
Mielestäni olet saanut hyviä vastauksia. Itse olin aiemmin todella masentunut, toivoton ja ahdistunut. Saatuani hoitosuhteen asiat alkoivat pikkuhiljaa järjestyä, mutten ikinä olisi selvinnyt ilman rakasta miesystävääni. Mielestäni parasta mitä voit antaa on tukesi, ja tieto naiselle ettet ole menossa minnekkään. Kun naisella on hankala päivä, voisit esim. kirjoittaa lyhyen kirjeen missä kerrot että nainen on rakas, etkä ole menossa mihinkään. Ja että juttelemaan saa tulla jos siltä tuntuu.
Minulle nämä pienet asiat olivat niin isoja että ne lopulta auttoivat voittamaan sen ikuisen masentuneisuuden. Jos itketti, sain itkeä. Mieheni halasi minua ja suukotti otsalle. Ne hetket olivat korvaamattomia. "Kaikki järjestyy, me selviämme tästä yhdessä".
Ja niin selvisimmekin.
Nyt olemme 4- ja 2-vuotiaiden tyttöjen ylpeät vanhemmat, ja olen varma että me selviämme kaikesta yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppujen lopuksi aika yksinkertaisia asioita on mainittu, ja vielä itsekin masentuneiden suusta, joten ei kai syytä epäillä. Kuitenkin se näyttää ikään kuin kompakysymykseltä, että niin monimutkaisiin ongelmiin voisi riittää niin pieni vastaus.
Tukea voi antaa ilman, että hirveästi sanoo mitään. Ja jos haluat suhteeseen jäädä, niin mieti ensin omia rajojasi. Miten paljon jaksat kuulla synkistä ajatuksista ja ahdistuksesta? Tarttuuko paha olo helposti sinuunkin? Masentuneen läheiselle saattaa käydä niin, että se synkkyys tulee omiinkin ajatuksiin.
Mielestäni jo aiemmin sanottu, että tee selväksi, ettet ole menossa mihinkään, on hyvä neuvo. Älä yritä mennä mihinkään syvälliseen terapointiin, koska sitä varten läheisesi tarvitsee hoitosuhteen. Tietysti fiiliksistä voi jutella, mutta tarkempia ajatuksia ja selvittelyjä varten pitää olla se hoitosuhde. Tämä on tärkeä ero, koska alkuun sitä helposti menee mukaan siihen, että yrittää olla toiselle kaikkea, mutta parisuhde ei pitemmällä tähtäimellä sitä kestä. Tukemisen pitää olla enemmän sitä, että tukee hakeutumaan sinne hoitoon. Ja toisaalta se voi olla sitä, että auttaa arjen asioissa, jos toisella ei ole voimia, tai auttaa niissä hoitoon liittyvissä asioissa, jos niiden takia tarvitsee tapella. Ja tietysti kuuntelee, mutta pitää myös huolen siitä, että jos ei enää jaksa kuunnella ahdistumatta itse, ja mielellään jo vähän sitä ennenkin, pystyy myös sanomaan toiselle, että näitä asioita sinun pitäisi käydä läpi terapiassa, minä en siihen pysty.
Ja ehkä sen voisi sanoa vielä, että masennukseen liittyy sellainen tietty sisäänpäinkääntyneisyys. Ajatukset liittyvät siihen omaan pahaan oloon ja siitä selviämiseen. Masentunut ei tee sitä pahuuttaan, mutta se vain kuuluu taudinkuvaan. Ajoittain se voi olla kuitenkin parisuhteen kannalta liikaa, ja tämäkin liittyy siihen rajojen tekemiseen: suhteessa ei voi olla pääasiassa toisen sairastaminen, vaan sinunkin pitää päästä puhumaan omista asioistasi ja ajatuksistasi ihan tasavertaisesti.
pyydä kertomaan lisää. Mikään ei tyydytä naisesi egoa enempää. TÄmä on tie ehdottomasti hänen sydämeensä.
Sinänsä en ole varma kannattaako tuohon suhteeseen jäädä. Monet masennuksesssaan rypevät eivät edes halua muuta kuin märehtiä uhriudessaan. Se on tyydyttävä tunne, etenkin jos toiminnalle löytää yleisön. Saa olla aina stagella traagisen sankarittaren roolissa, mikän sen hienompaa.
t: masentunut, joka EI valita kohtaloaan