Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haluttoman miehen vaimo tässä moi!

Vierailija
29.01.2014 |

Se tunne, kun työnteko ei suju, kun mielessä pyörii seksi, miesvartalo toiminnassa, intohimoinen paneminen... Miten kävi näin? Muistelen katkeransuloisesti suhteen alkuaikoja (vain viisi vuotta sitten!), kun puolin ja toisin tuotti vaikeuksia olla koskematta. Kun muisteltiin kesken työpäivän sähköposteissa edellisen yön hekumaa. Kun mies tyydytti minutkin uudestaan ja uudestaan ja eri tavoin. Kun suudeltiin tuntikausia ja kädet vaeltelivat tehden toiselle hyvää. Kun uni tai tietokone eivät olleet tärkeimmät elementit elämässä.

Sitten palaan mielessäni nykyaikaan. Kuinka itselläni mikään ei ole muuttunut, mutta miestä ei enää haluta. Luulin olevani kaukaa viisas, kun sanoin tuolloin tomerana, että en haluaisi ikinä joutua seksittömään suhteeseen, kun luulin löytäneeni miehen, jolle se nautinto on yhtä merkityksellistä kuin minulle. Ja tässä sitä ollaan. Kärvistelen kuin kiimainen kissa, joka olen. Tässä taas yksi puoliso, joka joutuu tyytymään pääosin omien sormien apuun, valittamassa anonyymisti seksipalstalla. How pathetic.

Tilanne on se, että saan kyllä seksiä toisinaan. Tiedän, että saisin vaikka tänään, jos (taas kerran) teen aloitteen. Eikä minulla ole aloitteen tekemistä vastaan mitään, juttu on vaan siinä, että mun täytyy vielä pantata, koska seuraavan yhtymisen riemun pitää riittää minulle taas, no jaa, miehen mielentilasta riippuen noin 4-6 viikoksi. Täytyy siis koittaa olla pyytämättä seksiä vielä tänäänkään, kunnes en voi enää odottaa. Tätä pistettä alan lähestyä. Vaikka siitä se odottaminen vasta alkaa, taas. Nythän tilanne on periaatteessa jopa nousujohteinen, koska seuraava saaminen on lähempänä kuin edellinen, mutta sitten lähdetään taas nollasta, odotellessa (pl. satunnainen sääliseksi lisäksi). Vittu kun vituttaa. Yhdenlaista leikkiä se tämäkin. Miltä se mahtoikaan tuntua, kun saa toisen himosta sekaisin? En enää muista. Se on kyllä tuoreessa muistissa, miten epähaluttavalta olosi tunnet, kun toinen _suostuu_ nussimaan sua, mutta no, omanarvontunto jää jossain vaiheessa kauaksi himon taakse...

Olen kysellyt, tivannut, vietellyt, ollut painostamatta, antanut aikaa. Antaisin mitä vaan. Suostuisin mihin vaan, ja hän tietää sen. Seksikkäisiin alusvaatteisiin pukeutuminen ei miestä sytytä, vihjailevat viestit eivät saa värähtämään, tuhmat puheet ovat hänelle kiusallisia. Hierontaa saan antaa ja siitä edetä suuseksiin (hänelle, tietysti) ja tästä jopa kammettua hänet panoon, mutta että joskus minua hierottaisiin, nuoltaisiin? Vain about itkupotkuraivarini jälkeen. En maistu kuulemma pahalle eikä ole vastenmielistä, ei vaan ole "hänen juttunsa". Olen jopa jonkun harvinaisen aloitteen hänen taholtaan torjunut sydämen itkiessä verta, jos se saisi jonkun hemmetin saalistusvietin heräämään. Mutta ei hänen ole sitten vaan mikään pakko saada. Olen tehnyt yllätyshyökkäyksiä, suoraviivaisia ja vaativia aloitteita, olen vaivihkaa saippuoinut itseäni eroottisesti tai muutoin kissamaisesti venytellyt hänen edessään tai mitä lie yrittänyt keikaroida, mutta taidan näyttää vaan naurettavalta. Sanoinko jo jotain siitä omanavontunnosta?

Olen kysynyt, eikö hänen tee koskaan mieli niin lujaa että ei pysty ajattelemaan mitään muuta, että pää meinaa räjähtää, muista paikoista puhumattakaan. Kun on vaan se jyskyttävä tarve, joka pitäisi saada tyydytettyä ja mieluiten toisen kanssa eikä jatkuvasti yksin. Ei kuulemma niin paljon koskaan tee mieli, aina voi vaikka runkata ennen kuin tilanne pääsee niin ikäväksi. Kyllä, testosteronitasoa olen pyytänyt mittaamaan lääkärissä, siinä loukattiin sitten jo hänen miehuuttaan. Kun ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, jos sitä ei haluta. Masentunut? Sama vastaus. Kai se on niinkin. Ehkä olen vaan niin julmetun tylsä kumppani, kaikesta huolimatta.

En kylläkään ole lihonut, levinnyt tai muutoin menettänyt elämän- tai hygienianhallintaani näiden vuosien aikana. Miehellä on tilaa, aikaa, rauhaa niin paljon kuin haluaa. Olen luonteeltani säyseä ja kiltti, olen sängyssä huomaavainen tai luvalla täysi lutka. Olisin ihan mitä vaan, missä asennossa ja paikassa vaan, millaisena hänelle parhaiten kelpaisin. Välillä jopa mietin, että enkö vaan kelpaa siksi, kun olen nainen! Olen kysellyt (ja ollut kyselemättä) mitä hän haluaa; en ole painostanut runttaamalla mitä minä haluan.

Kun saisin edes sitä saakelin vaniljaseksiä. Siitä vähän villimpiä (no hui) toiveita on vaikka vaan tiukka yllätysote takaapäin kun olen vaikka tiskaamassa, pieni raapaisu sängellä niskaan, niskasuudelma, yksi kuiskaus, kuinka kovasti hän haluaa mua... Näin pienestä tämä vaimo olisi taivaissa, mutta ei voi toteuttaa, syystä x. Liian spontaania ja rivoa kai nykyään. En kehtaisi siveyden sipulille edes kertoa niitä vielä villimpiä haaveita. Haluaisin jumalauta rimmata häntä takaapäin, haluaisin hänen sopivasti kuristavan mua panon aikana, sanovan mua lutkaksi, nussivan mua suuhun, laukeavan mun naamalle... Huh, nyt taisi mennä kaikin puolin sopimattomaksi, muistutan kuitenkin että tässä kirjoittaa nainen, joka ei ole saanut seksiä viikkoihin! =D Ja noita edellisiäkin olen ehdottanut, mutta eivät kiinnosta (hän ei ole kysynyt kiinnostaisivatko ne minua).

Tuntuu että muille miehille suurimpia palveluksia olisi tyyliin yllättävä suihinotto kesken leffan, hänelle suurin palvelus on kai jättää hänet rauhaan ja olla tekemättä aloitetta. Olen käsityksessä, että monikin mies arvostaisi, jos vaimossa olisi kipinää muutenkin kuin sähköisten laitteiden läheisyydessä, hänelle se tuntuu olevan lähinnä rasite. Taas se vaimo haluaa ja vonkuu seksiä.

Erota emme halua, tästäkään huolimatta, kumpikaan. Läheisyyttäkin on muussa muodossa. Ihmeellinen juttu se rakkaus muutenkin, en voisi edes kuvitella purkavani näitä turhautumiani kenenkään toisen kanssa. Tai kuvitellut olen, kuvittelen sitä kopiokoneenkorjaajan kanssa kopiokoneen päällä, bussikuskin kanssa siinä istuimella, naapurin miehen kanssa varastossa... mutta en oikeasti haluaisi. Olen ihan hyvännäköinen ja -vartaloinen nainen ja liekö minusta huokuu jotain tyydyttämätöntä kiimaa joka miehiä kiinnostaa, mutta baarissa käydessäni saan turhankin innokkaita ihailijoita. Kelle vaan tuntuisin kelpaavan nussittavaksi, paitsi en sille, jota ainoastaan haluan.

Tiedätkö miltä tuntuu katsoa sitä omaa kumppania arkisissa askareissaan, lähes jonkun raivon tai muun suuren tunteen vallassa seksuaalisesti äärimmäisen turhautuneena; mikä se on panttaamaan multa perustarpeeni ja mikä vittu sitä vaivaa, ja samalla kaikki mitä se tekee on niin saakelin seksikästä ja se näyttää niin haluttavalta tuossa touhutessaan ja mä haluan mennä ja riisua siltä nuo helvetin farkut ja vaikka väkisin ottaa sen... Aaargh, miten turhauttavaa!!

Anteeksi, tästä tuli tosiaan pitkä, keino se on purkaa turhautumista kai tämäkin. Onko muita vaimoja tai miehiä samassa tilanteessa, kuinka te... me kestetään?

Mutta hei, jos tästä jotain positiivista hakee, niin ainakin urheilu sujuu ihan erilaisella intensiteetillä, kun on edes joku muukin keino purkaa tätä energiaa, kuin sujauttamalla käsi housuihin!

Ps. Teen jo 95 % kaikista kotitöistä, taidan koittaa askaroida ne loputkin 5 % jos se auttaisi, sitähän ensimmäisenä miehille tarjotaan vastaukseksi. ;)

Kommentit (53)

Vierailija
1/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äh, sori, mulla on vanha selain käytössä joten kappalejaot eivät tosiaan näykään. En ihmettele jos et jaksa lukea. =)

Vierailija
2/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On. Alkujaan seksuaalisesti viehättävästä tyttökaverista on kuorioutunut vaimolahna. Itse runkkailen ja pohdin mikä ihme mussa on vikana ja pitääkö lasten takia pysyä uskollisena. Joo, teen kotitöitä ja huomioin jne yms whatever.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehelläs on toinen nainen. Täysin selvä asia.

Vierailija
4/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sorry. Mahdotonta lukea. Mikä on niin vanha selain, että kappalejakoa ei saa?

Vierailija
5/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ollaan oltu vasta pari vuotta yhdessä, mutta ei meilläkään ole pahemmin seksiä. Viimeisen puolen vuoden aikana ehkä 4 kertaa.... Kuulemma saisin olla aloitteellisempi, ei jaksa aina "keksiä jotain". En  kyl mielestäni ole mikään lahna, ja olen tehnyt aloitteita. Sanoo olevansa väsynyt töistä ja stressiä raha-asioista. Aikoo muuttua.

 

Itse veikaan, että ensihuuman haihduttua ei vaan enää himoitse mua. Välillä olen miettinyt sitä, käykö huorissa tai pettääkö, mutta mahdoton sellaista saada tietää.

 

Laihdutan, pidän huolta ulkonäöstäni ja olen päättänyt, että jos emme saa hommaa pelittämään, nostan kytkintä jossakin vaiheessa. Ilman seksiä on niin uuvuttavaa elää, koska seksuaalisesta läheisyydestä ja intohimosta saan virtaa arkeen ja on helpompi tuntea rakkautta toista kohtaan.

 

Vierailija
6/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ollaan oltu vasta pari vuotta yhdessä, mutta ei meilläkään ole pahemmin seksiä. Viimeisen puolen vuoden aikana ehkä 4 kertaa.... Kuulemma saisin olla aloitteellisempi, ei jaksa aina "keksiä jotain". En  kyl mielestäni ole mikään lahna, ja olen tehnyt aloitteita. Sanoo olevansa väsynyt töistä ja stressiä raha-asioista. Aikoo muuttua.

 

Itse veikaan, että ensihuuman haihduttua ei vaan enää himoitse mua. Välillä olen miettinyt sitä, käykö huorissa tai pettääkö, mutta mahdoton sellaista saada tietää.

 

Laihdutan, pidän huolta ulkonäöstäni ja olen päättänyt, että jos emme saa hommaa pelittämään, nostan kytkintä jossakin vaiheessa. Ilman seksiä on niin uuvuttavaa elää, koska seksuaalisesta läheisyydestä ja intohimosta saan virtaa arkeen ja on helpompi tuntea rakkautta toista kohtaan.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoittaja on satuolento. Tuollaisia naisia ei  ole olemassa.

Vierailija
8/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti - maailmassa on virhe.

 

Ei kukaan ansaitse vaimoa tai miestä jota ei seksi kiinnosta.

 

Meillä tilanne eteni siihen pisteeseen että ilmoitin vaimolle että hän saa etsia jostain muualta miehen joka paskat välittää, ja minä etsin naisen joka välittää minusta - sitten molemmat saa sellaisen puolison kun hyvä on.

 

No tilanne eteni tilateeseen että mentiin parisuhdeterapeutille ja nyt näyttää solmut pikkuhiljaa avautuvan  - mutta aikas isolla piti "uhkailla"

 

kadehdin miestäsi, enkä voi käsittää, ei oikeasti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut samassa tilanteessa, tekee todella pahaa itsetunnolle. Never again!

Vierailija
10/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laitoin kappalejaot ap:lle.

 

Se tunne, kun työnteko ei suju, kun mielessä pyörii seksi, miesvartalo toiminnassa, intohimoinen paneminen... Miten kävi näin? Muistelen katkeransuloisesti suhteen alkuaikoja (vain viisi vuotta sitten!), kun puolin ja toisin tuotti vaikeuksia olla koskematta. Kun muisteltiin kesken työpäivän sähköposteissa edellisen yön hekumaa. Kun mies tyydytti minutkin uudestaan ja uudestaan ja eri tavoin. Kun suudeltiin tuntikausia ja kädet vaeltelivat tehden toiselle hyvää. Kun uni tai tietokone eivät olleet tärkeimmät elementit elämässä. Sitten palaan mielessäni nykyaikaan. Kuinka itselläni mikään ei ole muuttunut, mutta miestä ei enää haluta. Luulin olevani kaukaa viisas, kun sanoin tuolloin tomerana, että en haluaisi ikinä joutua seksittömään suhteeseen, kun luulin löytäneeni miehen, jolle se nautinto on yhtä merkityksellistä kuin minulle. Ja tässä sitä ollaan. Kärvistelen kuin kiimainen kissa, joka olen. Tässä taas yksi puoliso, joka joutuu tyytymään pääosin omien sormien apuun, valittamassa anonyymisti seksipalstalla. How pathetic. 

Tilanne on se, että saan kyllä seksiä toisinaan. Tiedän, että saisin vaikka tänään, jos (taas kerran) teen aloitteen. Eikä minulla ole aloitteen tekemistä vastaan mitään, juttu on vaan siinä, että mun täytyy vielä pantata, koska seuraavan yhtymisen riemun pitää riittää minulle taas, no jaa, miehen mielentilasta riippuen noin 4-6 viikoksi. Täytyy siis koittaa olla pyytämättä seksiä vielä tänäänkään, kunnes en voi enää odottaa. Tätä pistettä alan lähestyä. Vaikka siitä se odottaminen vasta alkaa, taas. Nythän tilanne on periaatteessa jopa nousujohteinen, koska seuraava saaminen on lähempänä kuin edellinen, mutta sitten lähdetään taas nollasta, odotellessa (pl. satunnainen sääliseksi lisäksi). 

Vittu kun vituttaa. Yhdenlaista leikkiä se tämäkin. Miltä se mahtoikaan tuntua, kun saa toisen himosta sekaisin? En enää muista. Se on kyllä tuoreessa muistissa, miten epähaluttavalta olosi tunnet, kun toinen _suostuu_ nussimaan sua, mutta no, omanarvontunto jää jossain vaiheessa kauaksi himon taakse... Olen kysellyt, tivannut, vietellyt, ollut painostamatta, antanut aikaa. Antaisin mitä vaan. Suostuisin mihin vaan, ja hän tietää sen. Seksikkäisiin alusvaatteisiin pukeutuminen ei miestä sytytä, vihjailevat viestit eivät saa värähtämään, tuhmat puheet ovat hänelle kiusallisia. Hierontaa saan antaa ja siitä edetä suuseksiin (hänelle, tietysti) ja tästä jopa kammettua hänet panoon, mutta että joskus minua hierottaisiin, nuoltaisiin? Vain about itkupotkuraivarini jälkeen. En maistu kuulemma pahalle eikä ole vastenmielistä, ei vaan ole "hänen juttunsa". 

Olen jopa jonkun harvinaisen aloitteen hänen taholtaan torjunut sydämen itkiessä verta, jos se saisi jonkun hemmetin saalistusvietin heräämään. Mutta ei hänen ole sitten vaan mikään pakko saada. Olen tehnyt yllätyshyökkäyksiä, suoraviivaisia ja vaativia aloitteita, olen vaivihkaa saippuoinut itseäni eroottisesti tai muutoin kissamaisesti venytellyt hänen edessään tai mitä lie yrittänyt keikaroida, mutta taidan näyttää vaan naurettavalta. Sanoinko jo jotain siitä omanavontunnosta? Olen kysynyt, eikö hänen tee koskaan mieli niin lujaa että ei pysty ajattelemaan mitään muuta, että pää meinaa räjähtää, muista paikoista puhumattakaan. Kun on vaan se jyskyttävä tarve, joka pitäisi saada tyydytettyä ja mieluiten toisen kanssa eikä jatkuvasti yksin. Ei kuulemma niin paljon koskaan tee mieli, aina voi vaikka runkata ennen kuin tilanne pääsee niin ikäväksi. Kyllä, testosteronitasoa olen pyytänyt mittaamaan lääkärissä, siinä loukattiin sitten jo hänen miehuuttaan. Kun ei ihmisessä tarvitse olla mitään vikaa, jos sitä ei haluta. Masentunut? Sama vastaus. Kai se on niinkin. 

Ehkä olen vaan niin julmetun tylsä kumppani, kaikesta huolimatta. En kylläkään ole lihonut, levinnyt tai muutoin menettänyt elämän- tai hygienianhallintaani näiden vuosien aikana. Miehellä on tilaa, aikaa, rauhaa niin paljon kuin haluaa. Olen luonteeltani säyseä ja kiltti, olen sängyssä huomaavainen tai luvalla täysi lutka. Olisin ihan mitä vaan, missä asennossa ja paikassa vaan, millaisena hänelle parhaiten kelpaisin. Välillä jopa mietin, että enkö vaan kelpaa siksi, kun olen nainen! Olen kysellyt (ja ollut kyselemättä) mitä hän haluaa; en ole painostanut runttaamalla mitä minä haluan. Kun saisin edes sitä saakelin vaniljaseksiä. Siitä vähän villimpiä (no hui) toiveita on vaikka vaan tiukka yllätysote takaapäin kun olen vaikka tiskaamassa, pieni raapaisu sängellä niskaan, niskasuudelma, yksi kuiskaus, kuinka kovasti hän haluaa mua... Näin pienestä tämä vaimo olisi taivaissa, mutta ei voi toteuttaa, syystä x. Liian spontaania ja rivoa kai nykyään. En kehtaisi siveyden sipulille edes kertoa niitä vielä villimpiä haaveita. 

Haluaisin jumalauta rimmata häntä takaapäin, haluaisin hänen sopivasti kuristavan mua panon aikana, sanovan mua lutkaksi, nussivan mua suuhun, laukeavan mun naamalle... Huh, nyt taisi mennä kaikin puolin sopimattomaksi, muistutan kuitenkin että tässä kirjoittaa nainen, joka ei ole saanut seksiä viikkoihin! =D Ja noita edellisiäkin olen ehdottanut, mutta eivät kiinnosta (hän ei ole kysynyt kiinnostaisivatko ne minua). Tuntuu että muille miehille suurimpia palveluksia olisi tyyliin yllättävä suihinotto kesken leffan, hänelle suurin palvelus on kai jättää hänet rauhaan ja olla tekemättä aloitetta. Olen käsityksessä, että monikin mies arvostaisi, jos vaimossa olisi kipinää muutenkin kuin sähköisten laitteiden läheisyydessä, hänelle se tuntuu olevan lähinnä rasite. Taas se vaimo haluaa ja vonkuu seksiä. Erota emme halua, tästäkään huolimatta, kumpikaan. 

Läheisyyttäkin on muussa muodossa. Ihmeellinen juttu se rakkaus muutenkin, en voisi edes kuvitella purkavani näitä turhautumiani kenenkään toisen kanssa. Tai kuvitellut olen, kuvittelen sitä kopiokoneenkorjaajan kanssa kopiokoneen päällä, bussikuskin kanssa siinä istuimella, naapurin miehen kanssa varastossa... mutta en oikeasti haluaisi. Olen ihan hyvännäköinen ja -vartaloinen nainen ja liekö minusta huokuu jotain tyydyttämätöntä kiimaa joka miehiä kiinnostaa, mutta baarissa käydessäni saan turhankin innokkaita ihailijoita. Kelle vaan tuntuisin kelpaavan nussittavaksi, paitsi en sille, jota ainoastaan haluan. Tiedätkö miltä tuntuu katsoa sitä omaa kumppania arkisissa askareissaan, lähes jonkun raivon tai muun suuren tunteen vallassa seksuaalisesti äärimmäisen turhautuneena; mikä se on panttaamaan multa perustarpeeni ja mikä vittu sitä vaivaa, ja samalla kaikki mitä se tekee on niin saakelin seksikästä ja se näyttää niin haluttavalta tuossa touhutessaan ja mä haluan mennä ja riisua siltä nuo helvetin farkut ja vaikka väkisin ottaa sen... Aaargh, miten turhauttavaa!! 

Anteeksi, tästä tuli tosiaan pitkä, keino se on purkaa turhautumista kai tämäkin. Onko muita vaimoja tai miehiä samassa tilanteessa, kuinka te... me kestetään? Mutta hei, jos tästä jotain positiivista hakee, niin ainakin urheilu sujuu ihan erilaisella intensiteetillä, kun on edes joku muukin keino purkaa tätä energiaa, kuin sujauttamalla käsi housuihin! Ps. Teen jo 95 % kaikista kotitöistä, taidan koittaa askaroida ne loputkin 5 % jos se auttaisi, sitähän ensimmäisenä miehille tarjotaan vastaukseksi. ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan samanlaisia tuntemuksia tällainen herättää niin miehissä kuin naisissa. Olen tänään ollut tosi mieli matalana tästä syystä. Vaimo huomasi, että olen allapäin ja kysyi mikä mieltä painaa. Sanoin lopulta, että kaipaisin huomiota enemmän. Hän lupasi antaa enemmän hellyyttä. En saanut itseäni sanomaan, että kaipaisin eniten muunlaista huomiointia. Sellaista, mitä häneltä en ole saanut niin pitkään aikaan, etten edes muista.

Olen kyllä aikaisemmin sanonut, montakin kertaa. Kyllä hän sen tietää, että kärsin hänen haluttomuudestaan. En saanut nyt sanotuksi, koska tuntuu, että siinä olisi muka jotain väärää. Rakkauden pitäisi muka olla vain hellyydestä syntyvää? Seksiä minä kaipaan ja sitä, että tuntisin itseni halutuksi. Sitä, että hän nauttisi siitä kanssani. En minäkään halua muita lähteä etsimään seksin tarpeeseeni. Ei se olisi sama asia. Tänään on turhautumispäivä.

Meilläkin 5 vuotinen suhde. Alussa seksiä paljon ja olin jo ihan onneissani, että se puoli toimii. Kyllä se sen pari vuotta toimikin, vähitellen vähentyen. Suunta on vain alaspäin. Kaikki konstit olen kokeillut ja neuvoja lukenut viimeisten kolmen vuoden aikana. Silti suunta on aina vain alaspäin.

Toivottavasti huomenna jaksaa iloita elämän hyvistä puolista taas. Kolmekymppinen olen "vasta" ja terveys tallella. Olen lääkärissä asian esille ottamista ehdottanut minäkin ja kaikenlaisia ratkaisuja miettinyt. Yksin saa miettiä, koska toisen näkökulmasta tämä varmaan ei vaikuta edes isolta ongelmalta. Minäkin puran liikuntaan turhautumistani. Sentään se hyvä puoli tässä, että kunto on hyvä, jos kaivellaan jotain positiivista.

Vierailija
12/53 |
29.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap, sä olet täydellinen nainen. melkein epätodellinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikein hyvä kirjoitus, kyllä tuon jaksoi lukea. Tuttuja tunteita varmaan kaikille parisuhteessa oleville.

Vierailija
14/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei kiitos paljon kommenteista! Ei kivaa, että meitä on niin monta, mutta jotenkin helpottaa huomata, että joku jossain ymmärtää. Onhan näitä ketjuja täällä montakin, luen ne aina suurella sympatialla, miksi lie halusin vielä oman tarinani tänne kirjoittaa, kirjoitin kuitenkin.


Sinä joka kyselit selaintani; IE7:lla kirjoitan... Nyt muistan jopa koodata rivinvaihdot väliin. Ja kiitos 11, kun teit kappalejaot! =)


3, jos aloitusviestini perusteella kuulostan vaimolahnalta, niin en tiedä enää millainen naisen/vaimon pitäisi olla, ettei olisi lahna? Sekö riittää, että on vaimo-status? Epäkiinnostava hänen silmissään voin olla ja varma nakki ainakin. Miten tätäkään tilannetta sitten muuttaisi. Viehättävyyteni lisääminen oli yksi syy lisätä urheilua; jospa hän ei olekaan tyytyväinen vartalooni, vaikkei mitään myönnä. Nyt siitä on tullut sekä tarpeellinen purkautumiskeino että oma projekti, jossa on kiva kehittyä. Mutta ikävää, että tilanne on sinullekin tuttu.


4, toista naista ei ole, usko tai älä. Jos joku sivusuhde on, niin se on sen hiton tietokoneen ja niiden peliensä kanssa...


6, sympatiat! Miksipä aina tarvitsisikaan joutua kummankaan "keksiä jotain", tietysti viettely puolin ja toisin tuntuu vastaanottavasta osapuolesta hyvältä (tai niin sitä luulis), mutta ei kai senkään eteen tarvitsisi aina suorittaa hirvittäviä maneereita päästäkseen aktiin. Varsinkin jos sinäkin olet tyytymätön seksin vähäisyyteen, niin ei miehesi varmaan tarvitsisi mitään ihmeitä keksiäkään saadakseen sut kellistettyä. =) Ja totta kai on ymmärrettävää, että rahatilanne ja työt yms. toisinaan ahdistavat, mutta kyllä itselläni ainakin seksi nimenomaan laukaisee stressiä, kun saa heivata kaikki maalliset murheet nurkkaan ja antautua vaan nauttimaan ja tuottamaan nautintoa eikä tarvitse miettiä mitään muuta. Edes hetkeksi unohtaa.

Minä en vielä kytkimen nostamista ole harkinnut, mutta välillä kyllä tuntuu, että mua on huijattu pahemman kerran...



9, miten hienoa että tilanne siellä on paranemassa! Kiusallista myöntää, mutta huonoimpina hetkinä olen uhkaillut myös aika lailla samoin; vaikka seksi ei hänelle ole välttämätöntä, niin minulle se on, enkä minä aio viettää loppuelämääni puutteessa ja vetäköön siitä omat johtopäätöksensä ja blaa blaa. Oikeastihan tuollainen ei mitenkään tilannetta auta, tulee vaan itsellekin jälkikäteen paha mieli kun en tosiaan halua erota tai pettää, mutta joskus se turhautuminen purkautuu vaan just niin huonolla tavalla.


12, kuulostaa niiiin tutulta, ihan kaikkinensa! Eiks ole kumma, miten sitä välillä tuntee itsensä huonoksi ihmiseksi, kun ei osaakaan tyytyä joka hetki muuten hyvään suhteeseen ja kivaan kumppaniin, vaan sen lisäksi kaipaisi vielä sitä intohimoa. Ja suoraan sanottuna, ainakin minä kaipaan semmoista kunnon estot nurkkaan -rietastelua, kaipaan sitä vaikka saisin joka ikinen päivä vaniljaseksiä, mutta sille täytynee ainakin sanoa heipat. Baby steps...Liikunta on oikeasti muotoutunut todella tärkeäksi elementiksi, siinä saa ainakin antaa kaikkensa!


Kiitos, mutta en mä ole täydellinen. Enkä epätodellinen... Tavallinen nainen tilanteessa, jossa käsittääkseni lukemattomat kumppanit sitkuttelevat päivittäin. Kun halut eivät kohtaa, mutta jostain syystä mennään vain sen vähemmän haluavan ehdoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 17:42"]

Sorry. Mahdotonta lukea. Mikä on niin vanha selain, että kappalejakoa ei saa?

[/quote]Jep, minäkin jätin lukematta. Ei tuollaista pitkää juttua ilman palstotusta viitsi lukea.

Vierailija
16/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ap,

Olen monta kertaa miettinyt onko pelkkä seksin vähäisyys riittävä syy muuten hyvän suhteen lopettamiseen. Välillä jos halut hellittävät vähän on helppo olla tyytyväinen omaan suhteeseen. Sitten iskee taas se, että itseä haluttaa ja toiselle parisuhteen fyysinen puoli on halaukset ja sylissä oleminen. Ei sillä, ettenkö minäkin sellaisesta pidä, mutta eihän se seksiä korvaa.

Näillä palstoilla saa lukea toisinaan varsinkin miehistä, että olemme vain pillun perässä juoksevia. Jos se olisi totta, en tosiaan tässä suhteessa olisi ollut vuosiin. Ehkä minäkin silti päädyn lopulta eroon, jos en halua kestää enää.

Tosiaan intohimoa kaipaan. Se on tässä suhteessa 1-10 asteikolla valehtelematta "1". Se näkyy muutenkin kuin seksissä. Esim. suutelun on nykyään vain pusu, kun haluaisin suudella intohimoisemmin myös. Hän ei koskaan koske minuun siten, että siitä välittyisi intohimoa.

Olisi helppo vetää väärä johtopäätös siitä, että minussa on fyysisesti tai muuten jotain luotaantyöntävää, mutta tiedän ettei näin ole ollenkaan. Silti tämä tilanne on väistämättä kolaus itsetunnolle.

Jos tällaisella palstalla sanoo kärsivän vaimon haluttomuudesta tulee helposti vastaukseksi kyselyitä siitä onko itse jotenkin laiminlyönyt suhdetta, kun toisella ei ole haluja. Tyyliin "oletko tehnyt kotitöistä puolet ja huomioinut/kehunut". Peitto heiluisi, jos niin helpolla ongelmat saisi ratkaistua.

Estottomia fantasioita kyllä riittää täälläkin, mutta omassa päässään saa toteuttaa. Meillä myös on vaniljaa ne harvat kerrat, kun on seksiä. Hän kieltäytyy suuseksin vastaanottamisestakin, koska ei pidä siitä ajatuksena. Eikä tietysti sellaisen antamisesta. Pari asentoa on nykyään sellaisia, mihin suostuu. Joskus kokeiltiin kaikenlaista ja oli vaihtelua, oli silloin suuseksiäkin. On tosiaan jotenkin turhauttavaa, että toinen suostuu välillä seksiin ja sen pitää olla pian ohi ja vaniljaista. Tuntee itsensä välillä alhaiseksi, että edes suostuu siihen, mutta sekin on kai parempi kuin täydellinen selibaatti.

Olen valmis tekemään lähes mitä tahansa hän vain haluaa ja toteuttamaan hänen fantasioitaan, mutta hän ennemmin harrastaa muita asioita ja katsoo suosikkisarjoja telkkarista illat.

 

#12

Vierailija
17/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 08:12"]Hei kiitos paljon kommenteista! Ei kivaa, että meitä on niin monta, mutta jotenkin helpottaa huomata, että joku jossain ymmärtää. Onhan näitä ketjuja täällä montakin, luen ne aina suurella sympatialla, miksi lie halusin vielä oman tarinani tänne kirjoittaa, kirjoitin kuitenkin.

Sinä joka kyselit selaintani; IE7:lla kirjoitan... Nyt muistan jopa koodata rivinvaihdot väliin. Ja kiitos 11, kun teit kappalejaot! =)

3, jos aloitusviestini perusteella kuulostan vaimolahnalta, niin en tiedä enää millainen naisen/vaimon pitäisi olla, ettei olisi lahna? Sekö riittää, että on vaimo-status? Epäkiinnostava hänen silmissään voin olla ja varma nakki ainakin. Miten tätäkään tilannetta sitten muuttaisi. Viehättävyyteni lisääminen oli yksi syy lisätä urheilua; jospa hän ei olekaan tyytyväinen vartalooni, vaikkei mitään myönnä. Nyt siitä on tullut sekä tarpeellinen purkautumiskeino että oma projekti, jossa on kiva kehittyä. Mutta ikävää, että tilanne on sinullekin tuttu.

4, toista naista ei ole, usko tai älä. Jos joku sivusuhde on, niin se on sen hiton tietokoneen ja niiden peliensä kanssa...

6, sympatiat! Miksipä aina tarvitsisikaan joutua kummankaan "keksiä jotain", tietysti viettely puolin ja toisin tuntuu vastaanottavasta osapuolesta hyvältä (tai niin sitä luulis), mutta ei kai senkään eteen tarvitsisi aina suorittaa hirvittäviä maneereita päästäkseen aktiin. Varsinkin jos sinäkin olet tyytymätön seksin vähäisyyteen, niin ei miehesi varmaan tarvitsisi mitään ihmeitä keksiäkään saadakseen sut kellistettyä. =) Ja totta kai on ymmärrettävää, että rahatilanne ja työt yms. toisinaan ahdistavat, mutta kyllä itselläni ainakin seksi nimenomaan laukaisee stressiä, kun saa heivata kaikki maalliset murheet nurkkaan ja antautua vaan nauttimaan ja tuottamaan nautintoa eikä tarvitse miettiä mitään muuta. Edes hetkeksi unohtaa.

Minä en vielä kytkimen nostamista ole harkinnut, mutta välillä kyllä tuntuu, että mua on huijattu pahemman kerran...

9, miten hienoa että tilanne siellä on paranemassa! Kiusallista myöntää, mutta huonoimpina hetkinä olen uhkaillut myös aika lailla samoin; vaikka seksi ei hänelle ole välttämätöntä, niin minulle se on, enkä minä aio viettää loppuelämääni puutteessa ja vetäköön siitä omat johtopäätöksensä ja blaa blaa. Oikeastihan tuollainen ei mitenkään tilannetta auta, tulee vaan itsellekin jälkikäteen paha mieli kun en tosiaan halua erota tai pettää, mutta joskus se turhautuminen purkautuu vaan just niin huonolla tavalla.

12, kuulostaa niiiin tutulta, ihan kaikkinensa! Eiks ole kumma, miten sitä välillä tuntee itsensä huonoksi ihmiseksi, kun ei osaakaan tyytyä joka hetki muuten hyvään suhteeseen ja kivaan kumppaniin, vaan sen lisäksi kaipaisi vielä sitä intohimoa. Ja suoraan sanottuna, ainakin minä kaipaan semmoista kunnon estot nurkkaan -rietastelua, kaipaan sitä vaikka saisin joka ikinen päivä vaniljaseksiä, mutta sille täytynee ainakin sanoa heipat. Baby steps...Liikunta on oikeasti muotoutunut todella tärkeäksi elementiksi, siinä saa ainakin antaa kaikkensa!

Kiitos, mutta en mä ole täydellinen. Enkä epätodellinen... Tavallinen nainen tilanteessa, jossa käsittääkseni lukemattomat kumppanit sitkuttelevat päivittäin. Kun halut eivät kohtaa, mutta jostain syystä mennään vain sen vähemmän haluavan ehdoilla.[/quote]

 

 

Kiitos avautumisestasi, juttu ei ollut liian pitkä. Lyhyemmästä jutusta ei olisi päässyt kärryille ..

Omakohtainen kokemus minulla teille lukijoille.

Olen 50v. nainen ja mulla oli haluttomuutta ym. oireita, itse en sitä huomannut/ välittänyt yritin vain selvitä arjesta. Mieheni yritykset läheisyyteen torjuin. No homma meni siihen että mieheni halusi avioeron. Ollaan oltu naimisissa yli 25 vuotta....mieheni oli jaksanut yllättävän pitkään katsoa minua ..oli jo katellut uuden ja nuoremman.

Menin lääkäriin ja nehän kaikki oireet johtui hormoonitoiminnasta. Piti vaan myöntää oma vajavaisuutensa ja rohkaista mielensä. Lääkäreille tämä on arkipäivää oli sitten kyse naisen tai miehen haluttomuudesta.

Alkoi hormoonikorvaushoito ja ihan kuin olisin herännyt jostain unesta..ja halut ne kyllä löyty nopeasti samoin ei mitään kuivuusongelmaa enää.

Pitää vaan puhua rohkeasti ja kyllä tässä on joutunut tekemään töitä avioliiton eteen kun mieheni päätti sitten että jatkaa elämää minun kanssani.

Helppoa ei ole ollut mutta seksi sujuu ja siihen tullut lisää vauhtia ja " vaarallisia" tilanteita..tsemppiä ap.lle!

 

Vierailija
18/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei oikeasti,

on ihanaa että joku nainen on oikeasti noin energinen ja suhteensa onnen puolesta taisteleva. Moni on tässäkin ketjussa valittanut, että on yrittänyt mutta sitten sen ja sen ajan päästä lakkasin yrittämästä. Sinä olet tuskassa, raivoissasi ja kuplit energiaa... ja miehesi on mitä luultavammin 1) masentunut ja tästä syystä sokea elämälle + haluton 2) homo 3) uskoton sinua kohtaan jostain maagisesta syystä 4) hormooniton olio tai 5) ihan vain umpihullu masokisti.

 

Oma vaimoni on täysin passiivinen vaikka itse tekisin mitä... ja sitten kun meillä jotain on ehkä kerran kahdessa kuussa, niin tunne on heti että tämähän on kuin pelkkää sääli-sitä taas. "Ei vaan tunnu siltä" -vastaus ei ole pätevä vastaus kovinkaan pitkään liitossa, missä molemmat haluaa olla ja asiat on muutoin tikissä. Yksilöillä on parisuhteissa tietty vastuu pitää parisuhde parisuhteena eikä ajaa sitä kahdeksi yksisuhteeksi. Ajan kanssa tuon suhteen syntyy vain enemmän ongelmia; miestä alkaa nyppimään koko ajatus kun nainen kääntää kylkeä vaikka mitä tekisi ja lopulta sitä on täysin kökkööntynyt koko ajatukseen. Puhuminen ei tuota mitään, yrittäminen vaikka missä muodossa on sekin näköjään täysin turhaa. Huomaan itsestäni, että vaikka rakastan ja kaipaan vaimoani ihan aidosti ja syvästi, niin hissukseen sitä alkaa syöpymään tietyiltä osin pilalle kun puoliso ei vain tee tai anna tehdä asian suhteen yhtään mitään. Kohta on helmikuu... viimeksi joulukuun alussa.

 

Hyvä suhdehan on molemmille kaikin puolin tyydyyttävä eikä seksittömyys koskaan paranne suhdetta jos edes toinen on normaalisti haluava, kuten minä esimerkiksi.

 

En tiedä kuinka paljon ja kuinka te keskustelette tuon asian ratkaisemiseksi, mutta jossain pitää rajan mennä kuinka sinun tulee kestää kestämätöntä. Puolison, joka haluaa ja välittää tulisi oikeasti ottaa lehmää tisseistä tällaisissa tilanteissa, keskustella ja hakea kaikki mahdollinen apu. Toisen yksin jättäminen sukupuolisen kanssakäymisen suhteen on yhdenlainen toisen jättäminen - vaikkei siis erota, niin tavallaan silti ollaan jatkuvassa erotilassa ja pidetään toiseen suurta etäisyyttä.

Vierailija
19/53 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On se tosiaan vähän lohduttavaa, että on muitakin saman ongelman parissa kamppailevia, vaikken sitä kenellekään toivo.

Vierailija
20/53 |
31.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En löytänyt mistään ap:een tai hänen miehensä ikää mutta jos kyse ei nyt mistään 50v+ pariskunnasta ole niin oma veikkaus miehenä on, että:

 

1. Jos miehelläsi ei todellakaan ole tuon suurempaa seksiviettiä, niin hänellä on pakko olla joku terveysongelma. Itse olen ainakin siinä käsityksessä, että terveellä miehellä alkaa viimeistään viikon kohdalla olemaan aika hankala olo jos ei ole saanut "purkaa paineita". Itsellä alkaa olemaan hankalaa jo kahden päivän jälkeen varsinkin illalla/aamulla kun makoilee sängyssä vaimon vieressä. Onneksi meillä homma toimii mutta ei siittä sen enempää...

 

2. Miehesi vietti kohdistuu johonkin muualle. Hän joko runkkailee keskenään jostakin syystä, ehkä paha pornokoukku siellä tietokoneella? tai jollekkin ihan muulle. Tai sitten hänellä on joku salasuhde, mutta epäilen kyllä tosiaan jos lähinnä luuhaa siellä tietokoneella.

 

Itse kertoisin hänelle kuinka tärkeä asia tämä on sinulle ja sanoisin, että tähän on nyt tultava ratkaisu. Voi olla, että jos miehesi on vähän siveellinen tai jopa ujo seksin suhteen hänen on vaikea kertoa jostain ongelmistaan tai erikoisista mieltymyksistään. Tärkeintä olisi kuitenkin pystyä puhumaan avoimmesti kaikista ongelmista suhteessa, jos pystytte puhumaan asiasta niin yleensä se jotenkin hoituu ennen pitkään. Itse hautomalla taas on varmaa ettei mikään muutu. 

 

Voisit vaikka houkutella miestäsi puhumaan muistelemalla sitä hyvää aikaa ja kysymällä eikö hän ollut silloin onnelisempi?

 

Ja vielä loppuun muista se ehdoton fakta, että terve mies kyllä tyhjentää ne pussinsa vähintään kerran pari viikkoon. Ota selvää onko hän sairas vai milloin ihmeessä hän ne pussinsa tyhjentää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi seitsemän