Kaikki eivät ymmärrä, että minulla on oikeus kasvattaa lapseni niinkuin haluan.

Neuvottelee 2 vuotiaan kanssa. Heh heh.

:) Muista sitten kun se lapsi haluaa teininä juoda viinaa ja röökata tai käyttää huumeita niin et puutu siihenkään.

Kyllä meilläkin saa syödä suklaata, ruoka täytyy vaan syödä ensin. tai edes pari lusikallista...

ääh.. en mä jaksa sun kanssa ruveta väittelemään.. oot niin kaukana mun ajatusmaailmasta, mutta omaan nilkkaan tuo sulla kopsahtaa jossain vaiheessa..

Hmm... ei se ap hyvä ole kylläkään noin. Jos kasvatustyylisi vaarantaa lapsen terveyden, se on jo lastensuojelua kiinnostava asia. "Syököön juustoa viikon putkeen" on kyllä lapsen terveydelle vaarallista. Juustossa on hitosti suolaa, ei yhtään vitamiineja jne. - joten ihan vakavissasiko sinä olet antanut ipanasi syödä pelkkää juustoa viikon putkeen?

Monessa asiassa lapsen saa antaa valita, olen samaa mieltä. Mutta liika valintojen tekeminen on lapsen perusturvallisuutta vaarantava asia. Joka jumalan asiasta neuvotellaan ja annetaan KAKSIvuotiaan muka päättää... ei hyvää päivää!

Joten pakko sanoa, että aika näppärän provon olet tehtaillut.

Niin että sulla on kaksivuotias ja kasvatat noin...juu kaksivuotias..mutta kuule odota kun 5 tai 10..siinä oot sitten lapsukaisen toiveiden kanssa..silloin on pikkasen vaikee alkaa muuttamaan kasvatustapoja. MÄ HALUUN!!

Onnea matkaan.

Lapsesi ei selvästikään ole kouluikäinen. Mitenkäs sitten käy, kun joutuu tekemään asioita, joita ei ollenkaan haluaisi? Esimerkiksi heräämään aikaisin kouluun, tekemään läksyjä, istumaan oppitunnilla ja niin edelleen. Teet karhunpalveluksen, kun opetat lapsellesi, että se saa kaiken haluamansa.

Ettekö haista provoa vaikka se lemuaa ruudun tälle puolelle asti? :D

Jokainen sukupolvihan kuvittelee olevansa parempi kasvattaja kuin muut tai edellinen tai seuraava sukupolvi, mutta kasvatustulokset näkyvät vasta sitten kun lapsi itse on aikuinen - miten hän kohtelee iäkkäitä vanhempiaan, omia lapsiaan ja heikommassa asemassa olevia läheisiään.

Sun lapsella ei ole vanhempia, vaan kaksi aikuista jotka ovat luovuttaneet vanhemmuuden lapselle itselleen. Veikkaan, ettei tuosta hyvää seuraa. Tosin juttuhan on provo, mutta kuitenkin.

Otapa tämä keskustelu talteen, jos  lapsi on nyt pari vuotias. Ja mieti sitten parin kymmenen päästä, mitä kirjoitit. Toivottavasti et joudu syömään sanojasi.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 14:23"]

Onko lapsenkasvatuksen kapeakatseisuus muoti-ilmiö? Minulla on muutama pitkä-aikainen ystävyyssuhde katkennut, koska eivät ole kyenneet hyväksymän minun ja mieheni tapaa kasvattaa meidän lasta. Meillä ei saada itkupotku raivokohtausta banaanihyllyllä, vaan lapsi on saanut aina ottaa ja valita kaupasta mitä haluaa. Kotona lapsi syö , kun on nälkäinen ja vaikka viikon juustoa putkeen, mikäli tahtoo niin. Nukkumaan menee, kun nukuttaa ja herää, kun herää. Aurinkoinen ja todella helppo lapsi. Joskus, kun haluamme eri asioita lapsen kanssa, keskustelemme asiasta ja sovimme jonkin näköisen kompromissin. Toimii meidän perheessä. Mitä sitten, jos haluaakin välillä omenan sijasta suklaata? Ei hän siihen kuole. Tarhassa olemme saaneet paljon kehuja siitä, miten oman tien kulkija lapsemme on ja tietää mitä tahtoo, sekä kykenee ilmaisemaan itseään.  Pää-asia, että meidän kaksi-vuotias on terve ja sopeutuu muuttuvaan maailmaan.

[/quote]

Onhan tuo kumma syy ystävyyden katkaisemiseen,mutta ymmärrät varmaan että tapasi "kasvattaa" on aika omalaatuinen?Kuulostat curlingmamman prototyypiltä,ei ihme että "kasvatustyylisi"kyseealaistetaan.

Entä sitten kun lapsi on vierailulla tai  isommissa ryhmissä päiväkodissa tai koulussa ja aikuisena työelämässä, tuskin siellä enää sinun oppisi pätevät, eikä lapsella ole enää valinnan vapautta. Mitä sitten tapahtuu?

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 14:23"]Pää-asia, että meidän kaksi-vuotias on terve ja sopeutuu muuttuvaan maailmaan.

[/quote]

Sopeutuuko kuriin, kun ei enää kyselläkkään vaan sanotaan? Poliisi käskee maahan ja ei tottele niin taseria tai pamppua siinä tulee.

Selvääkin selvempi provo, viimeistään tuo lopun loppuhuipennus paljasti asian. Eli siis se että kyseessä onkin tättärää 2-vuotias, eikä esim kymmenen (tai siis kaksi-vuotias, tuokin taisi olla lietsontaa).

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 14:23"] lapsi on saanut aina ottaa ja valita kaupasta mitä haluaa. Kotona lapsi syö , kun on nälkäinen ja vaikka viikon juustoa putkeen, mikäli tahtoo niin. Nukkumaan menee, kun nukuttaa ja herää, kun herää. [/quote]Mikä tässä on sitä "kasvatusta"?

Sinä et suinkaan kasvata lastasi, vaan annat hänen kasvaa oman onnensa nojassa, sillä lapselta ei voi odottaa sellaista kypsyyttä milloin hänen pitäisi mennä nukkumaan tai milloin ja mitä syödä. Se on vastuullisen vanhemmat tehtävä. Lapsesi elää kuin pellossa, josta hän tulee maksamaan myöhemmin kovan hinnan.

Lapsi ei ole koira, jota opetetaan tottelemaan jokainen käsky. Meillä kasvatuksen tärkein punainenlanka on kommuninkointi. Ja se joka puhui koulusta. Miksi koulu olisi iso paha jonne lapsi ei halua mennä? Tällä hetkellä lapsi herää joka aamu ennen kuutta ja lähtee aamuisin iloisella mielellä päiväkotiin. Miksi asia muuttuisi koulussa? Ja te jotka huutelette provoota. Menkää itseenne. Me olemme vastuullisia vanhempia, mutta me tarjoamme lapsellemme työkalut itsensä kehittämiseen sekä omaan valintaan. Meillä on terve ja vilkas lapsi, joka ei oli sokeasilmäinen käskyjen orja. Ap

Tuula Helariutta kirjoitti (SK. 18.6.2012) nykyperheistä ja mitkä asiat hänen mukaansa ovat menneet kovasti pieleen. Päällimmäisenä oli nykyperheiden epäharmonisuus mihin löytyy lukematon määrä syitä. Perheiltä puuttuu kuri, yhteiset hetket, kaikki perheen jäsenet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa muiden jäsenten kanssa, kuten tapahtuneen useissa uusioperheissä. Vapaa-ajan vietto on arveluttavaa yleensäkin ja alkoholin käyttö on mieletöntä. Vanhemmat eivät tiedä, missä lapset menevät ja mitä tekevät. Vanhemmat eivät ole kurin pitäjiä ja auktoriteetti on pahasti hakusessa.

Nykyään osa nuorista elää yhteiskunnan kustannuksella ja näillä ihmisillä ei ole ajatustakaan tehdä sen eteen mitään. Heille vaaditaan perustuloa, mikä oli Helariutan mielestä aikuisille maksettavaa aikuisten lapsilisää. Helariutta vertasi meitä saksalaisiin ja muihin Euroopan nuoriin, joille nämä ns. paska duunit kelpaavat ja sopivat hyvin. Moni peräkammarin tyttö ja poika elää yhteiskunnan avustuksella. Tänne lisäisin myös itse, että jopa jo toisessa sukupolvessa. Työttömyys on siis periytyvää sorttia.

Ajatus Curling- vanhemmuudesta

Kirjailija ja psykologi Keijo Tahkokallion ajatuksia  parin kesän takaa Kullasvuoren koululla Padasjoella

Työnjohdon malli käskeä, kontrolloida ja korjata tuntuu tylyltä, jos et ole valmis niihin tehtäviin minne olet hakeutunut. Todellisuudessa työnjohdossa ainoa oikea tapa on valvoa. Esimiesasemassa olevalta työnjohtajalta menee n. 90 prosenttia työajasta työtehtävien valvontaan jos on tarkoitus saada tulosta.

Meidän aikana kehno vanhemmuus on hukannut suurimman osan tulevista työntekijöistä. Psykologi ja kirjailija Keijo Tahkokallio on kirjoittanut paljon kasvatusaiheisia tietokirjoja. Hänen teesinsä on "Vanhemman tehtävä on tuottaa pettymyksiä." Tahkokallio puhuu myös Curling- vanhemmuudesta. Curling- vanhempi hinkkaa hiki hatussa esteitä lapsensa tieltä, jottei tämän tarvitsisi kokea pettymyksiä. Pienokaista paapoessaan hän tekee tälle karhunpalveluksen. Tahkokallion mielestä pumpulissa kasvatetuissa lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä elämän mukanaan tuomia vastoinkäymisiä. Tahkokallion mukaan ilmiö johtuu siitä, että vanhemmuus on hukassa monilta äideiltä ja isiltä.

Vanhemman tehtävä on tuottaa arkipäivän pettymyksiä ja asettaa rajoja. Kyse on lapsen hyvinvoinnista, ei tahallisesta kiusanteosta. Vanhemman on kohdattava pettymysten aiheuttama kipua lapsessa ja auttaa häntä selviämään siitä. Jollei aikuinen raaski tuottaa pettymystä lapselle, ei lapsi opi kestämään sitä.

Vanhempien ja koulun päämääränä on kasvattaa mahdollisimman varhain itsenäistyneitä lapsia ja oppilaita. Lapsen trenssitaso nousee ja kasvurauha menee, kun lapsi tai oppilas joutuu tekemään päätökset, jotka kuuluisivat vanhemmille tai opettajille. Se vaikuttaa myös aivotoimintaan siten, että dopatomiini ja serotoniini aineenvaihdunta heikkenee. Tuloksena on, että lapsen tai oppilaan itsesäätely ei toimi. Luokissa ja ruokalassa ollaan päällysvaatteet päällä ja välitunneilla tapahtuu härnäämistä, mikä altistaa kiusaamiselle.

Niin, 2-vuotiaan kanssa tuo vapaakasvatus varmaan vielä toimii. Olisi kuitenkin hyvä valmentaa häntä jo tulevaan elämään, ettei tule sitten ihan järkytyksenä, että aina ei saa valita vapaasti. Viimeistään kouluun mennessä täytyy jaksaa aamulla tiettyyn aikaan herätä (eli illalla mennä ajoissa nukkumaan, vaikka ei huvittaisi), vaatteet täytyy pukea päälle, läksyt täytyy tehdä, tunnilla täytyy istua hiljaa, opettajaa täytyy kuunnella, kouluruokaa täytyy syödä ym. Olisi kiva kuulla, miten teillä menee esim. 5 vuoden päästä.

Lapsen tressitaso nousee ja kasvurauha menee, kun lapsi tai oppilas joutuu tekemään päätökset, jotka kuuluisivat vanhemmille tai opettajille. Se vaikuttaa myös aivotoimintaan siten, että dopatomiini ja serotoniini aineenvaihdunta heikkenee. Tuloksena on, että lapsen tai oppilaan itsesäätely ei toimi.

Lapsi siis tottelee päiväkodin aikuisia eikä hänen kanssaan ole siellä ongelmia, vaikka ei tehdä kompromisseja kuten kotona?

Silloinhan kaikki on hyvin, lapsi ymmärtää rajat ja osaa toimia ryhmässä jo noin pienenä. Miksihän tästä on tullut ap:n ystäville ongelma. Vai oletko erehtynyt kertomaan, että vain se teidän tapanne on hyvä tapa ja toisten noudattamat kasvatustavat ovat huonoja (jos kaikki ei heillä menekään ihan putkeen omilla kasvatusmetodeillaan).