Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "säälittäviä" asioita teette kun koette itsenne yksinäiseksi?
22.10.2020 |
Tuli tämä ajatus mieleen siitä kun aikanaan tuntui yleiseltä että televisiota pidettiin auki seurana vaikkei sitä katsonut. Nykyään kun televisiota taidetaan muutenkin katsella vähemmän niin mikä on sinun "säälittävä" ehkä omalla tavallaan surullinen juttusi mitä teet kun koet itsesi yksinäiseksi vai onko se telkkari edelleen se sinun juttu?
Minä voin aloittaa yhdellä mikä tuli mieleen. Olen joskus laittanu jonkun pelistriimin päälle toiseen huoneeseen että on tuntunut siltä että siellä vaikka joku mieheni pelaisi tietokoneella kavereidensa kanssa.
Kommentit (78)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä pidän telkkaria auki vaikka en sitä aktiivisesti seuraisikaan, äänet, puhe, musiikki jne. lievittävät yksinäisyyden tunnetta. Nukkumaan mennessä saatan myös tehdä peitosta käärön, jota ikään kuin halailen.
Makoilen ja haaveilen eräästä miehestä.
Keitän vettä, laitan teekannuun teetä ja kaadan kiehuvaa vettä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Keitän vettä, laitan teekannuun teetä ja kaadan kiehuvaa vettä päälle.
....ja annan hautoutua pitkään. Taivaan isä auttaa minua, kunhan pysyn asenteessa kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisellä naapurilla oli toisinaan äänekkäitä laneja, aloin pelaamaan itsekseni kuunnellen laniporukan elämöintiä samalla.
Mua hävettää tunnustaa, mutta katson käytännössä joka ilta tabletilla sängyssä ”asmr personal attention”- videoita. Siis sellaisia joissa tämä asmr-artisti katsoo silmiin, halaa, kuiskii mukavia ja antaa suukkoja. Mä oon ollut koko ikäni yksin ja mulla on aivan valtava läheisyyden tarve :/ Kuulostaa ehkä säälittävältä, mutta sitähän se on. Mutta se tuo niin paljon lohtua.
-M30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halailen tyynyjä ja peittoja, telkkari myöskin päällä vaikka sitä en katso, joskus puhun itsekseni.
Lisäksi käyn kuvitteellisia keskusteluja pään sisällä. Ajattelen jotain ihmistä ja mitä tälle haluan sanoa ja mietin miten tilanne etenee. Yleensä nämä päättyvät niin että koen itseni yksinäisemmäksi ja ahdistuneemmaksi kuin alunperin, kun tajuan että kaipaan juttukaveria/tukea/fyysistä läheisyyttä ja saan sitä vain mielikuvituksessani.
Joskus leikittelen myös ajatuksella että muutan toiseen ympäristöön ja elämäni muuttuu niin että en ole enää yksinäinen. Tämä on lohduttava ajatus, vaikkakin jossain vaiheessa todellisuus kolahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelen 80-luvun musaa ja palaan menneeseen aikaan.
Otan nallen kainaloon ja juon pullon viiniä. Piehtaroin itsesäälissä. Kumma kyllä yleensä se auttaa. En tätä riesaksi asti tee, ehkä kerran vuodessa. Settiin kuuluu pörrösukat ja paksumpi peitto sekä tuore tyyny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne olevani yksinäinen. Mutta joku tv-ohjelma tai suoratoistopalvelu saattaisi "pitää seuraa"
Nukkumaan mennessäni vedän peiton pääni yli, halaan vartalotyynyä ja kuvittelen että vuosien takainen työpaikkaihastukseni pitelee minua sylissään ja sanoo minulle juuri ne asiat, jotka haluaisin häneltä kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä pidän telkkaria auki vaikka en sitä aktiivisesti seuraisikaan, äänet, puhe, musiikki jne. lievittävät yksinäisyyden tunnetta. Nukkumaan mennessä saatan myös tehdä peitosta käärön, jota ikään kuin halailen.
Itse pidän myös telkkaria aina taustalla päällä, yksinäisenä sinkkuna muuten kämppä niin hiljainen.
M38
mä oon kanssa näitä telkkarin päällä pitäjiä. Joka kerta, kun tv hajoaa tai ei vain suostu toimimaan, on ihan painajaista. Silloin tajuan, miten paljon tv toimii minulla ihmisten korvikkeena. Toinen nolo harraste on puhuminan itsekseen. Ja joskus halaan ja silittelen itseäni ja koetan sillä tavalla lohduttaa sitä sisäistä lastani, joka jäi vaille kunnollisten tunnekypsien vanhempien antamaa rakkautta. Ei toi silittely kyllä mitään auta, mutta kun taannun sille asteelle, tajuan ainakin, että nyt olen tosi masentunut tai ahdistunu
Ei ollenkaan säälittävää, normal.
Käperryn peiton alle joko tyyny kainalossani tai pehmolelu.
- Aikuinen nainen mä oon...
Vierailija kirjoitti:
Nukkumaan mennessäni vedän peiton pääni yli, halaan vartalotyynyä ja kuvittelen että vuosien takainen työpaikkaihastukseni pitelee minua sylissään ja sanoo minulle juuri ne asiat, jotka haluaisin häneltä kuulla.
Mulla sama! Lisäksi luen "lähetä terveiset kaipaammellesi henkilölle" -ketjua samalla.
... ja kuvittelen viestejä itselleni
... ja vastailen niihin
... ja itken lopuksi
...
Itkeä märisen illalla kuin pikku lapsi, manaan kaikki "kaverit" alimpaan hel ve ttiin koska heillä ei ikinä ole aikaa minulle. Seuraavana päivänä päätän, etten tarvitse ketään, mutta seuraavan kerran kun haluaisin jotain tehdä jonkun kanssa enkä taaskaan saa vastakaikua, niin sama rumba uudelleen.
Huomenna varmaan taas itken, kun olis täysin vapaa viikonloppu mutta ketään ei kiinnosta mitään tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Syön soijanakkeja.