Olen ex-leski miten toimisit tässä tilanteessa?

Et tehnyt oikein vaan kovin rumasti niitä lapsia kohtaan.

Toivottavasti kukaan ei koskaan ole yhtä julma sinun lapsiasi kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:00"]

Et tehnyt oikein vaan kovin rumasti niitä lapsia kohtaan.

Toivottavasti kukaan ei koskaan ole yhtä julma sinun lapsiasi kohtaan.

[/quote]

Heillä kuitenkin on äiti ja olivat tosiaan jo n. 20v ja yli kun isänsä kuoli eivätkä oikein pitäneet kun löysin uuden miehen.

Mikä perhana on ex-leski? Heräsikö se henkiin?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:02"]

Heillä kuitenkin on äiti ja olivat tosiaan jo n. 20v ja yli kun isänsä kuoli eivätkä oikein pitäneet kun löysin uuden miehen.

[/quote]

Noh saako sinun lapsiasi kohdella rumasti siinä vaiheessa kun ovat n 20?

Teitkö omasta mielestäsi kauniisti?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:08"]

Mikä perhana on ex-leski? Heräsikö se henkiin?

[/quote]

Kun leski menee uuteen avioliittoon, hänen siviilisäätynsä muuttuu. Hän ei ole enää "leski" vaan "aviossa".

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:16"]

Teitkö omasta mielestäsi kauniisti?

[/quote]

En ehkä kauniisti mutta suhtautuivat hyvin ilkeästi minuun niinä 10v minkä olin heidän isänsä kanssa naimisissa.

Ilmeisesti edesmenneen miehesi lapset eivät sitten "oikeasti" kiinnostaneet sinua, vaan olit heihin yhteydessä vain siksi, että heidän isänsä piti heihin yhteyttä. Nyt olet tehnyt sen lapsillekin selväksi. 

On ihan inhimillistä, että jos leski löytää uuden kumppanin, se tuntuu lapsista (lapsipuolista) vähän oudolta. Tunne menee kyllä ohi kunhan jatkaa normaalia kanssakäymistä. 

kun olin sinkku, mulla oli iso ystäväpiiri. Kävin paljon juhlimassa ja elin mukavaa elämää.

Pyysin usein ystäviä kylään, koska asuin keskustasta ja meiltä mentiin baareihin. Usein majoitin ystäviä myös.

Sitten tapasin mieheni, yritin jatkaa samaa elämäntapaa, mutta en tietenkään enää niin usein pyytänyt ihmisiä meille samanlaisille illanviettoihin.

Vähän aikaa meni ja tajusin ettei kukaan pyydä ikinä minua. Aloin oikeesti miettimään ja minä olin ollut se, joka aina pyysi ystäviä ulos, minä pyysin kylään, minä majoitin. Muut vaan teki sen mukaan miten parhaaksi näki.

Yksi "ystävä" teki oharin, kutsui kylään, mutta ei ollut kotona kun tulimme, matkaa yli 200 km per suunta. Päätin että en ota häneen yhteyttä muuta kuin sen yhden kerran jossa häneltä kysyin miksi teki moisen jutun minulle. Hän ei ole ikinä vastannut, ei ole sen jälkeen soittanut ei mitään.

Tajusin että minä olin se joka piti kaikkiin yhteyttä ja kun minä en enää pitänyt yhteyttä, ei kukaan muukaan pitänyt. Jos muutaman vuoden on aktiivisesti, vähintään 2 kertaa kuukaudessa pyytänyt kylään, miksi se vastavuoroisuus on täysin tuntematon käsitys.

Joten yhteyden otto on aina molemmin puolista jos halutaan olla tekemisissä. Ehkä 4 v kummilasta ei velvoiteta pitämään yhteyttä, sen tekee vanhemmat, mutta muuten jos kaikki on aikuisia, on jokainen vastuussa omasta yhteydenotosta

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:24"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:16"]

Teitkö omasta mielestäsi kauniisti?

[/quote]

En ehkä kauniisti mutta suhtautuivat hyvin ilkeästi minuun niinä 10v minkä olin heidän isänsä kanssa naimisissa.

[/quote]

Eli 10 vuotias lapsi oli sinulle "ilkeä" siinä vaiheessa kun aloit olla hänen isänsä kanssa yhdessä ja sinä kostat sen hänelle käyttäytymällä häntä kohtana törkeästi siinä vaiheessa kun hän menettää isänsä kuolemalle.

Oletpas "mukavan" kuuloinen ihminen... :(

Miksi mietit tätä nyt? Haluatko nyt muuttaa tilannetta? Voithan ottaa yhteyttä.

Miten tämä yhteydenpito loppui? Teitkö selväksi, että et halua pitää yhteyttä ja katkaisit välit kunnolla? Vai hiipuiko vain yhteydenpito kaikkien osapuolien toimesta? Jos periaatteessa näillä aikuisilla lapsillakin olisi ollut mahdollisuus ottaa sinuun päin yhteyttä ja eivät sitä tehneet, niin ei välirikko ole yksin sinun "syy".

Jos kuitenkin asuitkin jossain vaiheessa näiden lasten kanssa niin ajattelen, että enemmänkin surullista, että ette ole enää tekemisissä. Olet varmasti ollut yksi tärkeä ihminen heidän elämässään. Tai, jos ette asuneet yhdessä koskaan, niin ehkä teidän suhde ei ollut niin läheinen.