Ottaisitko koiran tällaiseen tilanteeseen?

Ensimmäinen ajatus oli, että en milloinkaan ottaisi niin sairasta rotua kuin cavalier. Ja joo, tiedetään, juuri tässä suvussa josta pentunne otatte, ei ole rotutyypillisiä vaivoja, ja kasvattajan mukaan rodusta ovat huolissaan vain yliherkät hysterisoijat, jotka leimaavat koko rodun muutaman yksilön vuoksi. Kuultu on nämä mainospuheet. ;)  Käytännössä cavalierit kuitenkin näyttävät olevan aivan aidosti sairaita koiria. 

Kyllähän pennut oppivat olemaan yksin, en sen vuoksi olisi huolissani, mutta miettikää tarkkaan haluatteko ottaa koiraa, jonka elämä voi olla hyvin tuskallista. 

En ottaisi, pentuaika on aika rankkaa ja kestää noin puoli vuotta.

Hei, itsekin olen kuullut noista sairauksista ja on mahdollista että rotu vaihtuisi vielä. Koirakuume täällä vaivaa, joten jos ei cavalieria niin sitten joku muu lapsiystävällinen. Mutta ilmeisesti tuo yksinolo ja sen jälkeen 9 v lapsen kanssa oleminen ei kuulostanut kynnyskysymykseltä? Jotkut kommentoineet joskus ettei tuonikänen lapsi osaa ihan pennun kanssa olla, mutta riippuu kai lapsesta? Pissattamaan en päästäisi kuin omalle aidatulle pihalle. No, toivon rehellisiä mielipiteitä! :)

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:07"]

Hei, itsekin olen kuullut noista sairauksista ja on mahdollista että rotu vaihtuisi vielä. Koirakuume täällä vaivaa, joten jos ei cavalieria niin sitten joku muu lapsiystävällinen. Mutta ilmeisesti tuo yksinolo ja sen jälkeen 9 v lapsen kanssa oleminen ei kuulostanut kynnyskysymykseltä? Jotkut kommentoineet joskus ettei tuonikänen lapsi osaa ihan pennun kanssa olla, mutta riippuu kai lapsesta? Pissattamaan en päästäisi kuin omalle aidatulle pihalle. No, toivon rehellisiä mielipiteitä! :)

[/quote]

No miksi ihmeessä noin vanha ei voisi pissattaa? Itse pissatin 7-vuotiaana kun itse sain ensimmäisen koirani.

Jos lapsiystävällistä ja suht tervettää koiraa etsitten, niin staffit tai amstaffit ovat erinomaisia koiria lapsiperheeseen. Aktiivisia ja suuri kipukynnys yhdistettynä lehmän hermoihin ihmisten kanssa.

Pissattamaan en päästäisi omaa pihaa kauemmas, ettei tulisi niitä tilanteita että joku iso koira käy kimppuun  ja toisaalta ettei kaikki pihan lapset ois "kimpussa" (koska kaikki ei varmaan osaa olla pennun kans nätisti).

Totta kai voi ottaa. Itse en ole pitänyt minkäänlaisia pentulomia koskaan ja heti on pentu joutunut olemaan yksin 9 h päivässä. Ei mitään ongelmia, yksikään koira ei ole meillä tuhonnut mitään, ollut eroahdistunut tms. 

Ja suht järkevä 9-vuotias tulee kyllä ihan hyvin pikkukoiran pennun kanssa toimeen, pissattaakin voi. Vain jos lapsi on ylivilkas ja arvaamattomiin tempauksiin taipuvainen, sitten voi olla epäilytävää jättää lapsi ja koira kahdestaan.

En ikinä jättäisi juuri emostaan erotettua pentua yksin noin pitkäksi aikaa ja vielä päivittäin. :(

Ihan outo kysymys.

Kyllä teillä pitäisi olla ihan itse pähkäiltynä, miten koiranpennun kanssa homma hoidetaan.

"Saattaisi olla mahdollista" siis tuleeko teille koira vai ei, vai onko tämä joku päähänpisto vain?!!

Vaatii viikkojen loman töistä. Et voi jättää lapsen vastuulle kasvattamista. Jokainen pienikin asia on tärkeä, äänensävy, sanat, reagointi, ajoitus ym. Kyseessähän on koiran loppuelämä. Siitä tulee sellainen kun se on pentuna kasvatettu tai jätetty kasvattamatta. Lapsesi joutuu myös ensimmäisenä kotona ollessaan siivoamaan ulosteet ja pissat. Koiralle kehittyy pidätyskyky 5kk iässä. Väärin kasvatettu koira voi hyökätä myöhemmin lapsesi kimppuun. Oletko varmasti valmis ja onko lapsesi valmis?

Ei ole päähänpisto, vaan nimenomaan sitä harkintaahan tässä teen. Juuri siksihän mietin, ettei olisi harkitsematon juttu! Niin "saattaa olla mahdollista" koska en ole kasvattajan kanssa mitään lyönyt lukkoon. Olemme käyneet katsomassa pentuja ja uskon, että halutessamme niistä yhden saisimme. Mikä tässä oli outoa? Enkö juuri sitä asiaa pähkäile? Eikö ennen koiraa asiaa pidä juuri näin miettiä?

Riippuu hirveän paljon lapsestasi. Onko rauhallinen, osaisiko paijata pentukoiraa hellästi, miten reagoisi pennun näykkimiseen, antaisiko nukkua rauhassa jne.

Itse sain koiran kymmenenvuotiaana, ja ihme että siitä kasvoi niinkin täysipäinen yksilö.. Koulun jälkeen meille tuli joukko kavereita "hoitamaan" koiraa, se ei saanut rauhassa levähtää tai leikkiä, kun sitä koko naapuruston lasten kanssa retuutettiin ympäriinsä. Otin koiran myös leikkeihin, puin sitä vauvaksi ym.! Hävettää, mutta ei mulle kukaan kertonut miten koiranpentua tulee hoitaa..

Meille on tullut koiranpentu ollessani 9v ja olin ensimmäinen joka tuli kotiin. Koira oli saksanpaimenkoira, eli kokoa aika paljon enemmän. Käytin koiran omakotitalon pihalla hihnassa tarpeillaan. Joitain tuhoja oli tehnyt ja jouduin niitä siivoamaan, vähän se harmitti, mutta meitä oli jo varoiteltu etukäteen eikä se vaihe kauaa kestä. Pissat oppii tekemään tosi nopeasti paperille, enkä muista edes sellaisten siivoamista.

Minä en päästäisi lasta pennun kanssa pois kotipihalta enkä antaisi ihan pentuvaiheessa tuoda kavereita. Monet lapset (ja aikuiset) ei osaa olla koiranpennun kanssa oikein ja voivat aiheuttaa pelkotiloja tietämättään koiralle. Lisäksi lasten leikkiminen on hyvin provosoivaa ja koiranpentu, joka muutenkin puree helposti niin alkaa purra vielä herkemmin. Voi oppia hyppimään päälle ja jopa jäädä tuo pureminen pitkäaikaiseksi ongelmaksi.

Jokainen tietää itse missä elämänvaiheessa on valmis ottamaan koiran ja minkälaisen. Itse olen ottanut koiranpennun isomman lapsen ollessa 3v ja pienemmän 4kk. Kaikki olivat kauhuissaan, mutta koira on hyvin koulutettu, rauhallinen, lapsivarma, eikä ole ikinä tuhonnut mitään.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:10"]Riippuu hirveän paljon lapsestasi. Onko rauhallinen, osaisiko paijata pentukoiraa hellästi, miten reagoisi pennun näykkimiseen, antaisiko nukkua rauhassa jne.

Itse sain koiran kymmenenvuotiaana, ja ihme että siitä kasvoi niinkin täysipäinen yksilö.. Koulun jälkeen meille tuli joukko kavereita "hoitamaan" koiraa, se ei saanut rauhassa levähtää tai leikkiä, kun sitä koko naapuruston lasten kanssa retuutettiin ympäriinsä. Otin koiran myös leikkeihin, puin sitä vauvaksi ym.! Hävettää, mutta ei mulle kukaan kertonut miten koiranpentua tulee hoitaa..

[/quote]

Tämä on juuri suuri virhe. Pentua ei saa ikinä koskaan milloinkaan herättää. Ja pentu nukkuu todella paljon. Pystyykö lapsi antaa suloisen pennun nukkua vaikka kaverit haluaisi leikityttää? Tuskin.

Eli odota pari vuotta ja jos vielä haluatte koiran, niin ottakaa. Jos ette.. niin oli oikea päätös odottaa.

Kyse on perheenjäsenestä. Odotithan lapsesi syntymääkin vähintään 9kk. Odota pennun kanssa vähintään sama aika.

Kavereita meille ei saisikaan tulla ennen kuin aikuisia paikalla. t. aloittaja

Pennun kasvattajahan on ammattilainen. Mitä hän on sanonut tuosta teidän elämäntilanteesta? Kai hän on kysynyt miten pentu hoidettaisiin? Häneltä sinun _pitäisi_ saada parhaimmat neuvot.

Hän on sanonut, että lapsi vaikuttaa fiksulta ja että ei sitten niitä lapsen kavereita kotiin ennen kuin olen itse tullut töistä.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:27"]

Pennun kasvattajahan on ammattilainen. Mitä hän on sanonut tuosta teidän elämäntilanteesta? Kai hän on kysynyt miten pentu hoidettaisiin? Häneltä sinun _pitäisi_ saada parhaimmat neuvot.

[/quote]

Mikä helvetin ammattilainen? Joku ihminen päättänyt teettää nartullaan pennut ja yhtäkkiä on ammattilainen?  Ei se, että teettää koirallaan pentuja tee kenestäkään mitään ammattilaista koiraharrastuksessa.

up

Ottamatta kantaa rotuun ja elämäntilanteeseen kommentoin vain tuohon lapsiasiaan.

Itse ulkoilutin omaa pentuamme 8-vuotiaana. Nyt kuitenkin kaupunkialueilla on niin paljon enemmän koiria ja ties minkälaista vastaantulevaa koiraa, etten enää antaisi lapsen ulkoiluttaa koiraa yksin, etenkään pentua, jonka tuleva käytös on muotoutumasa. Ei täällä (Espoo) muitakaan tuon ikäisiä koiranulkoiluttajia näe. Ajat muuttuu. 

Jos on mahdollista jättää cavalier ottamatta, älä ota. Kesällä hautasin cavalierini.. Sairasti viimeiset 4 vuotta. Maailman ihanin koira, mutta aivan pilalle jalostettu rotu. Olisipa joku kertonut, kun koirasta haaveilin.