*+ SYYSTOIVEET vk 30+*

Ja mitä ihania uutisia pinossamme onkaan!! ONNEA JOIKKULI!! Kovasti toivon, et pikkuisella on tarrasukat tiukasti jalassaan ja kaikki sujuis hyvin! :)



Meille ei vauvakuumeen osalta kuulu kummempia, minä kuumeilen jo kovasti, mies vaisummin. On kyllä vähän lupaillut, että loka-marraskuussa jätettäis ne kumit sitten kokonaan pois ja kakkonen sais luvan tulla. ;) Mun on pakko tunnustaa, et vierailen usein tuolla odotuspalstalla lukemassa ja fiilistelemässä...



Tänään käytiin korvalääkärillä tytön kanssa ja elokuun vikalla viikolla sitten on edessä korvien putkitusoperaatio. Toukokuun lopulta alkoi kierre ja tähän mennessä on jo 4 antibioottikuuria syöty. :( Mutta lääkärin sanojen mukaan pitäis tulehdusten nyt jäädä, kun laitetaan putket.



Voi itku, mun piti kommentoida jotakin, mutta en nyt millään saa mieleeni mitä se oli ja kenelle... Taitaa siis olla parempi mennä nyt nukkumaan ja palailla linjoille huomenna!



Hyvää yötä!

T. Sanjuska

Onpas piristävää lukea jo syystoiveiden onnistumisista! Kyllä me muutkin tullaan täältä perästä:)

Elikäs minulla loppui maanantaina pillereiden syönti ja tässä ainakin kuukausi mennään vielä eteenpäin kumia käytellen. Jos ne luomumenkat tulis nyt edes kahdesti, niin sitten alkaa tosissaan yritys. On kyllä jäänyt vähän vähälle tuo harjoittelu, kun on niin kamalan väsynyt aina kun tulee töistä ja kun on saanut tuon pikku-neitokaisen unille.

Mutta hyvää jatkoa kaikille ja nautitaan vielä tästä kesästä, mitä ei ole enää paljon jäljellä:)

Mekku

En kylla yhtaan muista nikkia- mutta torstai on jaany mieleen: onnea kuitenkin yritykseen?

Itella ei uutta tallekaan aamupaivalle?! Toivossa elan etta alkais nyt ainakin viikonlopuks! Jatkoa myohemmin...

Tervehdys taas ja Kiitos Infosta Levinia....menee näköjään vähän aikaa meikäläisellä tajuta näiden ketjujen ja sanojen ominaispiirteitä, mutta eiköhän se tästä.

Laitan tämän " esittelyn" itsestäni uudestaan tähän, kun se oli väärässä paikassa alunperin;



Elokuuta ensiviikko...

....ja tarkoitus myös täällä alkaa vaavintekopuuhiin!



Terve vaan kaikille samanmielisille ja etenkin kaikille keski-ikää lähestyville tai jo oleville vaavitsemppaajille.

Itselläni nyt jo 17v poika ja mies on " ekaa kertaa asialla" . Olen yrittänyt rauhoitella miestä, kun jo nyt hermoilee riskeistä ja terveydestä (..-mme?)kun ikää on jo tän verran ( 38N ja M41).

Onkos täällä kellään kokemusta iltatähden teosta?

Kaiketi minut lasketan ensisynnyttäjäksikin kun ekasta on aikaa jo 17v?



Mies touhuilee että pitäisi mennä kunnon terveystarkastukseen ja valmiiksi tutkailla että onko kaikki kunnossa. Olin ensin sitämieltä, että ei kannattaisi turhaan hermoilla, mutta nyt kun elokuu lähenee ja alkaa yrittäminen niin jo alkoi itseänikin jännittää...Mitä olette mieltä ja onko kenelläkään tietoa mahdollisista palveluhinnastoista yksityislekureilla tämänsuuntaisista terveystarkastuksista?



Hmm..kyllä se ikä tuo tullessaan ehkä tälläistä ylihuolehtimista...



Mukavaa odotteluntäyteistä heinäkuun loppua ja kiva päästä jakamaan näitä kuumeilu-ja yritysjuttuja näin ison porukan kanssa ( ajattelin ensin että oon yksin tällänen vaavihömppä, kunnes huomasin että täällähän on paljon muitakin)

voi kun hienoa lukea plussauutisia! onnea joikkuli!!! toivotaan et tullaan pian muutkin perässä. lisää vaan näin mukavia uutisia! kuka ois seuraava?



vauvamasuja mäkin oon ihaillu koko kesän. ootteko huomannu et keväisin kun ihmisiltä vaatekerros vähenee, yhtäkkiä masuja on joka puolella! ei niitä niin talvisin huomaa paksun vaatekerroksen takaa. kateellisena niitä salaa tulee katteltua ja haaveiltua et jospa sais pian samanlaisen.



piipikkä: meillä on kanssa mies välillä, mun mielestä liiankin, huolissaan kaikista käytännön asioista. oon taas huomannu kuinka mä oon niin paljon enemmän tunneihminen ja mies taas järkeilee ja suunnittelee kaikki viimesen päälle ennen toteutusta. toisaalta, ihanaahan se vaan on kun toinen jaksaa suunnitella ja ottaa selvää asioista. vaikka täytyy sanoo et joskus (siis hyvin harvoin:) menee hermot, kun toinen ei osaa yhtään heittäytyä mukaan sellaseen spontaaniin haaveiluun ja hassutteluun. no joo, tästä saa kuvan et mies on hirvee tosikko mut en tarkota sitä.



sit viä kysymys lapsellisille(!): kuinka ootte jaksanut harrastaa liikuntaa odotusaikana ja miten se on muuttunu mahan kasvaessa? entä oisko täällä ketään joka ois harrastanu jotain lajia ihan puolitosissaan, mua kiinnostais tietää kuinka käytännössä sit jatko treenaamista yms.



nyt tänne makkariin ja koneelle tulvahtaa ihana pitsan tuoksu, taidan mennä ottaan sen pois uunista ja herkutteleen ennen kuin tarvii kohta jo lähtee yövuoroon.

Nämä on niitä parhaita uutisia:-))

Mulla h-hetki koittaa viikonloppuna kun menkkojen pitäis olla alkamatta...Olo on sellainen, että mielestäni voisin jopa omistaa oman masuasukin. Väsyttää (voi toki johtua töistäkin), ellottava olo ja pinna tiukalla. Aikaisempien raskauksien osalta en juurikaan oksentanut vaan kärsin tosi rasittavasta jatkuvasta ellotuksen tunteesta. Mut ilmoitan kun asia selviää;-)

Nyt saunaan, moro.

En ole ehtinyt pinoutua pitkään aikaan. Mies on ollut työmatkalla jo kaksi viikkoa, vielä on yhden, joten mulla on ollut kädet täynnä koiran ja poitsun kanssa! Päivät menee ohi niin, että silmissä vilisee.



Kiva, kun Syystoiveet ovat saaneet niin paljon uusia kuumeilijoita riveihinsä! Tervetuloa vaan kaikille! Ja onnea ihan hirmusti kaikille jo plussanneille!!! Mulla pitäis taas menkat alkaa pian, joten jahka mies tulee ensi viikolla matkaltaan, alkaa meillä vauvayritys ihan tosissaan. Ihanaa!



Pistäkää kaikki uudet kuumeilijat itsestänne esittelyä meidän " viralliseen" pinoon (otsikolla Syystoiveet 2006). Yritän päivittää listan mahdollisimman pian. Ja niin, myös te kaikki plussanneet - lasketut ajat listaan, eikös vaan.



Tuutis

Ovatko kaikki plussanneet listalla?

JOIKKULI Hurrrrrjasti onnea plussasta!!! Ihanaaihanaa!!! Toivottavasti täältä tullaan perässä PIAN!



ANNUKKA Ihan mielettömästi tsemppiä sulle noin ikävän tilanteen kestämiseen. Äidin syövän ja isän syöpäepäilyn läpikäyneenä tiedän hyvinkin tarkkaan mille susta tuntuu. Epätietoisuus on helvettiä, sen päättyminen helpottaa, oli tieto sitten mikä tahansa. Mutta kun saa tiedon mistä on kyse, siihen on huomattavasti helpompi suhtautua. Sikäli kun ikäviin uutisiin nyt voi mitenkään suhtautua. Mutta ymmärtänet pointtini. *halitusrutistus*



LEVINIA Mullahan ne loppui tänään!! Jeees!! Vimppa Femoden kulautettiin kurkusta alas aamusella. Nyt odotellaan menkat ja sitten pupuloimaan ahkerasti.



TUUTUPII Kiitos esittelylistan päivittämisestä, oli mukavaa löytää oma nimi ja esittely sieltä muiden joukosta. =)







Kaveri kävi kylässä tänään paria viikkoa vajaan vuoden ikäisen tyttärensä kanssa. IHANA pieni neiti! Mä niiiiiiiiiiin tahdon sellaisen! Yks mulle, kiitos Herra Haikara. Oli tosi kiva kuulla vauva-arkea, vaikka kaveri jo sanoikin että kyllähän se yksivuotias alkaa olla taapero eikä mikään vauva enää. Ja hurjan realistisesti hän kertoi mulle niin hyvistä kuin huonoistakin puolista perhe-elämässä, ja sanoi kuitenkin lopuksi ettei sitä mihinkään TIETENKÄÄN enää vaihtaisi vaikka välillä tuntuukin että voihan vee..



Omanapaosuus (.)

Tosiaan, tänään ne pillerit loppui. Uskomatonta. 1.9.1996 olen ensimmäisen napannut ja siitä lähtien lähes tauotta syönyt. Muistaakseni 2000 vuonna olin parin kuukauden tauolla ihan vaan kun halusin löytää omat hormonit. Silloin oli järkyttävät päänsäryt ja olin ihan täydellinen hormonihirviö. Nyt vähän jännittää miten mahtaa käydä nyt kun hormonitoiminta etsii kohta itseään. Toivottavasti ei mitään mahdottomia hedareita iskis, koska töissä tarttis jaksaa kuitenkin. Mitään finnikukoistuksia mulle ei ole tullut milloinkaan pillereistä, joten toivon nytkin selviäväni ilman niitä.



Maanantaina odotellaan tätiä tulevaksi ja sen jälkeen ei sit mun puolesta tarttis tullakaan silleen runsaaseen vuoteen. ; )

Kirjastosta on lainattu enemmän kuin paljon raskausaiheista matskua, Ukkokulta vähän pyörittelee päätään, mutta kuitenkin kuuntelee huomattavasti enemmän kiinnostuneena mun juttuja mitä ennen. Hyvähyvä. Eiköhän tämä tästä lähde. =) =)

Poika on päikkäreillä ja äiti heti koneella - tästä on jo tullut tapa ja täytyy kyllä myöntää että vähän koukussa ollaan..



Joo, mäkin olen kumman haikeasti ja ihaillen katsellut vauvamasuja. Jännä juttu, että yksi kaveri, jolla myös 1v lapsi sanoi kun yksi mahakas tuli kaupungilla vastaan, että huh huh, onneksi ei ole itse tuossa tilanteessa. Mä taas ajattelin ihan samaan aikaan, että olishan toi vaan ihanaa. Varmaan se siis on merkki vauvakuumeesta, vaikka vähän olen yrittänytkin jarrutella.. ei taida jarrut auttaa. Kyllä tämä pikkukakkosen kuumeilu siinä vaiheessa kun esikoinen lähestyy vuotta taitaa todella olla hormonaalista - taas kuulin kahden tuttavan, joilla esikoiset n. 1v olevan raskaana..että silleen..



HELTSY taisi kysellä odotusajan liikunnasta. Mulle ainakin neuvolassa sanottiin, että puoleen väliin raskautta voi periaatteessa tehdä mitä vaan ' normaali' liikuntaa mitä on ennen raskauttakin tehnyt. En nyt puhu mistään himotreenaamisesta. Itse jaksoin sinne vähän yli 20rv:lle käydä jumpassa ihan normaalisti. Sen jälkeenkin olisi jaksanut, mutta tuntui niin tyhmälle kun ei saanut enää hyppiä ja joutui tekemään vähän puoliteholla, että lopetin suosiolla. Kävelyä ja uintia harrastin ihan loppumetreille saakka. Uimahallin porealtaassa mietin monesti, että tännehän vauva voisi vaikka syntyä..heh heh.



Jotkut siis elävät jänniä hetkiä taas jo viikonloppuna. Plussasäteitä kaikille niitä toivoville

ja mukavaa viikonloppua kaikille!!

Kiitos myös täältä Tuutupiille päivitettyyn listaan pääsemisestä:)

Mielenkiinnolla lueskelen näitä aiempia kirjoituksia haaveiluista, kuumeiluista, plussista, haamuista ja negoista ja jännittelen tässä sitä kun ensikuusta alkaa tuo " kehontoimintojen" seuraileminen mullakin, hui ja toisaalta ihanaa!



Kivaa lukea teidän tuntemuksista. eipä näitä kuumeilujuttuja viitsi paljon ulkopuolisille puhellakaan, ainakin itestä tuntuu siltä että vaavikuume pistää ajatukset aika suppeiksi....jotta tuskin eri elämäntilanteessa jaksaisi niitä päivätpääskytysten kuunellakaan. Nytkin oon töissä ( tosin hiljaista, kun suurin osa on vielä lomilla) ja pyörin vaan näillä vauvasivuilla.



Meilläpäin mies on nyt saanut " laskettua" rahan riittävyyden mahdollista vaavin tuloa ajatellen ja on huomattavsti rauhoittunut.



Minä odottelen sitten menkkoja alkavaksi ensviikolla ke-pe ja senjälkeen alkaapi oviksen luurailu ( vielä en tikkuja ajatellut käyttää, mutta varmaan sellasiin saan turvautua, ei tässä hirveän nopeeta raskautumista usko kun niin paljon on saanut lukea niistä 35v tapahtuvista isoista hormoonilaskuista :(



Hirveän hauskaa viikonloppua ja hyviä fiiliksiä vauvelipuuhiin!

Viikonloppu edessä, kotona ollaan pitkästä aikaa.



Meillä yritys alkaa näilllä näkymin vasta tammikuussa, huolitteko silti joukkoonne?

Voihan olla etta myohemmin loytyy toisiakin pinoja jotka tuntuu ' laheisimmilta!'

Musta on tullu niin kauhee netissa roikkuja etta itteenikin jo arsyttaa (noh toi arsytys kylla tuntuu kun tateja ei kuulu!) i mulla mitaan kummallista, voin olla hilajisempi nyt viikonlopun maanantaina viimeistaan takaisin surffailuun! Hyvaa viikonloppua kaikille!

IKINÄ en ole näin kuumeisesti odottanut tätiä kuin nyt. Merkillinen on nainen.. =)

Johtuen ihan tietysti siitä että kunhan saadaan täti siivottua pois alta, alkaa ihan tosissaan vauvapupuilu.

Tietty eka kierrossa pillereiden jälkeen saattaa olla ongelmallista bongata minkään sortin ovista, mutta ehkä ahkera pupustelu tuottaa heti tulosta. Ainut ongelma vaan että tuo Ukkokulta lähtee viikolla 33 koko viikoksi työreissulle, joten vähän ikävään ajankohtaan ajoittuu, etenkin kun tätiviikko on just ens viikko. Siitä just tuo maaginen 2 vk niin äijä lähtee kälppimään. =/



Huomenna on meidän 1vee hääpäivä. Ei millään uskois että meidän ihanista, onnellisista ja tunnepitoisista häistä on jo VUOSI!!

Mennään illalla syömään ja leffaan, ei mitään sen ihmeellisempää. Jotain paperista lahjaa ajattelin katsoa tuolle Aviomieskullalle tänään kaupasta kun sinne kohta pääsen yksikseni lähtemään.

Minä olin näemmä ollut netistä niin pitkään lomalla, että meinasin jo salasananikin unohtaa... Nyt piti tulla jotain kirjoittamaan, etten vallan porukasta putoa.

Onnea Joikkulille plussasta, olihan se Joikkuli joka plussannut olit?



Tuli tuossa mieleen, kun joku kirjoitti pillereiden söinnin lopettamisesta. Kun minä itse lopetin ennen tuota esikoista jo hyvissä ajoin, ilman minkäänlaista kuumeilua. Ajateltiin tuolloin miehen kanssa, että hyvähän se on kroppa hormoneista puhdistaa, ennen kuin ruvetaan perheenlisäystä miettimään. Puoli vuotta siihen sitten suunnilleen meni ;) Ja kaksi ja puoli vuotta sitten tytön syntymän jälkeen ajateltiin, ettei mitään erityistä ehkäisyä käytytä, kun joskus sitä kakkosta kuitenkin meinataan tehdä. Ja nythän se aika lähestyy. Tosin en kyllä muutenkaan halua syödä enää pillereitä, kun ne aiheuttivat minulle vti:ta.



Odottelen tässä kovasti syksyn etenevän. Syksy on kyllä muutenkin lempi vuodenaikani. Ja tyttökin menee syyskuussa taas päiväkotiin. Ollaan kuitenkin nyt lykätty aloitusajankohtaa lokakuulle. Laskeskelin, että jos valmistun jouluksi, niin ehtisin tehdä jotain töitä sen puoli vuotta ja saisin sitten mahdollisesti parempaa äitiyspäivärahaa. Tosin mistään töistä ei ole tietoakaan ;)



Meillä oli viikolla ystäväni käymässä. Tyttöni oli ihan kummissaan kun kerrottiin siinä hänelle, että ystäväni mahassa kasvaa vauva. Tyttö katsoi mahaa oikein tarkaan ja pyysi saada nähdä vauvan. Sitten hän tuijotti omaa napaansa ja pohti kasvaako siellä vauva. Minun mahaani ei kyllä ruvennut tutkimaan.



En muista kirjoitinko aikaisemmin, ettei minulla varsinaista vauvakuumetta ole. Raskaana olisi ihan kiva olla ja synnyttää voisin milloin vaan. Mutta jos voisikin synnyttää valmiiksi sellaisen vuoden ikäisen tai vähän vanhemman. Olenko minä todellakin vauvakuumepalstalla?? Oikeastaan voisin sanoa, että minulla on lapsikuume.



Yritän jatkossa vähän skarpata ja kirjoitella useimmin. Nyt vain tuntuu siltä, että joutuu tätä monitoria tuijottamaan lopputyötä tehdessä niin paljon. Eikä jaksa sitten illalla avata konetta.