Onko lapsi parantanut parisuhdettanne?
Aina puhutaan, miten ei kannata tehdä lasta, jos parisuhtessa on ongelmia jne. Mutta onko pareja, joilla on mennyt huonommin ennen lapsia ja homma parantunut niiden teon jälkeen?
Kommentit (25)
En tiedä yhtään pari joiden kohdalla lapsi olisi parantanut suhdetta. Kaikki nämä parit päin vastoin erosivat parin vuoden sisällä siitä kun lapsi syntyi. Omalla kohdallamme lapsi tosiaan huononsi parisuhdetta, joten olisi mielenkiintoista kuulla onko jollakulla toisenlaisia kokemuksia.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:48"]
*tuulen suhinaa*
[/quote]
Aina kun mä teen aloituksen tulee pelkkää tuulen suhinaa :D!
Tutkimusten mukaan lapsi huonontaa parisuhdetta neljän vuoden ajan.
näin maalaisjärjellä ajattelen, että jos molemmat puolisot ovat tosi perhekeskeisiä, eli lapset-ovat-elämän-suola, niin lapsi ei ehkä huononna, koska elämän keskipiste olisi molemmille sama. Itse en kuitenkaan sellainen ole...
En tunne ketään, keillä vauva olisi prantanut parisuhdella..
Ei meilläkään.
Sanoisin, että lisäsi meidän molempien onnellisuutta yksilöinä, mutta parisuhde onkin sitten eri juttu..
Meillä miehen mielestä paransi, minusta huononsi. Tosin huonosti ei mennyt ennen lastentuloa.
Naimisiin mennessämme olimme ensin muutaman vuoden keskenään, erittäin hyvä suhde, viiden vuoden aikana kaksi lasta, suhde syveni mutta on ollut niin hyvä ettei oikein parantua voi!
Turhan monilla olen huomannut että huononee mutta ne vaikeudet ovat yleensä olleet jo ennen lasta.
Siis miksi IHMEESSÄ ihmiset sitten tekevät uusperheissä lisää lapsia???
ymmärrän, että jos toisella osapuolella ei ole lapsia ja haluaa omia - mutta miksi halutaan yhteisiä lapsia, jos molemmilla on jo enneatään???
Sitten on myös pareja, joilla meni hyvin ennen lapsia, mutta lapsiperhe-elämä sitten tuhosi suhteen.
meillä lähensi vaikka emme ole mitään lapsikeskeisiä! nyt vaan on tosi hyvä olla :) ok, seksiä ei niin usein mutta intohimo kylläkin :
Kyllä lapset meilläkin ovat tuoneet esiin paljon uusia ristiriitoja, jotka ilman lapsia olisivat pysyneet piilossa. Tällä hetkellä meillä menee silti ehkä paremmin kuin ennen lapsia (vanhin kohta viisi) johtuen kuitenkin siitä että on opittu tuntemaan toisiamme paremmin - ei niinkään lapsista.. Toisaalta en kenenkään muun kanssa voi jakaa näitä tapahtumia, kuten synnytykset kuin oman puolison ja se on meidän suhdetta syventänyt. Mutta kyllä suhde on aivan eri lailla teettänyt työtä lasten syntymän jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 22:07"]
Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan parisuhteen parantumisella. Meille syntyi aikoinaan yllätysvauva, jota ei suunniteltu, ja alkuun hänen syntymänsä todella huononsi parisuhdettamme. Päätimme kuitenkin, ettemme eroa, ennenkuin kaikki mahdollinen suhteen eteen on tehty, koska molemmat ajattelimme sen olevan lapsellemme parhaaksi.
No, siitä on nyt 9 vuotta, ja olemme edelleen yhdessä, lapsia on kolme ja yhdessä on suunniteltu jatkokin. Jos tuota ensimmäistä lasta ei olisi tullut, olisimme eronneet aikoja sitten, sen tiedämme kumpikin. Meissä molemmissa oon sellaisia piirteitä, joiden kanssa emme viitsisi elää ilman ulkopuolelta tulevaa motivaatiota. Koska lapsia on, tulemme toimeen sen kanssa, että toisen tietyt piirteet ärsyttävät. En minä viitsisi katsella huithapeli miestä, jos olisimme vain kahdestaan, eikä mies jaksaisi kuunnella mun tunteenpurkauksia (jotka on hänen mielestään teatraalisia ja hölmöjä). Mutta lasten myötä olemme oppineet sietämään niitä.
Onko parisuhteemme siis parantunut vai olemmeko me vain aikuisempia?
[/quote]
Minusta tilanteesi kuulostaa surulliselt ja huonolta. Minä haluan olla ja olen yhdessä mieheni kanssa vain siksi, koska haluan jakaa elämäni hänen kanssaan. Olen kokenut muunlaisiakin suhteita. Varsinkin nyt jälkeenpäin näen, että ne eivät olleet mitään eivätkä tuntuneet oikealta verrattuna nykyiseen suhteeseen.
Meillä lapsi ja toinenkin on vain parantanut parisuhdetta, ihme kyllä. Vaikka ei meillä mitään mittavan suuria ongelmia aiemminkaan ollut mutta ensimmäistä alettiin odottamaan vain niin hurjan nopeasti että silloin vähän pelotti että onko tässä nyt oikeasti molemmat valmiita perhe-elämään ja sen mukana tuomiin "uhrauksiin", mutta kyllä me olimme.
Ei tietenkään mitään helppoa joka päivä ole...
Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan parisuhteen parantumisella. Meille syntyi aikoinaan yllätysvauva, jota ei suunniteltu, ja alkuun hänen syntymänsä todella huononsi parisuhdettamme. Päätimme kuitenkin, ettemme eroa, ennenkuin kaikki mahdollinen suhteen eteen on tehty, koska molemmat ajattelimme sen olevan lapsellemme parhaaksi.
No, siitä on nyt 9 vuotta, ja olemme edelleen yhdessä, lapsia on kolme ja yhdessä on suunniteltu jatkokin. Jos tuota ensimmäistä lasta ei olisi tullut, olisimme eronneet aikoja sitten, sen tiedämme kumpikin. Meissä molemmissa oon sellaisia piirteitä, joiden kanssa emme viitsisi elää ilman ulkopuolelta tulevaa motivaatiota. Koska lapsia on, tulemme toimeen sen kanssa, että toisen tietyt piirteet ärsyttävät. En minä viitsisi katsella huithapeli miestä, jos olisimme vain kahdestaan, eikä mies jaksaisi kuunnella mun tunteenpurkauksia (jotka on hänen mielestään teatraalisia ja hölmöjä). Mutta lasten myötä olemme oppineet sietämään niitä.
Onko parisuhteemme siis parantunut vai olemmeko me vain aikuisempia?
Ei varsinaisesti, mutta se on vienyt sen ajan jonka joskus käytin sen vatvomiseen meneekö hyvin vai huonosti. Ei jouda kaikkea märehtimään. Toinen lapsi tehosti vaikutusta vielä oikein reippaasti.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:57"]
Tutkimusten mukaan lapsi huonontaa parisuhdetta neljän vuoden ajan.
[/quote]
Parisuhdetyytyväisyys palaa entiselleen vasta lasten muutettua kotoa. Näin etenkin miesten mielestä. Siis keskimäärin, poikkeuksia on suuntaan jos toiseen.
Jos ennen lasta menee huonosti, niin en usko että kenelläkään lapsi on parisuhdetta parantanut, se on kuitenkin hyvällekin parisuhteelle aikamoinen koetinkivi, ja jos sen virheen menee tekemään, että tekee toisen vielä perään, niin ero on lähes varma.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:57"]
Tutkimusten mukaan lapsi huonontaa parisuhdetta neljän vuoden ajan.
näin maalaisjärjellä ajattelen, että jos molemmat puolisot ovat tosi perhekeskeisiä, eli lapset-ovat-elämän-suola, niin lapsi ei ehkä huononna, koska elämän keskipiste olisi molemmille sama. Itse en kuitenkaan sellainen ole...
[/quote]
Oikeinko tutkimuksen. Pitänee uskoa että taustalla on kivenkova kvanttitason mekanismi.
*tuulen suhinaa*