Voiko 20v miehen ja 40v naisen avioliitto toimia?

Ei kyllä voi. (Mielipide, ei kokemus.)

Onko mies siis tasan 20v vai vanhempi?

Mies oli 22 ja minä 39, kun vuonna 2002 menimme naimisiin. 

Hyvin on toiminut ainakin tähän asti eikä ole mitään merkkejä etteikö toimisi vastakin.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 11:57"]

Mies oli 22 ja minä 39, kun vuonna 2002 menimme naimisiin. 

Hyvin on toiminut ainakin tähän asti eikä ole mitään merkkejä etteikö toimisi vastakin.

[/quote]

Onko teillä yhteisiä lapsia?

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 11:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 11:57"]

Mies oli 22 ja minä 39, kun vuonna 2002 menimme naimisiin. 

Hyvin on toiminut ainakin tähän asti eikä ole mitään merkkejä etteikö toimisi vastakin.

[/quote]

Onko teillä yhteisiä lapsia?

[/quote]

On. 

Voi toimia alkuun seksuaalisella tasolla. 40 vuotias nainen nauttii nuoren miehen innokkudesta ja kestävyydestä. 40 vuotta alkaa olemaan naiselle kuitenkin rajapyykki, jonka jälkeen iho rupistuu, vartalo vanhenee ja hiukset harvenevat. Jos nainen haluaa vielä raskaaksi, niin suhde hajoaa viimeistään lapsen synnyttyä, kun nainen ei jaksa huolehtia "kahdesta lapsesta" tai nuori mies kokee vanhemman naisen yhtäkkiä pelottavan maidontuoksuisena "äitihahmona".

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:05"]

Voi toimia alkuun seksuaalisella tasolla. 40 vuotias nainen nauttii nuoren miehen innokkudesta ja kestävyydestä. 40 vuotta alkaa olemaan naiselle kuitenkin rajapyykki, jonka jälkeen iho rupistuu, vartalo vanhenee ja hiukset harvenevat. Jos nainen haluaa vielä raskaaksi, niin suhde hajoaa viimeistään lapsen synnyttyä, kun nainen ei jaksa huolehtia "kahdesta lapsesta" tai nuori mies kokee vanhemman naisen yhtäkkiä pelottavan maidontuoksuisena "äitihahmona".

[/quote]

Noh väärässäpä olit ja olet. Jokainen kuluva päivä todistaa sen. :)

Jos se poika on täysi luuseri niin tottakai voi toimia, saa kokea olevansa äidin huollossa vielä ja saa mahdollisesti jopa pimppiä.

Terve mies ei halua itseään 20 vuotta vanhempaa naista kuin korkeintaan kertapanona, ei yleensä sitäkään. Nainen on aika kulunut jo tuohon ikään mennessä ja jossakin vaiheessa se luuseripoikakin kasvaa ja tajuaa tilanteen.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:12"]

Jos se poika on täysi luuseri niin tottakai voi toimia, saa kokea olevansa äidin huollossa vielä ja saa mahdollisesti jopa pimppiä.

Terve mies ei halua itseään 20 vuotta vanhempaa naista kuin korkeintaan kertapanona, ei yleensä sitäkään. Nainen on aika kulunut jo tuohon ikään mennessä ja jossakin vaiheessa se luuseripoikakin kasvaa ja tajuaa tilanteen.

[/quote]

Ehdottomasti näinhän se on. :D

- Terveisin itseään 18 vuotta nuoremman, varakkaan, menestyneen,sosiaalisesti kyvykkään ja komean miehen vaimo. 

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:12"]

Jos se poika on täysi luuseri niin tottakai voi toimia, saa kokea olevansa äidin huollossa vielä ja saa mahdollisesti jopa pimppiä.

Terve mies ei halua itseään 20 vuotta vanhempaa naista kuin korkeintaan kertapanona, ei yleensä sitäkään. Nainen on aika kulunut jo tuohon ikään mennessä ja jossakin vaiheessa se luuseripoikakin kasvaa ja tajuaa tilanteen.

[/quote]

Noh mies on nyt 34 eli 12 vuotta on kulunut eikä ole "tajunnut".

Entä omat ihmisuhteesi? Onko yksikään kestänyt 12 vuotta ennen kuin kumppani on tajunnut, mikä sinussa on vikana? Jotenkin ennakkoluuloistasi ja ulosannistasi saa käsityksen, ettei ole tainnut kukaan kestää edes paria vuotta..?

Onko naiselle iskenyt vahva äitivietti päälle kun alkaa seurustelemaan tuollaisen poikasen kanssa? Poika leikkii vielä pitkään erilaisilla leluilla, on pleikkari ym. Siinä teillä onkin yhteistä elämää ja varmasti kivaa.

Kehtaatko viedä tuollaisen pojan vaikkapa työkavereidesi luokse kylään, minne tahansa juhliin ja tapahtumiin? Tuntuuko koskaan sille, että häpeät tilannettasi ja haluaisit hautautua maan alle? Itse uskon, että olet kokenut häpeää monta kertaa vaikka et sitä varmasti myönnäkään. Säälittäviä olette molemmat, elämänluusereita joilla ei ole kaikki ihan tasapainossa.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:18"]

Onko naiselle iskenyt vahva äitivietti päälle kun alkaa seurustelemaan tuollaisen poikasen kanssa? Poika leikkii vielä pitkään erilaisilla leluilla, on pleikkari ym. Siinä teillä onkin yhteistä elämää ja varmasti kivaa.

Kehtaatko viedä tuollaisen pojan vaikkapa työkavereidesi luokse kylään, minne tahansa juhliin ja tapahtumiin? Tuntuuko koskaan sille, että häpeät tilannettasi ja haluaisit hautautua maan alle? Itse uskon, että olet kokenut häpeää monta kertaa vaikka et sitä varmasti myönnäkään. Säälittäviä olette molemmat, elämänluusereita joilla ei ole kaikki ihan tasapainossa.

[/quote]

Mistä olet noin katkera? Vanhempi nainen vei sinulta miehen?

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:18"]

Onko naiselle iskenyt vahva äitivietti päälle kun alkaa seurustelemaan tuollaisen poikasen kanssa? Poika leikkii vielä pitkään erilaisilla leluilla, on pleikkari ym. Siinä teillä onkin yhteistä elämää ja varmasti kivaa.

Kehtaatko viedä tuollaisen pojan vaikkapa työkavereidesi luokse kylään, minne tahansa juhliin ja tapahtumiin? Tuntuuko koskaan sille, että häpeät tilannettasi ja haluaisit hautautua maan alle? Itse uskon, että olet kokenut häpeää monta kertaa vaikka et sitä varmasti myönnäkään. Säälittäviä olette molemmat, elämänluusereita joilla ei ole kaikki ihan tasapainossa.

[/quote]

Tietenkin mies kulkee minun kanssani esim. sukujuhlissa, samoin kuin minäkin hänen kanssaan. ei ole ikinä tullut mieleen hävetä häntä. Häpeätkö sinä omia kumpaneitasi? Jos häpeät niin miksi olet kanssaan? Eikö olisi fikksumpaa alkaa toimivaan suhteeseen ihmisne kanssa jota arvostaa ja kunnioittaa?

Mikä tekee elämätavastamme "luuseritavan"? Käymme töissä, harrastamme asioita, matkustelemme, pidämme hyvää huolta lapsistamme ja aina väliin myös lapsenlapsista. Asumme kauniissa kodissa hyvällä alueella ja olemme onnellisia. 

Mikä siinä sinua niin pelottaa, että koet tarpeelliseksi haukkua ja ilkeillä?

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:25"]

Tietenkin mies kulkee minun kanssani esim. sukujuhlissa, samoin kuin minäkin hänen kanssaan. ei ole ikinä tullut mieleen hävetä häntä. Häpeätkö sinä omia kumpaneitasi? Jos häpeät niin miksi olet kanssaan? Eikö olisi fikksumpaa alkaa toimivaan suhteeseen ihmisne kanssa jota arvostaa ja kunnioittaa?

Mikä tekee elämätavastamme "luuseritavan"? Käymme töissä, harrastamme asioita, matkustelemme, pidämme hyvää huolta lapsistamme ja aina väliin myös lapsenlapsista. Asumme kauniissa kodissa hyvällä alueella ja olemme onnellisia. 

Mikä siinä sinua niin pelottaa, että koet tarpeelliseksi haukkua ja ilkeillä?

[/quote]

Se pelkää, ettei ikinä pysty omassa elämässään saavuttamaan samaa.

Yhdellä tutulla pariskunnalla kesti 40 vuotta. Vaikuttivat onnellisilta ja kiintyneiltä toisiinsa.

Mun isovanhemmilla oli ikäeroa 16 v. Mummi oli 36 v ja ukki 20 v kun menivät naimisiin. Elivät yhdessä lähes 60 v. Isoäiti kuoli 94-vuotiaana ja ukki vuotta myöhemmin 79-vuotiaana.

Aika outoa, että täällä hehkutetaan nuoren miehen ja vanhan naisen suhdetta ja taas toisaalla jos sukupuolet olisivat toisinpäin niin haukutaan armottomasti sitä miestä. Helpommin nuoren naisen ja vanhemman miehen suhde toimii kuin toisin päin, sillä pojat kehittyvät erittäin hitaasti aikuisiksi. Parikymppinen nainen on aikuisempi kuin valtaosa kolmekymmpisistä miehistä, siksi se voi toimia paremmin kuin mummon ja pojan yhteiselo.

Jos olette onnellsia niin sehän on erittäin hienoa, se kai se on tarkoitrus elämällä, mutta itse kyllä kavahdan tuollaista asetelmaa.

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:39"]

Aika outoa, että täällä hehkutetaan nuoren miehen ja vanhan naisen suhdetta ja taas toisaalla jos sukupuolet olisivat toisinpäin niin haukutaan armottomasti sitä miestä. Helpommin nuoren naisen ja vanhemman miehen suhde toimii kuin toisin päin, sillä pojat kehittyvät erittäin hitaasti aikuisiksi. Parikymppinen nainen on aikuisempi kuin valtaosa kolmekymmpisistä miehistä, siksi se voi toimia paremmin kuin mummon ja pojan yhteiselo.

Jos olette onnellsia niin sehän on erittäin hienoa, se kai se on tarkoitrus elämällä, mutta itse kyllä kavahdan tuollaista asetelmaa.

[/quote]

Pitää paikkansa. Olen 47 ja naiseni 26 eikä ole yhtäkään kertaa kukaan tullut sanomaan mitään positiivista, vaan olen naisten silmissä jokinlainen perusfriikki ja naiseni onnenonkija. Ilmeisen katkeraa porukkaa meillä Suomessa, erityisesti naisten keskuudessa, miehissä vielä löytyy jonklaista ymmärrystä mutta naisissa ei ollenkaan, miksi näin?

Provan tämä on, miksi sitä täällä kysymään edes jos suhde on jo jatkunut vuosia, etkö jo silloin tiedä sen vastauksen itsekin? Jonkun suhdetta aloittelevan luulisi kysyvän tuollaista, mutta jos sillä on jo ikää vuosia....

[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 12:48"]

Provan tämä on, miksi sitä täällä kysymään edes jos suhde on jo jatkunut vuosia, etkö jo silloin tiedä sen vastauksen itsekin? Jonkun suhdetta aloittelevan luulisi kysyvän tuollaista, mutta jos sillä on jo ikää vuosia....

[/quote]

Ehkä ap onkin suhdetta aloitteleva?