Lapsi: Isä ei välitä minusta - Miten reagoida?

Sano, että kyllä se varmaan välittää.

Lapsi vaan toteaa, että ei välitä. Vaikka sanoisin mitä.

No sitten puhut sille isälle että alkaa huomioida lastaan. Eikä tee vaan omiaan kuten roiku netissä. Ymmärrän lasta hyvin.

Kerro ihmetellen lapsesi isälle, että mikä on homman nimi, kun lapsi tällaisia puhuu.

Olin saman edessä aikoinaan.

Ensin sanoin että välittää sitten metin miksi valehtelisin lapselle? Oli vaikea tilanne olla sanomatta liikaa eli en valehdellut että rakastaa enkä myöskään alkanut nyökyttelemään että ei niin kuule.

Oltiin erottu ja lapsi oli soittanut viikon ajan isälle joka ei vastannut.

Teot puhu. Jonka myös lapsi tajusi.

No vaihtakaa isän kanssa vuoroja ja sinä tienaat.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi vaan toteaa, että ei välitä. Vaikka sanoisin mitä.

Selitä asia, miksi isä toimii näin, ja kerro, että se ei johdu siitä, etteikö hän rakastaisi lastaan. Esim. Isä on töistä niin väsynyt, ettei jaksa. Tai mikä sitten onkaan se syy. Lapset nyt luulevat monenlaisten asioiden johtuvan heistä, jos heille ei selitetä asioita.

Todella surullista. Mutta jos lapsi on itse tajunnut asian, turha hänelle on valehdella. Mutta äitinä voit yrittää kertoa lapselle, ettei syy ole hänessä, vaan koita kertoa mahdollisimman rehellisesti mikä on syynä ja ottaa huomioon lapsen ikä ja ymmärrys. Jos mies on vain välinpitämätön ja itsekäs, mutta välittää edes jollain tasolla rakastaa lastaa, voit vaikka sanoa, että isä rakastaa sua kyllä, mutta hänellä on paljon töitä ja huolia. Jos taas mies ei oikeasti välitä lapsesta lainkaan, on esim. eron jälkeen hylännyt lapsen, kerro että isällä oli kamala lapsuus, että hän on onneton ihminen eikä ole oppinut rakastamaan. Jos isä on narkkari/alkkis, sitten voi lapselle kertoa, että isä on kovin sairas, eikä siksi pysty olemaan isänä.

Lapselle on tärkeintä antaa viesti että isillä on sairauksia, huolia ja ongelmia, jotka eivät johdu lapsesta eivätkä ole lapsen syy.

Jos isä on jotenkin menneisyydessä ollut läsnä enemmän lapsen elämässä, on hyvä kaivaa niitä vanhoja valokuvia tai muuten muistella jotain hyviä muistoja ääneen lapsen kanssa.

Lapsen elämään olisi myös hyvä saada jotain isähahmoja. Enoja, setiä, ukkeja, sukulaisia tai tuttavamiehiä. Tai sitten yrittää virallista mieskaveria järjestöjen kautta.

Omat lapseni ovat jo teinejä. Surullisena odotan päivää, jolloin kysyvät jotain isänsä käytöksestä. En tiedä mitä vastata. Taidan sanoa vain, että en tiedä.

Niin no. Sinä tiedät parhaiten mistä on kyse. Eivät kaikki vaan osaa leikkiä vaikka kuinka rakastaisicat. On monta tapaa näyttää rakkauttaan. Vaikea nyt sanoa aloituksestasi miehen mielenkiinnon aste kun vaan puhut leikkimisestä.

Välittääkö mies lapsen hyvinvoinnista? Kuljettaako esim. päiväkotiin tmv?

Tekeekö lapselle ruokaa, syöttääkö lasta?

Viekö lasta pesulle?

Laittaako nukkumaan omalla vuorollaan?

Tekeekö mies pitkää päivää jotta teillä olisi rahaa nykyiseen elintasoon ja on sitten puolikuollut kun tulee kotiin?

Nikkaroi taloa kuntoon (jossa menee aikaa) jotta teillä on hyvä olla?

Nämä kaikki yllä olevat voivat olla myös rakkauden osoituksia. Ei rakastamiseen tarvita leikkimistä. Vain sinä ap tiedät onko lapsi oikeassa eli isä ei välitä, ei rakasta, vai onko kyse vaan siitä että lapsi kokee leikkimisen ja leikkimistyylisen huomion rakastamisena mutta ei ymmärrä (eikä lapsen tarvitsekaan ymmärtää) että rakkautta voi osoittaa muullakin tavalla. Jos sinä koet että mies rakastaa lasta niin vaikka hän ei olisikaan tarpeeksi läsnä sinun pitää sanoittaa tämä lapselle. Kertoa että kaikki rakastavat tavallaan. Äiti leikkimällä ja laittamalla ruokaa yms yms mitä teetkään ja isi tekemällä tätä ja tuota.

Heitä narsukortti kehiin? Poikkeuksellisesti tätä ei ole vielä ehdotettu!

Lapset usein dramatisoivat asioita ja etenkin sen vanhemman kohdalla, jota rakastavat enemmän. Saavat huomiota ja välittämistä ja haluavat sitä vielä lisää. Siinä mielessä tietysti ovat oikeassa että lasta ei voi rakastaa ja hellitellä liikaa, lelliä voi liikaa tietenkin. Kannattaa huomauttaa asiasta myös lapsen isälle, joka välttämättä ei ole asiaa tajunnut etenkin jos jo on paljon lapsen kanssa.