Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten keksitte gradun aiheen kun kaikkea on jo tutkittu?
21.10.2020 |
Mistä löytää enää mitään uutta tietoa?
Kommentit (62)
Itse valitsin aiheen, joka kiinnosti ja tein siitä, vaikka siitä oli jo olemassa tutkimuksia. Ei jokaisessa gradussa keksitä uutta ja ihmeellistä, vaikka toki siihen pyritään mutta ei se ole realismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja aiheita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gradun saa tehdä ihan vapaasti ilman tilausta miltään yritykseltä ja se kait on yleisintäkin. Itse tein graduni yritykselle. Samasta aiheesta teki toinen henkilö graduryhmästäni, joten ei, se ei ole plagiointia, että tutkii samaa ilmiötä.
Meillä sai valita graduaiheensa ihan vapaasti, kunhan liittyi alaan, ohjaaja antoi muutamia ehdotuksia (yleensä juuri ilmoitti näitä gradutilauksia yrityksiltä) mutta mikään pakko noita ei ollut ottaa.
Minun aiheestani on tehty varmasti satoja graduja ja amk-oppareita, mutta yhtään hyvää en löytänyt, joten yritykseni hyödyntää toisen työtä oli turhaa, kun pääosin graduissa (ja korostetusti oppareissa) on luokattoman surkeita lähteitä.
Ei kuulosta kovin laadukkaalta. Oliko omassa gradussasi sitten luokattoman surkeita vai mielestäsi tasokkaita lähteitä? Ehkä teidän alallanne opiskelijat eivät ole omatoimisesti aiheisiin perehtyneitä.
AMK:ssa ei lähteille ole korkeaa vaatimustasoa, joten oppareista nyt pääsääntöisesti tietää, että lähteet ovat huonoja. Gradut joita selailin oli sellaisia, jotka oli vapaasti netissä luettavissa, niin en tiedä millaisia muut olisivat olleet. En siis katsonut kuin muutamia esimerkkejä, koska osasin itsekin tehdä.
Aihe kuitenkin oli paljon tutkittu, joten lähteitä löytyi hyvin.
Itse käytin vain laadukkaita lähteitä, tarkastin lähteeni julkaisufoorumissa ja käytin vain 2 ja 3 tason lähteitä, miksi ihmeessä käyttäisin surkeita lähteitä?
Kerro ala tarkemmin, niin annan sinulle aiheen. Ja mihin spesifiseen alaan olet opiskellussa keskittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Kerro ala tarkemmin, niin annan sinulle aiheen. Ja mihin spesifiseen alaan olet opiskellussa keskittynyt.
Tää on aina hatunnoston arvoista, kun joku av-mamma tuntee kaikki tieteenalat niin läpikotaisin, että tietää, mitä niissä on jo tutkittu ja mitä kannattaisi tutkia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä, miten näinkin yksinkertaiset käsitteet voivat aiheuttaa niin paljon hämmennystä koulutetuille ihmisille.
Ihmeellistä on lähinnä se, että joidenkin on pakko vastata noin piikittelevästi. Ei ole koulutus ainakaan sydämen sivistystä sinulle tuonut. Jos omista opiskeluista on aikaa eikä ystäväpiirissä esim. ole sen ikäisiä lapsia, jotka olisivat jatkokoulutuspaikkaa etsimässä, niin on ihan ok olla "pihalla" nykyisten oppilaitosten nimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradun aidon objektiivisuuden kannalta on parempi ettei sillä ole tilaajayritystä eli rahoittajaa. Olen itse tehnyt 2 kpl näitä, toisessa oli yritys taustalla, toisessa ei.
Vierailija kirjoitti:
aldicarb
bayer
soija
puuvilla
myrkytyksiä, koska ei niitä alun perin ole syötäväksi kasvatettu:-X
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Snä et varmaan ole korkeakoulussa? Koska jos olisit, tietäisit varmaan että yritykset yleensä tilaavat sen gradun jostain aiheesta? Voithan sinä tutkia jotain avaruustonttujakin jos se sallitaan.
Sinä varmaan et koskaan ole ollut oikiksessa, koska meidän graduryhmässä kukaan ei tehnyt sitä tilausena eikä niitä tehdä muillakaan oikeudenaloilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Enemmän ja tarkempia sanoja täytyy käyttää, ettei samassa lauseessa pyörrä asiaa ympäri!
k u k a a n = 0eikä muillakaan = 0
https://areena.yle.fi/1-50318098
pelottavaa:-X
Gradu on kuitenkin tehty eikä siihen tarvittu nettipoliisia tarkastamaan iiföönillä tehtyä kommenttia, joten ota ihan rauhassa vaan. Itse väitteeseen et pystynyt vastaamaan, niin täytyi koittaa päteä muulla tavalla. Oikiksessa kyllä opetettiin, mitä ignoratio elenchi tarkoittaa. Sinulle se näyttää jääneen hämärän peittoon.
Ajatella, joskus ennen muinoin yliopistoon mentiin, kun haluttiin tietää lisää. Esimerkiksi tähtitieteestä, kasvitieestä jne. Tiedettä tehtiin uteliaisuudesta. Suomessa kun ei ollut yliopistoja ja tiedekuntia vielä riittävästi, täytyi hakeutua ulkomaille asti. Agricolakin meni Saksaan Wittenbergiin. Ei ollut tieteellisiä julkaisuja eikä kirjallisuutta ylipäätään aina kotinurkilla, puhumattakaan että olisi nappia painamalla saanut käsiinsä käteviä verkkojulkaisuja. Mutta tiedonnälkä oli suuri! Ja se joudutti opiskelua.
Miten nyt? Huokaillaan, kun ei keksitä tutkimisen aiheita. Vaikka maailma on kaikenlaista mielenkiintoista täynnä eikä se edelleenkään ole 500 vuoden jälkeen tyhjä tutkimisen aiheista. Ja miten helppoa tämän päivän opiskelu on, kaikki tieto, koko maailman tieto saatavilla näppärästi. Mutta ei vaan keksitä mitään eikä kiinnosta mikään, silti kova hinku olla akateeminen, kun se on olevinaan niin hienoa. Ja jos itsellä ei sytytä, niin aina voi mennä katettuun pöytään ja tehdä tutkimuksen yritykselle - toki yritykselle edullisen kaikin puolin. Missä tutkimisen palo ja puolueeton tieteen tekeminen nykypäivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä, miten näinkin yksinkertaiset käsitteet voivat aiheuttaa niin paljon hämmennystä koulutetuille ihmisille.
Ihmeellistä on lähinnä se, että joidenkin on pakko vastata noin piikittelevästi. Ei ole koulutus ainakaan sydämen sivistystä sinulle tuonut. Jos omista opiskeluista on aikaa eikä ystäväpiirissä esim. ole sen ikäisiä lapsia, jotka olisivat jatkokoulutuspaikkaa etsimässä, niin on ihan ok olla "pihalla" nykyisten oppilaitosten nimistä.
No ei ne tutkinnot ja niiden rakenne ole muuttunut. Korkeakouluissa on aina tehty graduja (mm. kauppakorkeakoulut) ja diplomitöitä (esim. Oulun yliopiston tekninen tiedekunta).
Sydämmen sivistyksestä arviointiin en lähde.
Vierailija kirjoitti:
Gradun aidon objektiivisuuden kannalta on parempi ettei sillä ole tilaajayritystä eli rahoittajaa. Olen itse tehnyt 2 kpl näitä, toisessa oli yritys taustalla, toisessa ei.
Ai, ei mulla se firma kyllä vaikuttanut lainkaan mun objektiivisuuteeni. Yritys tilasi gradun toiveissa saada positiivista markkinointimatskua, mutta mun graduni sitten antoikin erilaisen kuvan ja lopulta koko gradussa ei ko. yritystä edes mainita, koska eivät halunneet itseään yhditettävän tuloksiin vaikka siis olivatkin sitä mieltä, että löydökseni ovat oikeita.
Ei mulla ollut tarvetta ruveta kaunistelemaan asioita sen vuoksi, että sillä on tilaajayritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Reviirikäyttäytymisen dynamiikka Helsingin taksitolpilla."
Olis aika tuore aihe. Saa ottaa.
On toki tutkittu jo korona-aikaakin, mutta siitä voisi vielä keksiä jonkun tuoreen ja mielenkiintoisen tutkittavan näkökulman. Tämä tilanne kuitenkin jatkuu vielä ja uutta koettavaa syntyy koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joskus ennen muinoin yliopistoon mentiin, kun haluttiin tietää lisää. Esimerkiksi tähtitieteestä, kasvitieestä jne. Tiedettä tehtiin uteliaisuudesta. Suomessa kun ei ollut yliopistoja ja tiedekuntia vielä riittävästi, täytyi hakeutua ulkomaille asti. Agricolakin meni Saksaan Wittenbergiin. Ei ollut tieteellisiä julkaisuja eikä kirjallisuutta ylipäätään aina kotinurkilla, puhumattakaan että olisi nappia painamalla saanut käsiinsä käteviä verkkojulkaisuja. Mutta tiedonnälkä oli suuri! Ja se joudutti opiskelua.
Miten nyt? Huokaillaan, kun ei keksitä tutkimisen aiheita. Vaikka maailma on kaikenlaista mielenkiintoista täynnä eikä se edelleenkään ole 500 vuoden jälkeen tyhjä tutkimisen aiheista. Ja miten helppoa tämän päivän opiskelu on, kaikki tieto, koko maailman tieto saatavilla näppärästi. Mutta ei vaan keksitä mitään eikä kiinnosta mikään, silti kova hinku olla akateeminen, kun se on olevinaan niin hienoa. Ja jos itsellä ei sytytä, niin aina voi mennä katettuun pöytään ja tehdä tutkimuksen yritykselle - toki yritykselle edullisen kaikin puolin. Missä tutkimisen palo ja puolueeton tieteen tekeminen nykypäivänä?
Ihan oikeasti nyt. Ihmiset hakeutuvat yliopistoon monista eri syistä. Jotku haluaa tutkinnon, jotku oppia uutta. Kyllä tutkijat edelleen liikkuvat ja hakevat tietoa.
Samalla tavalla sinne yliopistoon mentiin ennenkin sen takia, että saatiin tutkinto. Agricolan aikana yliopisto oli väylä pappisuralle, eikä suuri osa papistosta tiedettä tehnyt (vaikka moni tekikin ja ihan muillakin kuin teologian aloilla).
Acgricola jäi siksi historiaan, koska oli poikkeusyksilö. Ei malliesimerkki siitä, miten silloin toimitiin.
Entiset väitöskirjat mm. saattoivat olla ohjaavan proffan kirjoittamia vihkosia ja väitös oli nimenomaan väitös - eli väittelijä väitteli ja siinä se.
Yleensä se ajatus graduaiheesta tulee jostain luennolla käsitellystäasiasta, uutisesta tai harrastuksesta. Itseasiassa on vain hyvä, että aihetta on tutkittu ennestään jonkin verran, koska gradussa perehdytään myös siihen aiempaan tutkimukseen. Idea on tutkia jotain ilmiötä tai asiaa uudesta näkökulmasta tai kohderyhmällä.
Esimerkiksi aamutv:ssä puhuttiin siitä vaikuttaako bloggaajien vauvabuumi syntyvyyteen. Sitä voisi tutkia vaikka haastattelemalla bloggaajien yleisöä, tekemällä kyselytutkimuksen tai haastattelemalla toisia bloggaajia. Siinä onkin sitten jo kolme eri tutkimusta vaikka aihe on sama. Tämä siis hyvin kärjistetty esimerkki mutta samaa aihetta voi monesti lähestyä eri näkökulmista, eri menetelmillä ja eri ajankohtana. Joitain tutkimuksia esimerkiksi toivotaan toistettavan eri ajankohtina.
Vierailija kirjoitti:
Samoja aiheita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gradun saa tehdä ihan vapaasti ilman tilausta miltään yritykseltä ja se kait on yleisintäkin. Itse tein graduni yritykselle. Samasta aiheesta teki toinen henkilö graduryhmästäni, joten ei, se ei ole plagiointia, että tutkii samaa ilmiötä.
Meillä sai valita graduaiheensa ihan vapaasti, kunhan liittyi alaan, ohjaaja antoi muutamia ehdotuksia (yleensä juuri ilmoitti näitä gradutilauksia yrityksiltä) mutta mikään pakko noita ei ollut ottaa.
Minun aiheestani on tehty varmasti satoja graduja ja amk-oppareita, mutta yhtään hyvää en löytänyt, joten yritykseni hyödyntää toisen työtä oli turhaa, kun pääosin graduissa (ja korostetusti oppareissa) on luokattoman surkeita lähteitä.
Ei kuulosta kovin laadukkaalta. Oliko omassa gradussasi sitten luokattoman surkeita vai mielestäsi tasokkaita lähteitä? Ehkä teidän alallanne opiskelijat eivät ole omatoimisesti aiheisiin perehtyneitä.
AMK:ssa ei lähteille ole korkeaa vaatimustasoa, joten oppareista nyt pääsääntöisesti tietää, että lähteet ovat huonoja. Gradut joita selailin oli sellaisia, jotka oli vapaasti netissä luettavissa, niin en tiedä millaisia muut olisivat olleet. En siis katsonut kuin muutamia esimerkkejä, koska osasin itsekin tehdä.
Aihe kuitenkin oli paljon tutkittu, joten lähteitä löytyi hyvin.
Itse käytin vain laadukkaita lähteitä, tarkastin lähteeni julkaisufoorumissa ja käytin vain 2 ja 3 tason lähteitä, miksi ihmeessä käyttäisin surkeita lähteitä?
Erikoinen tapa käyttää jufoa.
Mun gradu laajentaa mun graduseminaarin työtä. Alkuperäisen aiheen sain proffalta, kun en oikein löytänyt mieleistä aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Snä et varmaan ole korkeakoulussa? Koska jos olisit, tietäisit varmaan että yritykset yleensä tilaavat sen gradun jostain aiheesta? Voithan sinä tutkia jotain avaruustonttujakin jos se sallitaan.
Sinä varmaan et koskaan ole ollut oikiksessa, koska meidän graduryhmässä kukaan ei tehnyt sitä tilausena eikä niitä tehdä muillakaan oikeudenaloilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Enemmän ja tarkempia sanoja täytyy käyttää, ettei samassa lauseessa pyörrä asiaa ympäri!
k u k a a n = 0eikä muillakaan = 0
https://areena.yle.fi/1-50318098
pelottavaa:-XGradu on kuitenkin tehty eikä siihen tarvittu nettipoliisia tarkastamaan iiföönillä tehtyä kommenttia, joten ota ihan rauhassa vaan. Itse väitteeseen et pystynyt vastaamaan, niin täytyi koittaa päteä muulla tavalla. Oikiksessa kyllä opetettiin, mitä ignoratio elenchi tarkoittaa. Sinulle se näyttää jääneen hämärän peittoon.
Emmie mittään iifööniä oo koskaan käyttänykkään!
Okei, noh
- kerro minulle, miksi sienet ovat eri värisiä?
- mitkä ovat akryylilävistysten pitkän aikavälin terveysvaikutukset?
- milloin koiraeläimille kehittyi blue merle -väri?
Nämä kysymykset on esitetty radiossa, YouTubessa ja facessa ihan lähiaikoina.
Hakeudu uteliaiden ihmisten pariin, ystävä rakas!
Alue: Aihe vapaa
Tyttäreni opiskeli Englannissa. Gradun ohjaaja suositteli aihetta, jota aiemmin tutkineiden tuloksiin hän ei uskonut. Rohkeana persoonana tyttäreni tietysti otti aiheen vastaan ja kuinka ollakaan, tulokset poikkesivat aika paljon edellisestä aiheen tutkimuksesta (kiinalainen tai japanilainen). Vaikutti siltä, että tutkimusta ei ollut tehty tieteellisten kriteereiden mukaan.
Siis. Kaikkien tutkimusten tulokset ovat voimassa niin kauan kuin tulee uusi ja parempi tutkimus. Edellinen tutkimus voi ollakin täyttä skeidaa, joten pitää olla erityisen kriittinen ja tukia kaikki itse uudestaan.