Lue keskustelun säännöt.
Olen liian kiltti, en jaksa enää. Miten muuttua?
24.01.2014 |
En jaksa ihan kaikkea kertoa mutta kärsin nyt todella siitä että olen kiltti, en koskaan puhu kenestäkään pahaa, kuuntelen kiltisti jne. Mun sanoja vääristellään ja tehdään vaikka mitä, huomaan olevani huuli pyöreänä vähän väliä kun perästä kuuluu. Mun ihmissuhteista on tuhoitunut kun en ole kiltteyttäni oikaissut väärin ymmärrettyjä asioita, joku on puhunyt jollekkin enkä sitten oikaise vaikka tiedän asian oikean laidan yms.
FB:ssä roikkuu ihme kavereita jotka joskus pyysi kaveriksi, en saa aikaiseksi poistaa niitä.
Lapsen koulu hoitaa asioita huonosti enkä saa sanottua että mun mitta on täysi, otan kohta yhteyttä toiseen tahoon jne.
Miehen suku ei uskalla puhua mulle koska eräs niistä inhoaa minua ja puhuu silmät ja korvat täyteen perättömiä asioita. Anoppi ei ole puhunut mulle kuin lintujen ruokkimisesta viimeiset 4 vuotta.
Eräs ystäväni soittelee tapaamisemme jälkeen humalassa ja mun täytyy tuntitolkulla kuunnella miten tyhmiä ratkaisuja teen ja milloin kärsin mistäkin syndroomasta tai jostakin ja vaikka mitä.
Nyt tarvitsen neuvoja miten kasvatan itselleni kuoren ja alan puolustamaan itseäni ja lapsiani. Mies tuntee minut läpikotaisin ja on yrittänyt saada muhun "munaa". En vaan ole mukavuusalueellani silloin kun pitäisi alkaa puolustautumaan. Vaikka ne asiat olisi kuinka härskin pielessä ja jopa koomisia. Mun elämän pilaa käytännössä eräs omasta suvusta, eräs miehen suvusta ja eräs "ystävä". Joka suunnassa joku pahantahtoinen. Jännä vielä tajuta se että nämä on ne ihmiset keitä olen eniten auttanut...
Kommentit (7)
Minulle kuulostaa siltä, että et arvosta itseäsi. Ja jos et arvosta itseäsi, annat muille myös olla arvostamatta itseäsi. Eli kun lähdet muuttumaan, opi ensin rakastamaan ja arvostamaan itseäsi. Tiedän, se on pitkä prosessi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on jo hyvä alku, että tiedostat tilanteen. Nyt vaan ryhdy pitämään puoliasi ja opettele sanomaan EI silloin kun haluat kieltäytyä jostain, Huomaat, ettei mitään pahaa tapahdu, vaikket miellytäkään kaikkia.
Ei kai kukaan ole "mukavuusalueellaan" konflikteissa, tai ainakin sellaiset ihmiset on aika harvassa. Mutta ei sitä aina voi olla mukavuusaluellaankaan, ja sen odottaminen on vähintäänkin epärealistista. Sitäpaitsi, kuten olet huomannut, pidemmän päälle yksittäisten konfliktien ja rajojen asettamisen välttäminen kasautuu, ja sitten vasta ollaankin epämukavuusalueella...
Kadotat itsesi tuossa menossa. Ihan oman mielenterveyden takia, toimi. Älä vastaa humalaisen "ystäväsi" puheluihin. Jos ihmettelee tätä, sano syy. Ei sukulaisiinkaan ole pakko olla yhteyksissä. Ala puhumaan anopillesi ihan sun normaaleista asioista ja huolista, että ymmärtää, että sinullakin on murheesi. Älä vedä mitään kuuntelijan roolia. Sinäkin saat suuttua ja pahoittaa mielesi. Itse kuuntelin kanssa monta vuotta niin kutsuttuja ystäviäni, jotka hädän hetkellä, hyvin usein, halusivat apua ja sitten seuraavaksi haukkuivat minut maan rakoon. He kun olivat niin "temperamenttisia". Paskat, itserakkaita narisisteja. Huonosti heillä nykyään menee, mutta anteeksi en voi antaa miten nakersivat itsetuntoni. Sinustakin voidaan pitää. Sun täytyy vaan löytää oikeita ystäviä.
Lue kiltin tytön syndroomasta kirja. Tuo ei ole tervettä kilttiyttä. Voit haun kautta hakea palstan vanhoja keskusteluja ko syndroomastakin. Joissakin niissä oli hienoja oivalluksia. En vain muista ketjujen nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue Tunne lukkosi -niminen kirja, se auttoi minua pääsemään eroon liiallisesta kiltteydestä, jota suoritin oman hyvinvointini kustannuksella.
Erittäin hyvä alku, että tiedostat, että näin ei voi jatkua. Älä niele harmituksia. Rakasta itseäsi yhtä paljon kuin lähimmäistä. Huomaatko, kuinka vähälle rakastamiselle olet jättänyt itsesi?
Been there...kyllä ihminen voi muuttua, kun huomaa, että tilanne ei enää voi jatkua samansuuntaisesti. Onneksi sulla on mies, joka haluaa tukea sua. Happy you!