Lue keskustelun säännöt.
Olenko minä ymmärtänyt jotenkin väärin tämän asian opiskeluissa?
21.01.2014 |
Aloitin jatko-opiskelut alalleni ja koska minulla siis jo on koulutus alalle+9v työkokemus töistä niin opiskelujeni sisältöä/määrää yms on ns henkilökohtaistettu. minun ei tarvitse parin eri "aineen" luennoilla/tunneilla olla paikalla lainkaan, koska niiden osalta osaamiseni ja tietoni on tunni(u)stettu ja hyväksi luettu taustani vuoksi.
Opettajat sanoivat, että antavat 1 tehtävän ja homma sillä kuitattu.
No, toinen opettaja antoi 3 tehtävää ja nyt alkuillasta oli tullut sähköpostiini toiselta 4-kohtainen tehtävä, ja ovat laajoja kumpikin, vielä alaotsikoita jonkun tehtävän alla johon vastattava erikseen.
Mulla tuli nyt jonkinlainen stoppireaktio tähän, hieman on mielestäni ristiriidassa nämä tehtävien määrät ja laajuudet siihen nähden että opintoni henkilökohtaistettu ja osaaminen tiedossa.
Laitoinkin tuolle opettajalle viestiä samantien, että kohtuuttomalta tuntuu näiden heidänkin toteamien faktojen valossa.
Ääääh, tuntuu vaan että tulen asumaan tietokoneella seuraavat viikot ja illat ja vkonloput sen lisäksi että opiskelen täysipäiväisesti.
Eikä oikeastaan ihan niinkään vaan lisäksi, kuten sanoin, niin tuntuu kohtuuttomalta nuo vaateet noista kirjallisista töistä esseineen, lähdetietoineen jne.
Kommentit (36)
Ihan kohtuullista että teettää sulla niitä tehtäviä, koska pitäähän siitä varmistua että osaat ne asiat jos muka saat hyväksiluettua ne. Jos et osaa /viitsi muutamaa tehtävää tehdä niin miksi ihmeessä olisit oikeutettu hyväksilukemaan nuo kurssit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai luennoilta poisjäävät opiskelijat joutuvat tekemään enemmän tehtäviä ja itsenäistä työskentelyä. Mikä tuossa on niin vaikea käsittää?
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:57"]
Se on jännä, että amkoita on suomessa ollut jo 20 vuotta ja vieläkään niistä tai niiden opinnoista ei voi keskustella ilman, että joku huutaa ei ole yliopisto tai haukkuu koulut muuten.
[/quote]
En ikinä unohda sitä kuinka koulutusta ihannoivista sukulaisistani setäni teki itseään tärkeäksi. Keskusteltiin niitä näitä koulutusmahdollisuuksista jne. ja sitten tuli jotain puhetta amk:sta (jossa itse olin), johon ekonomi-setä sanoi mahdollisimman ylimielisesti "amk ei ole korkeakoulu". Hänen perheessään amk rinnastettiin ammattikoululaisiin mopoa virittäviin pudokkaisiin.
Hah, tulee mieleeni tapaus omalta opiskeluajaltani. Olen nykyään diplomi-insinööri, mutta näin kävi luokallani kauppaopistossa:
Henkilö, joka oli työskennellyt KONEKIRJOITTAJANA pidemmän aikaa ja alkoi opiskella yo-merkonomiksi, ei saanut vapautusta konekirjoituksesta! Se todellakin osasi kymmensormijärjestelmän ja oli todella nopea ja turhautui tunneilla, mutta ei vaan saanut olla pois.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 22:04"][quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:57"]
En ole ap mutta amk:ssa jatko-opiskellaan ylempää amk -tutkintoa tai erikoistumisopintoja, mitkä on yleensä 25op paketteja. Ylempi amk -tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua tohtoriohjelmiin.
Se on jännä, että amkoita on suomessa ollut jo 20 vuotta ja vieläkään niistä tai niiden opinnoista ei voi keskustella ilman, että joku huutaa ei ole yliopisto tai haukkuu koulut muuten.
[/quote]
No, mun vanha kauppaopisto on nykyään sitten kai kauppakorkea. Molemmat käyneenä epäilen hieman vastaavuutta. Mutta jos toi on totta, niin miksi kukaan enää näkisi kauheaa vaivaa lukea pääsykokeisiin, kun voi vaan ilmottautua AMKn ja suorittaa siellä samat?
[/quote]
MOT.
p.s. Ei niihin ilmoittauduta. Niiden pääsykokeisiin voi toki ilmoittautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 22:04"][quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:57"]
En ole ap mutta amk:ssa jatko-opiskellaan ylempää amk -tutkintoa tai erikoistumisopintoja, mitkä on yleensä 25op paketteja. Ylempi amk -tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua tohtoriohjelmiin.
Se on jännä, että amkoita on suomessa ollut jo 20 vuotta ja vieläkään niistä tai niiden opinnoista ei voi keskustella ilman, että joku huutaa ei ole yliopisto tai haukkuu koulut muuten.
[/quote]
No, mun vanha kauppaopisto on nykyään sitten kai kauppakorkea. Molemmat käyneenä epäilen hieman vastaavuutta. Mutta jos toi on totta, niin miksi kukaan enää näkisi kauheaa vaivaa lukea pääsykokeisiin, kun voi vaan ilmottautua AMKn ja suorittaa siellä samat?
[/quote]
MOT.
p.s. Ei niihin ilmoittauduta. Niiden pääsykokeisiin voi toki ilmoittautua.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 22:12"]
Tottakai luennoilta poisjäävät opiskelijat joutuvat tekemään enemmän tehtäviä ja itsenäistä työskentelyä. Mikä tuossa on niin vaikea käsittää?
[/quote]
Se, että opiskelija on voinut aikaisemmassa tutkinnossaan suorittaa täysin samat kurssit ja osoittanut osaamisensa niissä. Järjetöntä resurssien tuhlausta sekä opiskelijalle että oppilaitokselle laittaa ihmiset tekemään moneen kertaan samat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:11"]
Noi ammattikoulutukset ja amk:n läpikäyneenä voin sanoa, ettei siellä todellakaan kannata rehkiä niiden opintojen kanssa. Siis ainakaan minkään ylimääräisen kanssa ei todellakaan kannata. Kun aloitin liiketalouden lukemisen amk:ssa (nuorten ohjelmassa), olin motivoitunut ja valmis panostamaan opintoihini. Toisena lukuvuotena huomasin kuinka laitoksen tarkoitus on olla nuorten lyhyt parin vuoden pysäkki ja lähes suojatyöpaikka leppoisesta ilmapiiristä pitäville opettajille.
Koulussa olisi kannattanut vain ja ainoastaan hankkia mahdollisimman nopeasti ja helpolla kohtuulliset arvosanat ja tutkinto, koska tuokin liiketalouden amk on sellainen, joka vain valmistaa työelämään - varsinainen työnteko opitaan työelämässä. Ja sinne työelämään paras tapa päästä on hankkia joku tuollainen tutkintopaperi. Älkööt siis kukaan menkö uteliaina oppijoina noihin oppilaitoksiin. Uteliaiden oppijoiden paikka on yliopistot.
[/quote]
Nro 7:n on pakko tähän kommentoida, että aiemmin maisteritason yliopistotutkinnon suorittaneena olen ollut positiivisesti yllättynyt oman AMK-koulutusohjelmani tasosta. Meillä on mm. yliopisto-opettajan/ tutkijan taustalla olevia opettajia, jotka ovat omalla alallaan akateemisestikin tunnettuja. En olisi etukäteen uskonut. Opiskelijatkin on keskimäärin ihan fiksua porukkaa, eikä lusmuilijoita juuri omissa tutuissani ainakaan ole.
Kyseessä ei ole kylläkään liiketalous, ja kyseseessä on koulutusohjelma, johon on (omalla alallaan) kaikkein vaikeinta päästä Suomessa: ylioppilaspohjaisista hakijoista n. 3 % pääsee sisään.
Toki tutkijahenkiselle ja erityisen tiedonhaluiselle suosittelen minäkin ensisijaisesti yliopistoa, mutta valitettavasti niissäkään taso ei todellakaan ole aina kovin korkea. Hajonta on suurta riippuen yliopistosta, opiskeltavasta aineesta ja opettajista. Ja osa yliopistojen koulutusohjemista on hyvin kaukana käytännön työelämästä, eikä kaikista (nuorista varsinkaan) ole itse sitä urapolkua rakentamaan. Ja tästäkin on siis omakohtaista kokemusta.
t. alanvaihtaja
[/quote]
Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta AMK:ssa edellytetään opettajilta tohtorin tai lisurin tutkintoja. Eli ne on joko jo hankittu tai sitten ovat jatko-opiskelijoina.
[/quote]
Ja paskat! Yksikään meidän AMK:n opettajista ei ole tohtori tai lisuri. Voivat olla myös opistosta/AMK:sta valmistuneita, mutta nykyisessä työtilanteessa toki (tieteellisestä) korkeakoulusta ylempään korkeakoulututkintoon, ei siis tohtoriksi/lisuriksi.
[/quote]
Asetuksenmukaiset kelpoisuusehdot:
Tutkintovaatimukset
Asetuksen 23§:ssä säädetään tutkintovaatimuksista ja työkokemusvaatimuksista.
Yliopettajalta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan virkaan/ toimeen voidaan nimetä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, mikäli hän on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.
Lehtorilta/ tuntiopettajalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Soveltuvana voidaan tehtävästä riippuen pitää joko yliopistossa suoritettua ylempää tutkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Soveltuvuuden arvioi työnantaja. Tässäkin tapauksessa erityisistä syistä voidaan lehtorin/ tuntiopettajan virkaan/ toimeen valita henkilö, jolta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto, jos hänen katsotaan erittäin hyvin perehtyneen viran tai toimen tehtäväalaan.
Niin, tervetuloa takasin kouluun :) Sellaista se opiskelu on. Vai meinasitko, että ihan muodollisesti voisit olla tuolla koulussa kirjoilla vähän aikaa ja sitten hakea valmistumispaperit ja leimat kansiliasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:11"]
Noi ammattikoulutukset ja amk:n läpikäyneenä voin sanoa, ettei siellä todellakaan kannata rehkiä niiden opintojen kanssa. Siis ainakaan minkään ylimääräisen kanssa ei todellakaan kannata. Kun aloitin liiketalouden lukemisen amk:ssa (nuorten ohjelmassa), olin motivoitunut ja valmis panostamaan opintoihini. Toisena lukuvuotena huomasin kuinka laitoksen tarkoitus on olla nuorten lyhyt parin vuoden pysäkki ja lähes suojatyöpaikka leppoisesta ilmapiiristä pitäville opettajille.
Koulussa olisi kannattanut vain ja ainoastaan hankkia mahdollisimman nopeasti ja helpolla kohtuulliset arvosanat ja tutkinto, koska tuokin liiketalouden amk on sellainen, joka vain valmistaa työelämään - varsinainen työnteko opitaan työelämässä. Ja sinne työelämään paras tapa päästä on hankkia joku tuollainen tutkintopaperi. Älkööt siis kukaan menkö uteliaina oppijoina noihin oppilaitoksiin. Uteliaiden oppijoiden paikka on yliopistot.
[/quote]
Nro 7:n on pakko tähän kommentoida, että aiemmin maisteritason yliopistotutkinnon suorittaneena olen ollut positiivisesti yllättynyt oman AMK-koulutusohjelmani tasosta. Meillä on mm. yliopisto-opettajan/ tutkijan taustalla olevia opettajia, jotka ovat omalla alallaan akateemisestikin tunnettuja. En olisi etukäteen uskonut. Opiskelijatkin on keskimäärin ihan fiksua porukkaa, eikä lusmuilijoita juuri omissa tutuissani ainakaan ole.
Kyseessä ei ole kylläkään liiketalous, ja kyseseessä on koulutusohjelma, johon on (omalla alallaan) kaikkein vaikeinta päästä Suomessa: ylioppilaspohjaisista hakijoista n. 3 % pääsee sisään.
Toki tutkijahenkiselle ja erityisen tiedonhaluiselle suosittelen minäkin ensisijaisesti yliopistoa, mutta valitettavasti niissäkään taso ei todellakaan ole aina kovin korkea. Hajonta on suurta riippuen yliopistosta, opiskeltavasta aineesta ja opettajista. Ja osa yliopistojen koulutusohjemista on hyvin kaukana käytännön työelämästä, eikä kaikista (nuorista varsinkaan) ole itse sitä urapolkua rakentamaan. Ja tästäkin on siis omakohtaista kokemusta.
t. alanvaihtaja
[/quote]
Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta AMK:ssa edellytetään opettajilta tohtorin tai lisurin tutkintoja. Eli ne on joko jo hankittu tai sitten ovat jatko-opiskelijoina.
[/quote]
Ja paskat! Yksikään meidän AMK:n opettajista ei ole tohtori tai lisuri. Voivat olla myös opistosta/AMK:sta valmistuneita, mutta nykyisessä työtilanteessa toki (tieteellisestä) korkeakoulusta ylempään korkeakoulututkintoon, ei siis tohtoriksi/lisuriksi.
[/quote]
Asetuksenmukaiset kelpoisuusehdot:
Tutkintovaatimukset
Asetuksen 23§:ssä säädetään tutkintovaatimuksista ja työkokemusvaatimuksista.
Yliopettajalta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan virkaan/ toimeen voidaan nimetä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, mikäli hän on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.
Lehtorilta/ tuntiopettajalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Soveltuvana voidaan tehtävästä riippuen pitää joko yliopistossa suoritettua ylempää tutkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Soveltuvuuden arvioi työnantaja. Tässäkin tapauksessa erityisistä syistä voidaan lehtorin/ tuntiopettajan virkaan/ toimeen valita henkilö, jolta puuttuu ylempi korkeakoulututkinto, jos hänen katsotaan erittäin hyvin perehtyneen viran tai toimen tehtäväalaan.
[/quote]
No, näinhän totesinkin. Mikä on ongelma? Aha, nyt ymmärrän. Kun ylhäällä luet "Yksikään meidän AMK:n opettajista" niin se tietysti pitäisi tulkita "Yksikään meidän laitoksen AMK:n opettajista". Mistäs minä tiedän muiden laitosten yliopettajista. Olis tietysti pitänyt olla vielä tarkempi, mutta aina ei voi. Joka tapauksessa siis: mitä sanoin, oli juurikin noiden tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikä siis on ongelma?
Essee lähdetietoineen on sinun mielestäsi jotenkin rankkaa opiskelua?! Minkä ihmeen koulun oikeen olet käynyt, sillä lähteotten merkitseminenhän on itsestäänselvyys, eikä mikään rasittava taakka. Jos essee on jotain 5-10 sivun väliltä niin aivan hyvin pykäät sen kahdessa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:28"][quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 22:04"][quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 21:57"]
En ole ap mutta amk:ssa jatko-opiskellaan ylempää amk -tutkintoa tai erikoistumisopintoja, mitkä on yleensä 25op paketteja. Ylempi amk -tutkinto antaa kelpoisuuden hakeutua tohtoriohjelmiin.
Se on jännä, että amkoita on suomessa ollut jo 20 vuotta ja vieläkään niistä tai niiden opinnoista ei voi keskustella ilman, että joku huutaa ei ole yliopisto tai haukkuu koulut muuten.
[/quote]
No, mun vanha kauppaopisto on nykyään sitten kai kauppakorkea. Molemmat käyneenä epäilen hieman vastaavuutta. Mutta jos toi on totta, niin miksi kukaan enää näkisi kauheaa vaivaa lukea pääsykokeisiin, kun voi vaan ilmottautua AMKn ja suorittaa siellä samat?
[/quote]
MOT.
p.s. Ei niihin ilmoittauduta. Niiden pääsykokeisiin voi toki ilmoittautua.
[/quote] käytännössä ilmottaidutaan koska meidän lukiolaisista tunnen ainakin 4 tavallista n. M paperit kirjoittanutta ylioppilasvuonnaan haki taloustieteitä lukemaan tuonne, pääsykokeisiin meni LUKEMATTA edes kirjoja ja pääsi heittämällä. Tosin vain kaksi heistä otti paikan vastaan, loput luki sitten kauppikseen
Jatko-opiskelijahan tekee yleensä opintosuunnitelman koko tohtorin/lisensiaatin tutkinnon kursseista jo jatko-opinto-oikeutta haettaessa. Eli etköhän itse tiedä parhaiten kurssien määrän. Nuo ovat aina henkilökohtaisia, joten ei kukaan tällä palstalla voi kysymykseesi vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 20:11"]
Noi ammattikoulutukset ja amk:n läpikäyneenä voin sanoa, ettei siellä todellakaan kannata rehkiä niiden opintojen kanssa. Siis ainakaan minkään ylimääräisen kanssa ei todellakaan kannata. Kun aloitin liiketalouden lukemisen amk:ssa (nuorten ohjelmassa), olin motivoitunut ja valmis panostamaan opintoihini. Toisena lukuvuotena huomasin kuinka laitoksen tarkoitus on olla nuorten lyhyt parin vuoden pysäkki ja lähes suojatyöpaikka leppoisesta ilmapiiristä pitäville opettajille.
Koulussa olisi kannattanut vain ja ainoastaan hankkia mahdollisimman nopeasti ja helpolla kohtuulliset arvosanat ja tutkinto, koska tuokin liiketalouden amk on sellainen, joka vain valmistaa työelämään - varsinainen työnteko opitaan työelämässä. Ja sinne työelämään paras tapa päästä on hankkia joku tuollainen tutkintopaperi. Älkööt siis kukaan menkö uteliaina oppijoina noihin oppilaitoksiin. Uteliaiden oppijoiden paikka on yliopistot.
[/quote]
Nro 7:n on pakko tähän kommentoida, että aiemmin maisteritason yliopistotutkinnon suorittaneena olen ollut positiivisesti yllättynyt oman AMK-koulutusohjelmani tasosta. Meillä on mm. yliopisto-opettajan/ tutkijan taustalla olevia opettajia, jotka ovat omalla alallaan akateemisestikin tunnettuja. En olisi etukäteen uskonut. Opiskelijatkin on keskimäärin ihan fiksua porukkaa, eikä lusmuilijoita juuri omissa tutuissani ainakaan ole.
Kyseessä ei ole kylläkään liiketalous, ja kyseseessä on koulutusohjelma, johon on (omalla alallaan) kaikkein vaikeinta päästä Suomessa: ylioppilaspohjaisista hakijoista n. 3 % pääsee sisään.
Toki tutkijahenkiselle ja erityisen tiedonhaluiselle suosittelen minäkin ensisijaisesti yliopistoa, mutta valitettavasti niissäkään taso ei todellakaan ole aina kovin korkea. Hajonta on suurta riippuen yliopistosta, opiskeltavasta aineesta ja opettajista. Ja osa yliopistojen koulutusohjemista on hyvin kaukana käytännön työelämästä, eikä kaikista (nuorista varsinkaan) ole itse sitä urapolkua rakentamaan. Ja tästäkin on siis omakohtaista kokemusta.
t. alanvaihtaja
[/quote]
Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta AMK:ssa edellytetään opettajilta tohtorin tai lisurin tutkintoja. Eli ne on joko jo hankittu tai sitten ovat jatko-opiskelijoina.
[/quote]
Tulipa todellisen yllätyksenä, eikä edes pidä paikkaansa.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 10:21"]
Essee lähdetietoineen on sinun mielestäsi jotenkin rankkaa opiskelua?! Minkä ihmeen koulun oikeen olet käynyt, sillä lähteotten merkitseminenhän on itsestäänselvyys, eikä mikään rasittava taakka. Jos essee on jotain 5-10 sivun väliltä niin aivan hyvin pykäät sen kahdessa päivässä.
[/quote]
Periaatteessa, mutta:
Je n'ai fait celle-ci plus longue que parce que je n'ai pas eu le loisir de la faire plus courte.
Se henkilökohtaistaminen ei tarkoita sitä, ettei sun tarvisi tehdä mitään, vaan sitä, että saat tehdä ne poikkeavilla suoritustavoilla. Eli juuri niin kuin tilanne nyt on. Vai luulitko, että saat suoritusmerkinnät tai tutkinnon pelkästään sillä, että sulla on vuosien työkokemus? Pitää se oma osaaminen jotenkin osoittaa. Kysy, saatko tenttiä suullisesti, jos kirjoittaminen on sulle noin iso ongelma. Tai mene sinne luennoille.