Lue keskustelun säännöt.
Miksei roskaruoan syömisen lopettamiseen saa apua?
19.10.2020 |
Tuntuu että vaan syyllistetään. Olen vain tyhmä läski, joka mieluummin jää sohvalle syömään sipsejä kuin lähtisi ulos lenkille. Miksen vain ota itseäni niskasta kiinni? Miksi alkoholismi tunnustetaan sairautena, mutta riippuvuus ruokaan on vain omaa tyhmyyttä? Olen monta kertaa päättänyt lopettaa herkkujen ostamisen, mutta aina ne lopulta palaa elämään. Kamppailen painoni kanssa, samoin kuin päihderiippuivainen terveytensä kanssa. Ehdottomasti haluaisin tähän apua matalalla kynnyksellä. Onhan jotain ravitsemusterapeutteja, mutta ei alkoholistikaan lopeta viinan juomista vaan siitä syystä, jos joku sanoo sille että se ei ole terveellistä.
Kommentit (31)
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä toiminnallisia riippuvuuksia ei oteta Suomessa kovin tosissaan rahapeliriippuvuutta lukuun ottamatta. Ruoka ei päihdytä, joten sinulla ei ole ongelmaa. :D Lol. Minäkään en saanut oikein mitään apua, vaikka olen nettiriippuvainen, jolla on mennyt viimeiset 10 vuotta 12+ tuntia päivässä netissä.
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
Tilaa kaikki ruoka valmiiksi kotiin. Tee ostokset aina heti syömisen jälkeen niin ei tule herkkuostoksia niin paljon.
Keksi joku toinen riippuvuus tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua olet hakenut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
Joissakin niissä on hermostoon vaikuttavia aineksia, siis aina, jos makua yritetään vahvistaa jollakin, tekee se sen myös. Ja onhan niitä samoa arominV A H V E N teita juomissakin:-(
Jos karsit ne tarkasti pois etkä syö rypsiöljyä yhtään, saattaa se vaiva vähentyä pikkuhiljaa. Kaikessa missä on sitä tai on käytetty neoNIKOTINOIDIvalmisteita kasvatuksessa, on niitä, jääminä. Ihminen ne raja-arvot määrittää eikä ne voi olla vaikuttamatta elimistöön. Hermomyrkkyjä niille tuholaisillekin, tietenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ravintoneuvoja voisi laatia viikottaisen ruokavalion
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua olet hakenut?
Olen yrittänyt käsitellä tätä psykoterapiassa. Auttoihan se vähän aikaa, jotenkin motivoi kun oli "tilivelvollinen" syömisistään. Mutta kun terapia loppui, vanhat tavat palasi. Ei ole varaa maksaa tämän takia terapiaa loputtomiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista apua olet hakenut?
Olen yrittänyt käsitellä tätä psykoterapiassa. Auttoihan se vähän aikaa, jotenkin motivoi kun oli "tilivelvollinen" syömisistään. Mutta kun terapia loppui, vanhat tavat palasi. Ei ole varaa maksaa tämän takia terapiaa loputtomiin. Ap
Mitä jos varaisit ajan lääkärille työterveyteen tai terkkariin, ja yrittäisit sitä kautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai yksityiselle psykiatrille, jos on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
Mars, mars psykiatrille!
Huume- alkoholi- ym riippuvaisille ongelma on fyysinen, mutta myös henkinen. Roskaruokaan liittyvä on ilmeisesti pelkästään henkinen, tuskin saat fyysisiä vierotusoireita.
Vaatii itsekuria. Jos itsekuria ei löydy kannattaa etsiä sopiva terapeutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän särähti tuossa aloituksessasi kohta "eiväthän alkoholistitkaan lopeta juomista, kun joku sanoo sen olevan epäterveellistä".
Tuosta kommentista tuli jotenkin mieleen, että etsitkö jotain tahoa, joka ikään kuin taikaiskusta parantaa sinut? Kaikista riippuvuuksista toipuminen lähtee siitä, että myöntää ongelmansa ja on valmis tekemään töitä parenemisensa eteen. Tarjotusta avusta ei ole mitään hyötyä, jos uuteen elämään ei ole valmis sitoutumaan kuin sen ajan mitä hoito kestää.
Eivät alkoholistitkaan parane katkon ja viiden päihdetyöntekijän tapaamisen jälkeen. Päätös päihteettömästä elämästä on tehtävä joka päivä, koko loppuelämän. Monesti jopa useita kertoja päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijapapu
Sulla on oltava ensin tarpeeksi tietoa ja sitten alat teippaamaan tuoteselosteita vihkoon. Ruutuvihko ruokakaupassa ei maksa edes yhtä euroa. Teippirullan tarvit kans ja sakset, ehkä suurennuslasinkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kokkikurssille. Opettele tekemään ruokaa itse, oikeaa ruokaa.
Vai pitäisikö jonkun virkamiehen hakea sinut kädestä pitäen? Netti on myös täynnä hyvää reseptiikkaa, kokeile Googlen avulla.
Juuri näin, ongelmaa ei tunnisteta! Osaan tehdä ruokaa ja syön päivittäin tekemääni hyvää ruokaa. Siihen päälle se roska: karkit, sipsit, keksit, hampparit ja pizzat. Ei ole nälkä, mutta olen riippuvainen. Pitää saada suolaista, rasvaista tai makeaa. Niin kuin alkoholistin pitää saada viinaa, vaikka voisihan se juoda vettä!
Mars, mars psykiatrille!
Huume- alkoholi- ym riippuvaisille ongelma on fyysinen, mutta myös henkinen. Roskaruokaan liittyvä on ilmeisesti pelkästään henkinen, tuskin saat fyysisiä vierotusoireita.Vaatii itsekuria. Jos itsekuria ei löydy kannattaa etsiä sopiva terapeutti.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/pilaantunutta-juustoa-suomen-kylmatisk…
Paljon helpompaa satsata se raha parempaan ruokaan. Juurihan hän kertoi, ettei sitä liikaa ole!
Ompa tuttu asia.
Itse olen hakenut apua täsmäsyömisestä (keho täytetään säännöllisesti terveellisellä ruualla eikä pitäisi tulla mielitekoja), ravitsemusterapeutilta, syömishäiriöihin erikoistuneelta psykologilta.
Olen aiemmin käsitellyt tunteita ruualla, mutta tunnesyömisestä olen päässyt eroon. Ei auttanut tähän. Toki siis en syö enää tunteisiini, mikä on hyvä asia, mutta tähän riippuvuuteen se ei ole auttanut.
Kokeilin jopa sellaista radikaalia lähestymistapaa jonka löysin yhdestä kirjasta, että aina kun haluan pitsan tai hamppareita tai mitä ikinä, saan syödä niitä. Kuulemma pitäisi jo parin päivän jälkeen auttaa siinä, että nämä ruuat ei olisi niin houkuttelevia. Söin valehtelematta 2 viikkoa pelkästään niitä. En ollut yhtään kyllästynyt, oikeastaan olin tosi onnellinen, koska kerrankin sain syödä vain niitä asioita joita halusin. Olo toki muuten oli aika karsea, vatsa kipeä ja silleen. Tuon kahden viikon jälkeen roskaruuan syömisen lopettaminen oli ihan uskomattoman vaikeaa. Onnistuin lähinnä siksi, että piti mennä loman jälkeen töihin.
Syön nykyään riittävästi ravinteikasta ruokaa, olen tarkoituksella rikkonut tiettyjä kaavoja (leffamässy, perjantaipitsa, viikonlopun herkuttelu). Ei auta ei. Mulla ei ole ongelmaa makean kanssa, en edes pidä karkista. Sen sijaan pitsa, ranskikset, hampurilaisateriat, sipsit, nugetit, suolaiset herkkuleivonnaiset, kuten lihikset. Voisin syödä niitä loputtomasti.
Kyse ei ole nälästä omalla kohdallani, vaan aina voisin syödä vaikka pitsan. Vaikka olisi selkeästi kylläinen, vaikka olisi aamupala. Lisäksi tällainen ruoka vapauttaa mussa jotain mielihyväaineita päässä, reaktio on samanlainen kuin alkoholin kanssa. Jota siis en sitäkään juo, koska alkoi olla riippuvuuden oireita.
Lapsen takia meillä syödään tällaista ruokaa harvoin ja muu perhe on normaalipainoinen.
Ongelma on siinä, että tupakoinnin lopettaminen oli ihan lastenleikkiä tähän verrattuna, koska ihmisen on pakko syödä, tupakoinnin voi jättää pois. Jos olisi joku pilleri, joita napsimalla voisi korvata syömisen, ostaisin heti.
Olen ilmeisesti aika helposti riippuvuuteen altis persoona. Olen kuitenkin ajatellut, että tämä on kuitenkin esim. läheisten kannalta parempi riippuvuus kuin alkoholi, tupakka, netti tai pelaaminen. Nyt vahingoitan itseäni, en muita.
Millaista apua olet hakenut?