Miten hoitojonot voi ”ryöpsähtää” kun Suomen sairaaloissa muutama hikinen koronapotilas?

Minä ihmettelin myös tätä kun Etelä-Karjalassa, jossa tapauksia on ollut tyyliin 2, ilmoitettiin keväällä että poliklinikka ei ota vastaan asiakkaita ja nyt syksyllä sitten alkoivat ”purkamaan jonoa”.

Potilas jollain on sovittu joku operaatio tai hoito. Hän ei uskalla tulla hoitoon tai ei pääse sinne, koska on riskiryhmäläinen. Hän jää jonoon. Seuraavan kerran kun hän tulee hoitoon, hoitoarvio täytyy tehdä uudelleen ja sopia operaatio uudelleen. Sillä kertaa se perutaan, koska hoidon suorittaja joutuukin karanteeniin eikä sijaista ole. Hän jää taas jonoon. Sitä seuraavalla kerralla hoitaja onkin sairastunut koronaan ja muu ryhmä joutuu karanteeniin. Ja niin edelleen. Näin ne jonot kasvavat ja potilaat kroonistuvat tai heidän tilanteensa muuttuu toisenlaiseksi. 

Myrkytystilat tulkitaan epileptisiks kohtauksiksi. Myrkytystietokeskus lyö luurin korvaan, kun kyselee selviä asioita:-X

Sairaalat olivat tiukilla jo ilman koronaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jäljitystöihin otetaan hoitajia. Puhelimella soittamista pääasissa johon voisi palkata työttömien armeijan.

Eli joku random työtön pääsisi näkemään potilastiedot:D?

Kai olet yhtä huolissasi siitä, että joku random hoitaja/lääkäri pääsee näkemään potilastietosi?

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo jäljitys muuten kuinka tehokkaasti tehty? Istuuko se jäljittävä hammaslääkäri langalla kun sairastunut miettii monelta kävi viikko sitten kaupassa ja mikä sen Jukan sukunimi on vai saako esim testissä jo kirjalliset askel askeleelta ohjeet että taudin varmistuessa kerää nämä tiedot jäljittäjän soittoa varten, kiitos.

Ainakin Pirkanmaalla koronatestissä käydessä neuvottiin tekemään sähköinen jäljityskysely testitulosta odotellessa tai viimeistään, jos tulee positiivinen testitulos. Ohjeet jäljityskyselyn täyttämisestä sai myös kirjallisena.

Eli sairastunut ehtii ihan omassa rauhassa miettiin, missä on käynyt ja ketä tavannut.