Olisitko valmis ostamaan lapsellesi 6400 euroa maksavan valmennuskurssin?
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 09:20"]Minä maksoin itse viiden tonnin kurssin oikikseen.. Kannatti, viime kesänä jo pelkkä alan kesätyö jätti enemmän plussalle...
Lääkiksenkin kurssi on sijoitus!
Mut hei jonkun kauppakorkean kurssista en maksaiskaan... Mun entisessä työpaikassa oli pikkuesimiehinä noita ekonomeja, käteen 2000e/kk.. Että en paljon kursseja makselis, kauppakorkean pääsykoekin on aikas helppo.. (Eikä ole edes mutu, kävin tekemässä kokeen ja lukematta viis pistettä vaille sisään, mut pääsinkin sinne minne halusin eli oikikseen)
[/quote]
Hahhah, toisen vuoden oikkariko täällä huutelee? Vai trolli? Kovat on kyllä nykyopiskelijoilla luulot, kun kuvittelevat heti pääsevänsä kunnon massiduuniin. Voin vakuuttaa, että luulosi ropisevat romukoppaan, kun valmistut työelämään. Saatat jopa olla tyytyväinen 2000 €/kk ("pikkupomon") palkkaan.
T. OTM + KTM
P.S. Ja lukematta viisi pistettä vajaa sisään kauppakorkeaan?! In your dreams. Taisit hakea kauppaopistoon, etkä kauppakorkeaan.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 12:29"]
P.S. Ja lukematta viisi pistettä vajaa sisään kauppakorkeaan?! In your dreams. Taisit hakea kauppaopistoon, etkä kauppakorkeaan.
[/quote]
Jos riittävän moni vastaa kauppakorkean pääsykokeisiin täysin sattumanvaraisesti, kyllähän sille on joku todennäköisyys, että joku saa monivalinnasta 5 pistettä vajaat pisterajan. Joku taisi joskus kehuakin kokeiden olevan laadittu siten, että osaamatta asioita ja vastaamalla valistuneen arvauksen pohjalta vastaa todennäköisemmin väärin kuin täysin sattumanvaraisesti niihin vastaava.
ns. vakuutus varmaan lähinnä heikoimmilla kursseilla,
joilla on ryhmissä tilaa joka tapauksessa :)
En maksaisi tuollaista kurssia, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ei todellakaan olisi varaa. Periaatteessa voisin valmennuskurssin lapselleni kustantaa, mutta suosin mieluummin edullisempia ja pienempien järjestäjien (esim. ainejärjestöjen kursseja), kuin näitä kalliita kaupallisten tahojen kursseja.
Ja en ehkä ekalla kerralla välttämättä näkisi kurssia tarpeellisena lainkaan, esim. itse pääsin toisella yrittämällä (ilman valmennuskurssia) yliopistoon, ja näin jälkeenpäin ajatellen olen todella onnellinen, etten päässyt ekalla kertaa suoraan lukiosta. Olin aivan liian lapsellinen ja kokematon silloin, hyvää olisi tehnyt viettää muutama välivuosi enemmänkin. En siis pidä ollenkaan pahana jos lukion jälkeen tulee välivuosi tai kaksi, jolloin käydään töissä ja tutustutaan tulevaan mahdolliseen opiskelualaan avoimen yliopiston kursseilla.
Mutta jos ensimmäinen hakukerta ei tuota tulosta ja motivaatiota riittää niin sitten maksan mielelläni lapselleni jonkun kohtuuhintaisen kurssin. Kurssia valitessa täytyy muistaa se, että yliopistothan eivät tee minkäänlaista yhteistyötä noiden kurssijärjestäjien kanssa, ja vaikka näillä isoilla toimijoilla varmasti on tietoa pääsykokeista sekä hyvät opettajat, kallistuisin itse ennemmin ainejärjestöjen tai vastaavien tahojen järjestämien kurssien puoleen, heillä on uusin tieto alasta sekä näkemys ja kokemus siitä millaiset pääsykokeet ovat.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 10:53"]
"Lapseni pääsi pari vuotta sitten yliopistoon suppeassa erilliskiintiössä eikä kukaan voi tänään sanoa, mistä näkee, ettei hän edes avannut pääsykoekirjoja."
Muusta en tiedä, mutta oikikseen ei varmasti pääse avaamatta pääsykoekirjoja.
[/quote]
Olen eri mieltä. Yliopistoon voidaan ottaa opiskelijoita myös ohi virallisten kanavien, niillä on itsenäinen päätösvalta sen suhteen, ketä sinne otetaan. Olennaista on vain se, että kaikkia samalla tavalla hakevia kohdellaan samalla tavalla.
[/quote]
Suomalaiseen yliopistoon ei kyllä voi ottaa ketään "ohi virallisten kanavien". Erillishakukin on haku, johon on julkaistu valintaperusteet ja joka on virallinen kanava, vaikkei pääsykoetta siihen hakuun kuuluisikaan.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:21"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 10:53"]
"Lapseni pääsi pari vuotta sitten yliopistoon suppeassa erilliskiintiössä eikä kukaan voi tänään sanoa, mistä näkee, ettei hän edes avannut pääsykoekirjoja."
Muusta en tiedä, mutta oikikseen ei varmasti pääse avaamatta pääsykoekirjoja.
[/quote]
Olen eri mieltä. Yliopistoon voidaan ottaa opiskelijoita myös ohi virallisten kanavien, niillä on itsenäinen päätösvalta sen suhteen, ketä sinne otetaan. Olennaista on vain se, että kaikkia samalla tavalla hakevia kohdellaan samalla tavalla.
[/quote]
On epäreilua, että maisteriohjelmien ja avoimen kautta (ovatko siis juuri näitä erillisvalintoja?) voi päästä sisään silloin kun rahkeet ja tietotaidot eivät riitä pääsykokeen kautta opiskelijaksi pääsemiseen. SE on epäreilua.
En todellakaan leijuisi millään erillisvalinnan kautta sisäänpääsemisellä.
- ohis
[/quote]
Miksi se on epäreilua? Etkö tiedä että jokaisessa valinnassa on kiintiöt? Jos siis tämä maisterivaiheeseen hakeva hakisi ja pääsisi ihan normaalin pääsyykokeen kautta, hän veisi jonkun opiskelupaikan? Erillisvalinnan (esim. avoimen väylä tai jo sivuaineena ko. aineen opintoja suorittaneet) kautta on suhteellisen vaikea päästä sisään, kriteerit on yleensä korkeat, joten miksei sillä voi leijua jos haluaa. Mutta kiintiöt erillisvalinnassa ja päävalinnassa on ihan erit, joten mitään epäreilua siinä ei kyllä ole.
En kyllä maksaisi. Jonkun halvemman kurssin voisin voisin ehkä maksaakin, jos lapsi tosissaan tietäisi, että haluaisi juuri kyseiseen paikkaan opiskelemaan ja olisi jollain tavoin osoittanut olevansa kiinnostunut alasta sekä lukenut myös ylppäreihin kunnolla.
En maksaisi tuollaista summaa mistään kurssista. Se kurssi ei todellakaan takaa sisäänpääsyä, tärkeintä on oma motivaatio. Jos on jäänyt esimerkiksi lukiossa jotain kursseja käymättä ja haluaa paikata aukkoja tiedoissaan, kannattaa mieluummin osallistua iltalukion kursseille, paljon halvempaa.
Itse olen käynyt n. 1000 euron valmennuskurssin ja siitä saatu hyöty oli lähinnä kurssimateriaaleissa. Motivaationi oli niin kova että opiskelin itse hyvin ahkerasti, tein läpi lähes jokaisen tehtävän mitä materiaaleissa oli tarjolla. Lopulta jätin kurssin kesken koska hidas opetus ja asioihin juuttuminen vei aikaa lukemiselta. Opetus oli hyvin yleistasoista, itselleni yleisasiat olivat jo selviä enkä kaivannut kertausta niistä, vaan halusin syventää tietoa ja tehostaa laskurutiinia. Kannatti jättää kesken, laskurutiinistani tuli rautainen ja pääsin sisään.
Jos siis on oikeasti motivoitunut pääsee sisään ilman 6000 kurssiakin! Valitkaa halvempi ja panostakaa siihen itsenäiseen työmäärään!
Terv. lääkikseen päässyt
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 09:20"]
Mut hei jonkun kauppakorkean kurssista en maksaiskaan... Mun entisessä työpaikassa oli pikkuesimiehinä noita ekonomeja, käteen 2000e/kk.. Että en paljon kursseja makselis, kauppakorkean pääsykoekin on aikas helppo.. (Eikä ole edes mutu, kävin tekemässä kokeen ja lukematta viis pistettä vaille sisään, mut pääsinkin sinne minne halusin eli oikikseen)
[/quote]
Jos jäit viisi pistettä vaille sisäänpääsyn, niin se on todella paljon! Eri juttu jos olisit jäänyt vaikka 0,25 pistettä vajaaksi.
Kauppakorkean pääsykokeissa kun väärästäkin vastauksesta tulee miinuspisteitä. Vastaamalla mutu-tuntumalla viiteen tehtävään, josta voi saada 1p/kysymys, niin odotusarvo on -0,125. :)
En kun halvempiakin on. Mutta hyvähän tässä sanoa, kun poika haki alalle, minne pääsi vähän vajaa puolet hakeneista suoraan todistuspisteillä eli tekniikan ala kyseessä. Jos olisi hakenut lääkikseen, en, koska poika nyt ei sellaiseen ammattiin edes sovellu mielestäni. Siksi en olisi kannustanut.
51 kirjoitti sekavia, poika siis haki ja pääsi suoraan ilman pääsykokeita tekniikan alalle. Hänen alallaan sisäänpääsy% näyttäisi olevan 45.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 20:18"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 09:20"]
Mut hei jonkun kauppakorkean kurssista en maksaiskaan... Mun entisessä työpaikassa oli pikkuesimiehinä noita ekonomeja, käteen 2000e/kk.. Että en paljon kursseja makselis, kauppakorkean pääsykoekin on aikas helppo.. (Eikä ole edes mutu, kävin tekemässä kokeen ja lukematta viis pistettä vaille sisään, mut pääsinkin sinne minne halusin eli oikikseen)
[/quote]
Jos jäit viisi pistettä vaille sisäänpääsyn, niin se on todella paljon! Eri juttu jos olisit jäänyt vaikka 0,25 pistettä vajaaksi.
Kauppakorkean pääsykokeissa kun väärästäkin vastauksesta tulee miinuspisteitä. Vastaamalla mutu-tuntumalla viiteen tehtävään, josta voi saada 1p/kysymys, niin odotusarvo on -0,125. :)
[/quote]
Korjaan itseäni, odotusarvo yhdelle kysymykselle on -0,125 ja viiteen kysymykseen on -0,625. ;)
Ei sinne kauppikseen arvaamisella onneksi päästä sisään. Kysymyksetkin ovat pääkoekirjoista, eikä yleistiedollakaan tiedettävissä.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 10:53"]
"Lapseni pääsi pari vuotta sitten yliopistoon suppeassa erilliskiintiössä eikä kukaan voi tänään sanoa, mistä näkee, ettei hän edes avannut pääsykoekirjoja."
Muusta en tiedä, mutta oikikseen ei varmasti pääse avaamatta pääsykoekirjoja.
[/quote]
Olen eri mieltä. Yliopistoon voidaan ottaa opiskelijoita myös ohi virallisten kanavien, niillä on itsenäinen päätösvalta sen suhteen, ketä sinne otetaan. Olennaista on vain se, että kaikkia samalla tavalla hakevia kohdellaan samalla tavalla.
[/quote]
Suomalaiseen yliopistoon ei kyllä voi ottaa ketään "ohi virallisten kanavien". Erillishakukin on haku, johon on julkaistu valintaperusteet ja joka on virallinen kanava, vaikkei pääsykoetta siihen hakuun kuuluisikaan.
[/quote]
Olet väärässä. Lue yliopistolaki ja mitä siellä sanotaan opiskelijavalinnoista. Yliopistoon pääsee esim. voittamalla erilaisia kilpailuja, joihin ei läheskään kaikilla ole mahdollista osallistua. Mitään muuta hakua ei tarvita kuin muutaman todistuksen lähettäminen tiedekuntaan.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:21"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 10:53"]
"Lapseni pääsi pari vuotta sitten yliopistoon suppeassa erilliskiintiössä eikä kukaan voi tänään sanoa, mistä näkee, ettei hän edes avannut pääsykoekirjoja."
Muusta en tiedä, mutta oikikseen ei varmasti pääse avaamatta pääsykoekirjoja.
[/quote]
Olen eri mieltä. Yliopistoon voidaan ottaa opiskelijoita myös ohi virallisten kanavien, niillä on itsenäinen päätösvalta sen suhteen, ketä sinne otetaan. Olennaista on vain se, että kaikkia samalla tavalla hakevia kohdellaan samalla tavalla.
[/quote]
On epäreilua, että maisteriohjelmien ja avoimen kautta (ovatko siis juuri näitä erillisvalintoja?) voi päästä sisään silloin kun rahkeet ja tietotaidot eivät riitä pääsykokeen kautta opiskelijaksi pääsemiseen. SE on epäreilua.
En todellakaan leijuisi millään erillisvalinnan kautta sisäänpääsemisellä.
- ohis
[/quote]
Avoimen kautta hakevilla on paljon pahemmat pääsykokeet kuin perusopiskelijoilla. Jos omaa kiintiötä ei olisi, pääsisi yliopistoon pääasiassa porukkaa vain avoimen kautta.Se olisi reilua se, mutta ei kovin halpaa.
Poika pääsi lääkikseen pari vuotta sitten ekalla yrittämällä suoraan kirjoitusten jälkeen 2000 euron valmennuskurssin kautta. En miettinyt hetkeäkään kannattaako maksaa. Yhden vuoden lääkärin palkasta tuo on murto-osa. Ei ole järkevää kovin montaa vuotta lyödä päätä seinään, pitää välivuosia ja yritellä.
Kotoa hän ei olisi saanut preppausapua, olemme ihan tavallisia duunareita. Koulussa poika oli "vain" hyvää keskitasoa, 8-9 bi,ke,ma,fy. Mutta ensimmäisen valmennustunnin jälkeen hänet oli jo pumpattu täyteen itseluottamusta kuin ilmapallo, sisään mennään! Kurssilta lukemiseen tuli rytmiä ja tavoitteellisuutta, ja pääsykoetilannetta harjoiteltiin.
Todella kannattava sijoitus. Maksoi vähemmän kuin autokoulu. Ja on myös pärjännyt vallan mainiosti opinnoissaan. Vaikeinta oli se sisäänpääsy.
Äitini olisi varmaan maksanut lääkiksen takuukurssin. Mutta en mennyt millekään kurssille ja yritinkin lääkikseen vain kerran. Että siinä se motivaatio. Farmaseutiksi luin lopulta itteni ilman kursseja. Ja pakko sanoa, että taitaa jonkun terveyskeskuslääkärinkin työ olla ihan yhtä sucks kuin farmaseutin tai sairaanhoitajan. Saa yhtä lailla paskaa niskaan potilailta. Noh, palkka varmaan ainoa motivaatttori. Nyt jos jälkeenpäin miettii niin ois voinu lukea ittensä lääkiksessä ehkä patologiksi.
Halvempiakin on, mutta kyllä. Esim. oikikseen jos haluaisi.
Menin aikoinaan yo-kirjoitusten jälkeen valmennuskurssille, joka osoittautui aivan erinomaiseksi. Pääsin kurssin siivittämänä ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen. Ilman preppauskurssia tulos olisi voinut olla toisenlainen.
Tästä on vuosikausia aikaa, mutta jo tuolloin kurssien hinnat olivat aika kovia… eivät kuitenkaan aivan kohtuuttomia.
Yhteenvetona sanoisin, että jos tosissaan haluaa oppilaitokseen sisään ja on kaiken kaikkiaan kunnon yrittämisen meininki, voi aika isonkin rahasumman maksaa. 6400 euroa kuulostaa toki isolta rahamäärältä, joten kannattaa vielä katsoa, onko halvempia mutta kuitenkin riittävän laadukkaita vaihtoehtoisia kursseja tarjolla.
Joo, kyllä maksaisin valmennuskurssin. Niin on ollut käytäntö ja lapset päässeet opiskelemaan.
Tuolla hinnalla opiskelisin kyllä lapseni kanssa itse useamman illan viikottain. 6400 eur tarkoittaa 64 tuntia satasen hintaan tai kun se on verottomaan verrattavissa, pääsee silloinkin 128 tunnilla viidenkympin nettotienestejä vastaavalle tasolle. Jos vaikka 20 viikkoa käyttää siihen, on 6 tunnilla viikossa oikein hyvillä palkoilla ihan oman lapsen opettamisessa.
Olen aikanaan päässyt kahteen yliopistoon (ihan eri alat) ilman mitään kursseja ja kumpikin oli ainakin silloin vaikeimpina pidettyjä. Uskoisin, että osaisin itse valmentaa, kun näkisi muutaman vuoden pääsykokeet ja perehtyisi itse samalla pääsykoekirjoihin. Samalla perehtyessä osaisi itse varmaan konsultoida lasta paremmin tuttuja, mitä kannattaa painottaa. Ties vaikka sitä innostuisi itsekin kokeilemaan kuinka hyvin sillä harjoituttamisella on itse sisäistänyt asiat. Siihen tilanteeseen on kuitenkin vielä jokunen vuosi.