Mun mies sanoi, että jos halvaantuisin, niin
jättäisi minut :(
Tuli mieleen tuosta lihoamis ketjusta. Ei kuulemma pystyisi olisi mun kanssa, jos olisin pyörätuolissa. Kyllä pisti miettimään!
Itse en miestä jättäisi halvaantumisen takia. Tietty mitä se toisi tullessaan, en voi tietää. Mutta en minä heti ensimmäisenä olisi kassia pakkaamassa ja jättämässä miestä.
Kommentit (20)
Olen sanonut miehelleni, että tappaa mut mikäli halvaannun. Halvaus on pahin painajaiseni enkä halua elää sekuntiakaan niin.
Itse hoidin miestäni (kun hän sairastui vakavasti) ja kaikki juoksevat asiat yksin. Jos osat olisivat toisinpäin, en usko, että mieheni olisi toiminut samoin. Hän ei olisi huolehtinut minusta.
Olen tätä tuhannet kerrat miettinyt ja aina päätynyt samaan lopputulokseen.
Raadollista, mutta totta.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:05"]
Olen sanonut miehelleni, että tappaa mut mikäli halvaannun. Halvaus on pahin painajaiseni enkä halua elää sekuntiakaan niin.
[/quote]
Tuo on kyllä jo liikaa pyydetty toiselta. Vaadit siis, että miehesi tekisi murhan ja menisi sun takiasi linnaan istumaan? Koska murhahan tuo olisi rikosnimikkeeltä, ei edes tappo.
Minä olen miehelleni sanonut, että jos halvaannun tmv, hän jatkaisi elämäänsä ilman minua. En halua että mieheni joutuisi luopumaan niin paljosta vain sen takia että minusta ei olisi siihen. Sitähän ei toki tiedä miten kävisi. Itse taas vastaavasss tilanteessa jatkaisin suhdetta, en voisi lähteä :)
Meillä en viitsi edes kysyä mieheltä asiaa, ero tulisi, että paukahtaisi, jos niin kävisi ja toivoa paranemisestani ei olisi. Jonnekin laitokseen joutuisin tai vanhempieni hoidettavaksi. Lapsetkin ovat niin pienet vielä, että heistä ei hoitajikseni olisi vuosiin. Toisinpäin se ei menisi niin, vapaata kyllä välillä ottaisin miehen hoitamisesta, mutta hoitaisin kotona varmasti. :)
Monet jätetään kun jäävät työttömiksi ja puolison halvaantuminen on vielä suurempi ongelma... jos ei ole valtavaa sosiaalista painetta niin kyllä sitä helposti tekee mieli häippäistä vaikka väärinhän se on.
Ihan kamalaa! Minä en jättäisi miestäni, vaikka hän halvaantuisi, hänen kasvonsa tuhoutuisivat kokonaan tai joutuisi jostain kumman syystä vaihtamaan sukupuolensa naiseksi.
En hylkäisi, mutta kyllähän suhde muuttuisi, ja paljon pitäisi neuvotella uudelleen. En esimerkiksi olisi loppuelämääni ilman seksiä, vaikka puolisoni ei siihen kykenisikään.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:05"]
Olen sanonut miehelleni, että tappaa mut mikäli halvaannun. Halvaus on pahin painajaiseni enkä halua elää sekuntiakaan niin.
[/quote]
Tuo on kyllä jo liikaa pyydetty toiselta. Vaadit siis, että miehesi tekisi murhan ja menisi sun takiasi linnaan istumaan? Koska murhahan tuo olisi rikosnimikkeeltä, ei edes tappo.
[/quote]
En vaadi. Olen vain sanonut mitä haluaisin tapahtuvan. Olen myös sanonut haluavani voittaa lotossa pääpotin.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:35"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:05"]
Olen sanonut miehelleni, että tappaa mut mikäli halvaannun. Halvaus on pahin painajaiseni enkä halua elää sekuntiakaan niin.
[/quote]
Tuo on kyllä jo liikaa pyydetty toiselta. Vaadit siis, että miehesi tekisi murhan ja menisi sun takiasi linnaan istumaan? Koska murhahan tuo olisi rikosnimikkeeltä, ei edes tappo.
[/quote]
En vaadi. Olen vain sanonut mitä haluaisin tapahtuvan. Olen myös sanonut haluavani voittaa lotossa pääpotin.
[/quote]
Btw, taposta ei yleensä kyllä joudu linnaan. Murhankin voi lavastaa tapoksi. Murha = suunniteltu tappo.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:11"]
Itse hoidin miestäni (kun hän sairastui vakavasti) ja kaikki juoksevat asiat yksin. Jos osat olisivat toisinpäin, en usko, että mieheni olisi toiminut samoin. Hän ei olisi huolehtinut minusta.
Olen tätä tuhannet kerrat miettinyt ja aina päätynyt samaan lopputulokseen.
Raadollista, mutta totta.
[/quote]
Siis ethän sinä voi tietää olisiko miehesi huolehtinut sinusta vai ei. Se että kuvittelet ettei miehesi olisi sinusta huolehtinut, kertoo vain siitä mitä itse ajattelet miehestäsi, ei hänen todellisista teoistaan. Raadollista, mutta totta.
Olisit sanonut ukollesi että jätät hänet heti kun hänellä ei enää seiso...
mistä te näitä prinssejä löydätte?
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:02"]
jättäisi minut :(
Tuli mieleen tuosta lihoamis ketjusta. Ei kuulemma pystyisi olisi mun kanssa, jos olisin pyörätuolissa. Kyllä pisti miettimään!
Itse en miestä jättäisi halvaantumisen takia. Tietty mitä se toisi tullessaan, en voi tietää. Mutta en minä heti ensimmäisenä olisi kassia pakkaamassa ja jättämässä miestä.
[/quote]
Sanot että kiitos mielipiteestäsi, se tekee myös minulle helpoksi päätöksen jos sinulle kävisi jotain ikävää, kyllähän sinä ymmärrät.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 20:11"]
Itse hoidin miestäni (kun hän sairastui vakavasti) ja kaikki juoksevat asiat yksin. Jos osat olisivat toisinpäin, en usko, että mieheni olisi toiminut samoin. Hän ei olisi huolehtinut minusta.
Olen tätä tuhannet kerrat miettinyt ja aina päätynyt samaan lopputulokseen.
Raadollista, mutta totta.
[/quote]
Siis ethän sinä voi tietää olisiko miehesi huolehtinut sinusta vai ei. Se että kuvittelet ettei miehesi olisi sinusta huolehtinut, kertoo vain siitä mitä itse ajattelet miehestäsi, ei hänen todellisista teoistaan. Raadollista, mutta totta.
[/quote]
Tunnen mieheni, tiedän miten siinä olisi tullut käymään jos olisin itse sairastunut. Ei hänestä olisi minulle tueksi ja turvaksi. Elämä on jo sen verran opettanut tästä meidän yli 20v. parisuhteesta. Kyllä se niin olisi mennyt, kuten sanoin. Ennen mieheni sairastumista, meillä oli paljon ratkaisemattomia parisuhdeongelmia. Tilanne on pysähtynyt. En lähde niitä tässä erittelemään. Tiedä kuitenkin, ettei hän olisi minua, sairauden sattuessa, hoitanut. Raadollista, mutta totta.
-3
Miksi murehditte etukäteen tälläisiä? Ehkä miehenne kuolee ennen teidän halvasta. Tai samaan aikaan. Tai hän halvaantuu myös. Tai tai tai. Ei voi tietää huomista. Jossittelu on aina jossittelua, todellinen tilanne todellisuutta.
Kysyin mieheltä äsken, että mitä hän tekisi jos joutuisin pyörätuoliin halvaannuttuani. Vastas spontaaniati "sit pitää ostaa isompi auto niin mahtuu se pyörätuoli". Ihana mies.
Kivoja ihmisiä nämä heti puolison lemppaajat. On se sitten puolisolla helppoa yllättäen joutua onnettomuuteen ja samantien jää täysin yksin. Ei ihme,että suomalaisia masentaa,kun tulee vartaloon virhe,niin jätetään ja mitä siinä muuta kun alkaa juomaan. Keho meni,perhe meni,koti meni,kaikki meni.. Mä mun puolison jätän vasta kun jompikumpi kuolee.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 21:11"]
Kivoja ihmisiä nämä heti puolison lemppaajat. On se sitten puolisolla helppoa yllättäen joutua onnettomuuteen ja samantien jää täysin yksin. Ei ihme,että suomalaisia masentaa,kun tulee vartaloon virhe,niin jätetään ja mitä siinä muuta kun alkaa juomaan. Keho meni,perhe meni,koti meni,kaikki meni.. Mä mun puolison jätän vasta kun jompikumpi kuolee.
[/quote]
Et voi olla noin varma. Jonkun täytyisi tehdä punked tyylinen ohjelma jossa miehesi muka halvaantuisi niin tietäisit oikeasti totuuden.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 21:04"]
Kysyin mieheltä äsken, että mitä hän tekisi jos joutuisin pyörätuoliin halvaannuttuani. Vastas spontaaniati "sit pitää ostaa isompi auto niin mahtuu se pyörätuoli". Ihana mies.
[/quote]
Yllättävän pieniin autoihin ne pyörätuolit mahtuu. Kokemusta on, kun meidän perheen kriteereinä on, että puolisoni pyörätuoli pitää mahtua sinne. Noin 90 cm x 100 cm riittää 15 cm paksuna, kun on kokoontaitettava.
Joissain autoissa takaluukku taittuu liian voimakkaasti, mutta pääsääntöisesti pikkuautoissakin perä on niin pysty, että sen saa kyytiin.