Oon lastentarhanope. Kysy niin vastaan.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:24"]

Miksi pk:n henkilökunta ei puhu vanhemmille suoraan, vaan hymistellään ja päivän tapahtumista vaietaan vaikka olisi kerrottavaakin. Tai ei sanota, jos on jokin ongelma vanhemman toiminnassa? Tosiaan toisten aikuisten kohtaamisessa on monella parantamisen varaa. Unohdetaan ikäänkuin että se hoidokki on oikeasti jonkun toisen ihmisen lapsi eikä vain sinne työpaikalle kuuluva koekaniini, ja että vanhempia yleisesti ottaen kiinnostaa, mitä heidän lapsilleen kuuluu. En tykkää siitä, että lapseni asioista puhutaan viikkopalavereissa ja muissa, mutta itselleni tihkuu surkeasti mitään infoa lapsen tekemisistä. Mainittakoon, että lapseni on "borderline-erityislapsi" (ei diagnoosia, vielä ainakaan, mutta käy toimintaterapiassa ja ongelmia on myös pk:ssa). Harmillista, ettei wilmaa ole pk-tasolla käytössä. Hakutilanteissa on pienet korvat aina läsnä, ja tuntuu tosi työläältä saada lto ja elto saman pöydän ääreen juttelemaan mistään. Toimintaterapeutista puhumattakaan.

[/quote]

Meillä on pidetty tärkeänä nimenomaan avointa kommunikointia vanhempien kanssa, ja siitä myös saimme laatukyselyssä täydet pisteet. Koska aina ei tosiaan voi vanhemmille kertoa kaikkea siinä lasten ja mahdollisesti toisten vanhempien kuullen, olemme käyttäneet reissuvihkoa, johon päivittäin kerrotaan onnistumiset ja sitten taas ne ikävätkin jutut (haasteelliset tilanteet, kuten sitä hienosti aina sanotaan). Toki meillä on näitä reissuvihkoja monella muullakin, kuin erityislapsilla. Eivät siis sillä tavalla eroitu joukosta.

Olisikohan siellä teillä mahdollista saada Daisya päiväkodin käyttöön?

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:24"]

Miksi pk:n henkilökunta ei puhu vanhemmille suoraan, vaan hymistellään ja päivän tapahtumista vaietaan vaikka olisi kerrottavaakin. Tai ei sanota, jos on jokin ongelma vanhemman toiminnassa? Tosiaan toisten aikuisten kohtaamisessa on monella parantamisen varaa. Unohdetaan ikäänkuin että se hoidokki on oikeasti jonkun toisen ihmisen lapsi eikä vain sinne työpaikalle kuuluva koekaniini, ja että vanhempia yleisesti ottaen kiinnostaa, mitä heidän lapsilleen kuuluu. En tykkää siitä, että lapseni asioista puhutaan viikkopalavereissa ja muissa, mutta itselleni tihkuu surkeasti mitään infoa lapsen tekemisistä. Mainittakoon, että lapseni on "borderline-erityislapsi" (ei diagnoosia, vielä ainakaan, mutta käy toimintaterapiassa ja ongelmia on myös pk:ssa). Harmillista, ettei wilmaa ole pk-tasolla käytössä. Hakutilanteissa on pienet korvat aina läsnä, ja tuntuu tosi työläältä saada lto ja elto saman pöydän ääreen juttelemaan mistään. Toimintaterapeutista puhumattakaan.

[/quote]

Meillä on pidetty tärkeänä nimenomaan avointa kommunikointia vanhempien kanssa, ja siitä myös saimme laatukyselyssä täydet pisteet. Koska aina ei tosiaan voi vanhemmille kertoa kaikkea siinä lasten ja mahdollisesti toisten vanhempien kuullen, olemme käyttäneet reissuvihkoa, johon päivittäin kerrotaan onnistumiset ja sitten taas ne ikävätkin jutut (haasteelliset tilanteet, kuten sitä hienosti aina sanotaan). Toki meillä on näitä reissuvihkoja monella muullakin, kuin erityislapsilla. Eivät siis sillä tavalla eroitu joukosta.

Olisikohan siellä teillä mahdollista saada Daisya päiväkodin käyttöön?

ei ap.

Hyvä ystäväni oli päiväkodissa töissä. Kyllä siellä vain kuulemma katsettiin lasten perään ja pyyhittiin niitä nenuja. Ei siinä ainaisessa sijaispulassa ehtinyt paljon havainnoida motorista kehitystä tai muuta. Ja valitettavasti osaa vanhemista ei edes kiinosta vaikka jotain viivästystä olisikin huomattu.

Se että AMK:kin käyneet ovat nykyisin LTO:den kanssa samalla viivalla taitaa johtua vain siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan hoitajia lisää päiväkoteihin. Eikös se ollut demarien unelma, että lähes kaikilla suomalaisilla olisi korkeakoulututkinto??

Anteeksi, sekoilin tuon Daisyn kanssa, eihän se tosiaan mikään wilman tapainen olekaan vaan läsnäoloja sillä seurataan. Sen siitä saa, kun alkaa puhua sellaisesta, mitä ei ole itse käyttänyt.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 23:49"]

Ensin lastentarhanopettajaksi ja sitten heti putkeen lukanopettajaksi. Ajattelin, että kaksoispätevyys on aina hyödyksi ja nuorena on intoa ja aikaa opiskella. Olen tehnyt sekä lo:n että lto:n töitä sekä ollut myös yläkoulun aineenopettajana puolenvuoden ajan. Kokemuksia eri kouluasteilta siis on, vaikkakin vielä aika lyhyt aikaisia nuoren ikäni vuoksi. Olen kunnalla töissä.

[/quote]

Eli oletko oikeasti lastentarhanopettaja vai varhaiskasvatuksen kandi + luokanope? Kävitkö siis myös lastentarhanopettajaopistoa? 

[/quote]

Olen oikeasti lastentarhanopettaja (eli kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja - eli siis varhaiskasvatuksen opintoja 60op).

Lisäksi olen kasvatustieteen maisteri, johon suoritin monialaiset opinnot 60op.

En siis mitän lastentarhanopettajaopistoa ole käynyt, olen siis 27v.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:27"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:25"][quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:04"]

Mitä sanoisit niille vanhemmille joiden lapset ovat kotona kouluikään asti? Missä vaiheessa tuo "varhaiskasvatus, lasten kielellinen kehitys" ja muu vastaava diipadaapa tuli niin tärkeäksi, eikös päiväkodin ensisijainen tehtävä ole valvoa ja hoitaa lapsia kun vanhemmat ovat töissä? Anteeksi mielipiteeni, mutta mielestäni melkein kuka tahansa osaa pyyhkiä räkäisen nenän, valvoa ettei kukaan töni kiipeilytelineellä, leikellä saksilla pahvista enkeleitä yms muuta mukavaa. Ehkäpä tämän vuoksi teidän akateemisten palkkakin on siivoojan tasoa..

[/quote] osaa varmasti pyyhkiä nenän, ja askarrella: mutta huomaako tämä esim. lapsen kielellisen kehityksen vaikeudet ja kertoa niistä vanhemmille, jotta nämä saavat mahdollisimman nopeasti tukea esim. siihen, mikä saattaa aiheuttaa lapselle koulussa oppimisvaikeuksia.

en ole ap. mutta alalla kuitenkin

[/quote]

Eiköhän jokainen vanhempi ihan itse huomaa jos lapsen puhe ei ala sujua. Ja mitenkäs ne lapset, jotka ovat perhepäivähoidossa, miten perhepäivähoitaja voi huomata/ymmärtää mitään kun ei ole yliopistoa käynyt? Ja mitä ovat nämä puheet liian suurista päiväkotiryhmistä ja liian vähäisistä hoitajista. Riittääkö siinä yhden LTO:n aika seurailla jokaisen lapsen kielellistä ja motorista kehitystä?

[/quote]

Jokaisella vanhemmalla ei todellakaan ole kykyä tarkkailla esimerkiksi puheen sujuvuutta, tai tietoa siitä mitkä seikat ovat kehitystasoon nähden huolta herättäviä ja mitkä osa luonnollista kehitystä. Perhepäivähoitaja voi varmasti olla työssään loistava ja hyvä ja tukea vanhempia kasvatustehtävässä. Mielestäni kuitenkin eskarissa olisi hyvä osallistua lto:n ohjaamaan toimintaan jo ihan kouluun menoakin ajatellen. Ja suurin osahan nykyään eskarin käy, hyvä niin. Ja kyllä, LTO:n tehtävä on huolehtia ryhmän jokaisen lapsen kehityksen seuraamisesta. Lähihoitajat esim hoitavat tiettyjä tehtäviä, jotta lto:lla aikaa tähän on. JA ovathan päivät toki kiireisiä mutta ihanne ja tavoite on että kaikki ryhmän lapset voidaan huomioida. Omassa ryhmässäni on kaksi lto:ta joten tilanne on loistava, kun voimme vielä yhdessä keskustella ja jakaa havaintojamme. -ap

[/quote] eli et arvosta vanhempia lapsiensa asiantuntijoina

[/quote]

Vanhemmat ovat oman lapsensa ensisijaisia tuntijoita. Me lastentarhanopettajina pyrimme omalta osaltamme tukemaan lapsen kehitystä, kasvua ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Arvostan todella paljon vanhempien näkemyksiä ja toivon että minusta on heille myös apua heidän lapsensa kehityksen tukijana.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:31"]

Hyvä ystäväni oli päiväkodissa töissä. Kyllä siellä vain kuulemma katsettiin lasten perään ja pyyhittiin niitä nenuja. Ei siinä ainaisessa sijaispulassa ehtinyt paljon havainnoida motorista kehitystä tai muuta. Ja valitettavasti osaa vanhemista ei edes kiinosta vaikka jotain viivästystä olisikin huomattu.

Se että AMK:kin käyneet ovat nykyisin LTO:den kanssa samalla viivalla taitaa johtua vain siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan hoitajia lisää päiväkoteihin. Eikös se ollut demarien unelma, että lähes kaikilla suomalaisilla olisi korkeakoulututkinto??

[/quote]

Eräältä ystävältäni olen myös kuullut vastaavia kommentteja. Hänellä ei ole minkäänlaista lapsiin liittyvää koulutusta, eikä siinä arjen pyörityksessä tainnut edes ymmärtää sitä, mitä kaikkea siinä neniä pyyhkiessä ja leikkejä valvoessa voi huomata ja todeta. Koulutus ja kokemus tuovat työhön aivan erilaista näköalaa ja näkökulmaa. Jos ystävälläsi on koulutus päiväkoti työhön, ihmettelen hänen praktista asennettaan. Itse ajattelisin, että jos ottaisin työni vain nenien niistämisenä, kyllästyisin alta aikayksikön.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:28"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:24"]

Miksi pk:n henkilökunta ei puhu vanhemmille suoraan, vaan hymistellään ja päivän tapahtumista vaietaan vaikka olisi kerrottavaakin. Tai ei sanota, jos on jokin ongelma vanhemman toiminnassa? Tosiaan toisten aikuisten kohtaamisessa on monella parantamisen varaa. Unohdetaan ikäänkuin että se hoidokki on oikeasti jonkun toisen ihmisen lapsi eikä vain sinne työpaikalle kuuluva koekaniini, ja että vanhempia yleisesti ottaen kiinnostaa, mitä heidän lapsilleen kuuluu. En tykkää siitä, että lapseni asioista puhutaan viikkopalavereissa ja muissa, mutta itselleni tihkuu surkeasti mitään infoa lapsen tekemisistä. Mainittakoon, että lapseni on "borderline-erityislapsi" (ei diagnoosia, vielä ainakaan, mutta käy toimintaterapiassa ja ongelmia on myös pk:ssa). Harmillista, ettei wilmaa ole pk-tasolla käytössä. Hakutilanteissa on pienet korvat aina läsnä, ja tuntuu tosi työläältä saada lto ja elto saman pöydän ääreen juttelemaan mistään. Toimintaterapeutista puhumattakaan.

[/quote]

Meillä on pidetty tärkeänä nimenomaan avointa kommunikointia vanhempien kanssa, ja siitä myös saimme laatukyselyssä täydet pisteet. Koska aina ei tosiaan voi vanhemmille kertoa kaikkea siinä lasten ja mahdollisesti toisten vanhempien kuullen, olemme käyttäneet reissuvihkoa, johon päivittäin kerrotaan onnistumiset ja sitten taas ne ikävätkin jutut (haasteelliset tilanteet, kuten sitä hienosti aina sanotaan). Toki meillä on näitä reissuvihkoja monella muullakin, kuin erityislapsilla. Eivät siis sillä tavalla eroitu joukosta.

Olisikohan siellä teillä mahdollista saada Daisya päiväkodin käyttöön?

[/quote]

Reissuvihko tms. olisi tosi hyvä, mutta veikkaan, ettei sellaisen täyttöön olisi aikaa pk:ssa. Puhuin oikeastaan yleisestikin siitä asenteesta, että lapset ovat massaa, ainesta. Unohtuu se, että vanhemmat ovat vastuussa ja todellisia kasvattajia. Piiri pieni pyörii siellä pk:n sisällä, mutta jos viesti ei kulje kotiin saakka, kaikki puuhastelu ja palaverointi jää ihan merkityksettömäksi. Se on sellainen mikrokosmos, jossa vanhemmalla ei ole kauheasti osaa eikä arpaa. Meidän pk on ollut olemassa iät ja ajat eikä siellä ole edes vanhempainyhdistystä, jotain varmaan kertoo... Olen kysynyt siitä ainakin kolme kertaa, mutta koko ajan ei voi jankuttaa samasta asiasta.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:26"]

Eli oletko oikeasti lastentarhanopettaja vai varhaiskasvatuksen kandi + luokanope? Kävitkö siis myös lastentarhanopettajaopistoa? 

[/quote]

Olen oikeasti lastentarhanopettaja (eli kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja - eli siis varhaiskasvatuksen opintoja 60op).

Lisäksi olen kasvatustieteen maisteri, johon suoritin monialaiset opinnot 60op.

En siis mitän lastentarhanopettajaopistoa ole käynyt, olen siis 27v.

[/quote]

Lukeeko nykyään varhaiskasvatuksen tutkintotodistuksessa lastentarhanopettaja? 90-luvun loppupuolella muistelen, että 1995 tai siinä main aloittaneiden sanottiin olevan viimeisiä lastentarhanopettajiksi valmistuvia. He saivat valmistua pelkäksi LTO:ksi tai lukea lisäksi varhaiskasvatuksen kandiksi (osittain tuplatyö, kun ennen yliopistoon yhdistymistä LTO:n opinnoista monia aineita ei hyväksytty kasvatustieteiden opinnoiksi). Yliopistoon liittymisen jälkeen sisäänpäässeiltä vuosikursseilta putosi se nimike pois, paljon käytännön opetus ja johtamistehtäviin liittyviä aineita jäi pois ja kasvatustieteitä tuli tilalle.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:39"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:26"]

Eli oletko oikeasti lastentarhanopettaja vai varhaiskasvatuksen kandi + luokanope? Kävitkö siis myös lastentarhanopettajaopistoa? 

[/quote]

Olen oikeasti lastentarhanopettaja (eli kasvatustieteen kandidaatti, lastentarhanopettaja - eli siis varhaiskasvatuksen opintoja 60op).

Lisäksi olen kasvatustieteen maisteri, johon suoritin monialaiset opinnot 60op.

En siis mitän lastentarhanopettajaopistoa ole käynyt, olen siis 27v.

[/quote]

Lukeeko nykyään varhaiskasvatuksen tutkintotodistuksessa lastentarhanopettaja? 90-luvun loppupuolella muistelen, että 1995 tai siinä main aloittaneiden sanottiin olevan viimeisiä lastentarhanopettajiksi valmistuvia. He saivat valmistua pelkäksi LTO:ksi tai lukea lisäksi varhaiskasvatuksen kandiksi (osittain tuplatyö, kun ennen yliopistoon yhdistymistä LTO:n opinnoista monia aineita ei hyväksytty kasvatustieteiden opinnoiksi). Yliopistoon liittymisen jälkeen sisäänpäässeiltä vuosikursseilta putosi se nimike pois, paljon käytännön opetus ja johtamistehtäviin liittyviä aineita jäi pois ja kasvatustieteitä tuli tilalle.

[/quote]

En mene kyllä vannomaan, mitä tutkintotodistuksessa lukee :). Todennäköisesti olet ihan oikeassa. Kuitenkin on mielestäni selkeämpää sanoa oma ammattinimikkeensä kasvatustieteen kandi + lastentarhanopettaja, kuin pelkkä kasvatustieteen kandi. Kasvatustieteen kandihan voi olla vaikka luokanopettaja opinnot kesken jättänyt henkilö, jolla ei kuitenkaan ole pätevyyttä toimia lto:na :).

Miten teidän ltoiden, lastenhoitajien yms dynamiikka toimii ryhmässä? Tarkoitan siis sitä että onko se lto tavallaan pomona ja antaa näille muille tehtäviä yms?

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:47"]

Miten teidän ltoiden, lastenhoitajien yms dynamiikka toimii ryhmässä? Tarkoitan siis sitä että onko se lto tavallaan pomona ja antaa näille muille tehtäviä yms?

[/quote]

Meillä ainakin omasta mielestäni hyvin tasapuolisesti. Olen toki itse lto, enkä voi hoitajien puolesta sanoa mitään, mutta mielestäni tärkeää on se että kaikki osallistuvat suunnittelupalavereihin ja kaikilla on oikeus heitellä vinkkejä, mielipiteitä ja näkemyksiä. Päävastuu ryhmän toiminnasta on toki lto:lla mutta tärkeä on että tullaan hyvin toimeen ja kaikkia kuunnellaan. Ja toki lastenhoitajalla on enemmän hoidollisia tehtäviä, jotta ltolla jää aikaa opetuksellisen puolen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kaikilla on arjessa paljon annettavaa niin lapsille kuin toisilleen.

Kuinka useasti sinulla menee oman lapsesi kanssa hermot?

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:54"]

Kuinka useasti sinulla menee oman lapsesi kanssa hermot?

[/quote]

Tottakai turhauttaa ja väsyttää ja ärsyttää välillä, mutta en sanoisi että mulla menee koskaa hermot. Ei töissä eikä kotona. Mieheen toki joskus ;). Oon aika kylmähermonen tapaus kylläkin. Tottakai on välillä raskasta kun pieni lapsi odottaa kotona ja koko päivän on ollut lasten kanssa ja toivoisi pikkusen lepohetkeä. Mutta on se om muru tottakai se maailman ihanin ja rakkain, enkä mä häneen kyllä helpolla hermostu :). Toki on vielä pikkuinen 3v, joten kyllä mulla varmaan ehtii hermot vielä joskus mennä :D.

En olet ap, mutta jotenkin huvittavaa, miten lastentarhanopettajat aina nostetaan esiin sellaisena ammattiryhmänä, joka ei ansaitse yliopistokoulutusta ja sellaista työtä osaa tehdä muka kuka tahansa. Kyllä minäkin osaisin ilman koulutusta olla ihan ok lääkäri, onhan niitä ihan ok valelääkäreitä nähty. Mokaileehan nekin välillä mutta pärjäilee jotenkuten. Kyllä tekin ison egon omaavat valittajat varmaan pärjäisitten joten kuten lastentarhanopeina. Siltikin.....voi niitä lapsiraukkoja. Omilla lapsillani on onneksi ihana yliopisto lto <3 !!!

Nämä henkilöt jotka täällä toitottaa että heiän lapset on kasvaneet hyvin ilman yliopisto lastentarhanopeakin ja että teille riittää että teiän lapsen nenä niistetään ja vaippa vaihdetaan, niin sääliks käy teidän lapsia. Saavatpahan ruokaa ja kuivan vaipan, mutta kyllä minä henkilökohtaisesti toivoisin omille lapsilleni vähän enemmänkin! On yhteiskuntamme onni ja rikkaus että tällainen pyyteetöntä työtä tekevä ammattikunta on. Arvostetaan me vanhemmat heitä ja ollaan onnellisia että joku muukin kantaa kanssamme huolta pienistämme.

ennen kuin minulla oli lapsia, luulin ihan oikeasti että ompas turha joku lto...ajattelin tosiaan että minä nekin itseään pitävät ja heidän työnsä voisi tehdä kuka tahansa. No, en luule enää! olen saanut kaksi lasta ja nyt ovat olleet päiväkodissa kohta vuoden. Tämähän on nimenomaan sitä tärkeintä aikaa lapsen elämässä! Olen osapäivätöissä koska en halua pitää lapsiani vielä pitkää päivää hoidossa. Kuitenkin pidän todella tärkeänä sitä että lastani hoitaa ammattitaitoinen ihminen, joka on koulutettu työskentelemään lasten kanssa, ymmärtää lasten kehityksestä, psykologiasta...paljon paremmin kuin minä, äiti! olen todella kiitollinen siitä että lapsilla on tälläinen mahdollisuus ensimmäisinä vuosinaan. Sosiaalisesti, kehityksellisesti...vaikka itse olenkin se lasteni läheisin ja tärkein ihminen niin kyllä niillä ihmisillä jotka lapseni kanssa viettävät näinkin ison osan päivästä on todella iso merkitys!

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 00:31"]

Hyvä ystäväni oli päiväkodissa töissä. Kyllä siellä vain kuulemma katsettiin lasten perään ja pyyhittiin niitä nenuja. Ei siinä ainaisessa sijaispulassa ehtinyt paljon havainnoida motorista kehitystä tai muuta. Ja valitettavasti osaa vanhemista ei edes kiinosta vaikka jotain viivästystä olisikin huomattu.

Se että AMK:kin käyneet ovat nykyisin LTO:den kanssa samalla viivalla taitaa johtua vain siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan hoitajia lisää päiväkoteihin. Eikös se ollut demarien unelma, että lähes kaikilla suomalaisilla olisi korkeakoulututkinto??

[/quote]

Olen itsekin ollut päiväkodissa töissä ja luin kyllä ap.n tekstit kyllä hirnuen. Kun työkaveri sairastuu ja sijaisia ei saa ottaa, oli aamulla joskus kahden ryhmän välillä vain yksi hoitaja ottamassa lapsia vastaan. Laillisesti tämä saatiin menemään läpi, kun laskettiin kaikki mahdolliset talosta henkilökunta kapasiteettiin.

Kyllä siinä jonossa kävelytettiin potalle ja ei ehditty seurailla motoriikkaa ja muuta. Moni lukihäiriöinen ja muu jäi kyllä jalkoihin ja huomaamatta. Tiedän tämän, koska koulusta tuli palautetta, että miksi ei päiväkodissa koulutettu henkilökunta ole huomannut näitä asioita ja miksi ne aina jätetään koulun niskoille.

Ja tämä ikuisuusasia pihalla. Kyllä siellä ei sitä motoriikkaa todellakaan seurattu jatkuvasti, vaan juteltiin ringissä ihan omia asioita.

Naisvaltaisella alalla oli monessa paikassa henki todella huono. Aika meni kanatappeluihin ja vallanhimoisiin juoruajiin. Kahvihuoneissa juoruttiin vanhemmista aika paskaa välillä.

Yksi erityislapsi ryhmässä sekoitti koko ryhmän toiminnan ja aika meni vain siihen, että kytättiin, ettei se pääse puremaan ketään.

Ja 2 vuotiaat ei todellakaan ole ihanteellisia päiväkotiin :)

Ihan oikeasti, ne ei tee päiväkodilla vielä yhtään mitään. Ei 2 vuotias ole (kuten eräs sanoi koekaniini) koekaniini, jota tarkkaillaan varhaiskasvatuksen suurennuslasin alla ja yritetään kehittää mahdollisimman hyödyllinen aikuinen. 2vuotias tarvitsee syliä ja kotia ja lämpöä ja rakkautta.

Suomessa ollaan kuin kohta jossain Neukkulassa oltiin ennen, että vanhemmat ei ole omien lasten parhaita asiantuntijoita. Jokaisesta lapsesta etsitään jotain erityistä ja yritetään keksiä yliopistossa hienoja paperijuttuja, millä voisi kehittää tavallisesta ihmisenlapsesta superlasta.

Muistan vielä ajat 70-luvulla, kun kaikki vilkkaat pojat olisi haluttu MBD-lapsiksi. Ja ne virikkeet.

Ei, en halunnut jatkaa sitä työtä ja vaihdoin muihin hommiin. En vain kestänyt sitä valheellisuutta ja näytelmää, mitä esitettiin ja mitä todellaisuus on.

[/quote]

Tottakai resurssien kanssa on ongelmia useassa kunnassa ja päiväkodissa, mutta ei se minusta oikeuta sinua "hirnumaan" sille että päiväkodissa, jossa itse työskentelen asiat sujuvat mutkattomasti ja hyvin. Mielestäni se, että jos on resurssipulaa, on valitettava syy, joka hankaloittaa pedagogisen puolen hoitamista parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin sitä voi käyttää myös tekosyynä. Ryhmässä jossa työskentelen, olen usein sairastapauksista johtuen 3-4h yksin 15 lapsen kanssa. Toki he ovat 6-vuotiaita ja siten omatoimisia, mutta siltikin olen sitä mieltä, että jos halua ja motivaatiota riittää, ei resurssipula estä kokonaan lapsihavainnointia ja pedagogista toimintaa. Eikä niitä sairastapauksia nyt joka pivä aina ryhmässä ole. 

Aivan toinen asia on vielä tuo puhumasi "naiset kälättävät keskenään eivätkä seuraa lapsia"-asia. On harmillista jos omalla työpaikallasi on ollut tällaista. Kuten sanoin, olen usein yksin ulkona usean lapsen kanssa. Annan tällöin kaikkeni lapsille. Yleensä, jos niin hyhvä tuuri käy, että meitä on kaksi aikuista pihalla, käytämme usein ajan "yhteistarkkailuun" eli seurailemme esimerkiksi lasten juoksu/pihapeli/yhteistoiminta-taitoja ja pohdimme niitä keskenämme kuitenkin samalla valvoen lasten turvallisuutta.Tällaiset yhteiset keskusteluhetket ovat tärkeitä yhteisten näkemysten pohtimista varten. Onneksi naisihmisinä kykenemme myös tekemään kahta asiaa samaan aikaan, eli meillä on silmät joilla valvoa lapsia. Kahvitauot ja lasten uniajan saatamme välillä sitten uhrata ihan vapaaajan -keskusteluille ja höpötyksille. Ja onhan se inhimillistä välillä juoruillakin, mutta se ei saa olla pois lapsilta. Harmi että itse olet tällaisessa työpaikassa sitten ollut, etkä ole kyennyt näkemään ulkoilun tarjoamia mahdollisuuksia lasten hyvinvointia ajatellen. Se, että joku hoitaa työnsä hyvin ammattitaidolla ja suurella sydämellä, ei ole mikään "hirnumisen" aihe, varsinkaan kun on itse vielä joutunut hakeutumaan muulle alalle sopeutumattomuutensa vuoksi.

Yli kolme vuotiaalle päiväkodilla on paljon annettavaa, toki vastaavia juttuja voidaan tehdä myös kotona motivoituneiden vanhempien kanssa. Itse koen kuitenkin omankin lapsen kannalta hyvin antoisaksi sen, että on useampi aikuinen joka aidosti välittää hänen kasvustaan ja kehityksestään ja tukee minua vanhemmuudessani. Minusta on myös turha väitellä sopiiko päiväkoti paremmin 2 vai 4 vuotiaalle, sillä lapsiakin on erilaisia. Toiset ovat valmiita aiemmin, toiset eivät välttämättä sopeudu edes koulu-ikäisinä tällaiseen ohjattuun ryhmätoimintaan. 

Mielestäni on turha verrata päiväkotia mihinkään koekaniini tai neuvostoliitto asioihin. Päiväkodissa lapsirakkaat ihmiset tekevät pyyteetöntä työtä pyrkien lapsen hyvään. He pyrkivät tekemään työtään niin suurella sydämellä, että vanhemman olisi hyvä ja turvallinen jättää lapsensa sinne. Mielestäni kodissa on silloin jotain vikaa, jos vanhemmat eivät uskalla asettaa lastaan muiden aikuisten nähtäväksi. Mitä he silloin pelkäävät? Miten he sallivat sitten laittaa lapsensa peruskouluun? Kotikouluhan on myös mahdollisuus...

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 01:32"]

ennen kuin minulla oli lapsia, luulin ihan oikeasti että ompas turha joku lto...ajattelin tosiaan että minä nekin itseään pitävät ja heidän työnsä voisi tehdä kuka tahansa. No, en luule enää! olen saanut kaksi lasta ja nyt ovat olleet päiväkodissa kohta vuoden. Tämähän on nimenomaan sitä tärkeintä aikaa lapsen elämässä! Olen osapäivätöissä koska en halua pitää lapsiani vielä pitkää päivää hoidossa. Kuitenkin pidän todella tärkeänä sitä että lastani hoitaa ammattitaitoinen ihminen, joka on koulutettu työskentelemään lasten kanssa, ymmärtää lasten kehityksestä, psykologiasta...paljon paremmin kuin minä, äiti! olen todella kiitollinen siitä että lapsilla on tälläinen mahdollisuus ensimmäisinä vuosinaan. Sosiaalisesti, kehityksellisesti...vaikka itse olenkin se lasteni läheisin ja tärkein ihminen niin kyllä niillä ihmisillä jotka lapseni kanssa viettävät näinkin ison osan päivästä on todella iso merkitys!

[/quote]

Tähän on siis menty. Äidit on saatu uskomaan, että he eivät osaa kasvattaa omia lapsiaan, vaan sen osaa paremmin palkan edestä työtä tekevä henkilö.

Aika surullista oikeastaan. Kun kuitenkin katson lapsieni yläastetta, niin ei se siellä oikein näy, että päiväkodissa ammattihenkilökunnan kasvattamat lapset niin erityisesti loistaisivat. Nuuskakauppa käy ja opettajille huudetaan vittua ja huoritellaan. Onko vähän ammattihenkilöstön varhaiskasvatus epäonnistunut.

[/quote]

Kyllä se kotikasvatus jättää lapseen pysyvämmät jäljet kuin päiväkodissa vietetty aika. Myös päiväkoti toiminta on paljon valvotumpaa, kuin se mitä kotona neljän seinän sisällä tapahtuu. Niiden yläasteikäisten kohdalla suuntaisin katseet päiväkodin sijaan ihan sinne koteihin ja lapsi-vanhempi suhteisiin.

[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 11:01"]

Vaikea uskoa että palkka olisi tosiaan noin pieni 2150 euroa??? Onko näin? Olet koulutukseltasi kuitenkin luokanopettaja ja koulutus on pitkä.

Minä olen mielestäni alipalkattu ja palkka juuri tuo sama, ja olen tradenomi eli ihan ammattikorkeakoulun käynyt. Työvuosia tosin vasta 1,5 vuotta takana nykyisessä työssä.

Nouseeko teidän palkka kokemuksen myötä? Tuntuu epäreilulta jos palkka ihan oikeasti on tuota tasoa. 

[/quote]

Juu on se noin pieni. Satasella heittelee suuntaan ja toiseen, mutta noissa luvuissa pyöritään kunnasta riippuen. Se, että minulla on luokanopen koulutus ei vaikuta päiväkodissa saamaani palkkaan, siellä huomioidaan vain lastentarhanopen koulutus. Jos olisin peruskoulun puolella palkka olisi n. 500e suurempi + ylityötunnit ym eli noin vajaat 3000e yleensä. Toki lastentarhanopeille tulee ikälisiä, mutta ne on aika mitättömiä, en osaa tarkkaan sanoa mutta satasista varmaan puhutaan, ettei tässä mitään huimia ole odotettavissa. Lastentarhanopen ammatti on yksi suomen alipalkatuimmista, mutta se ehkä onkin syy siihen, että siihen hakeudutaan oikeasti kutsumuksesta ja aidosta halusta olla lasten parissa, kuin rahan takia.