On tullut selväksi että tervehtiminen ei ole luonnollista suomalaisilla
Meidän naapurissa asuu vanha pariskunta ja jos tervehdin niin mulkkaavat vain takaisin (no rouvalta tulee puristeinen hei). Se on jännä juttu, vaikka asutaan samassa yhteisössä ja kylässäkin niin sitä heitä ei tule. Jotkut jopa katsovat poispäin ja luikkivat karkuun! No joo, ymmärrän että on tämä korona mutta ei sekään voi selittää asiaa...
Kommentit (44)
Ulkomailla hotellissa muut asiakkaat toivottavat aina hyvät huomenet käytävällä kun menet aamupalalle. Ulkomailla luonnossa kulkevat tervehtivät kun polulla kohdataan ja Ranskassa jopa koulutyttö tervehti kun tuli samaan hissiin ja toivotti hyvää päivänjatkoa kun poistui hissistä Airbnb talossa jossa majoituimme
Tällaisena autistisena metsäsuomalaisena koin vaikeaksi, kun Sveitsissä kävelyllä pikkukylässä jokainen vastaantulija tervehti. Tiesin kyllä ne oikeat sanat sveitsinsaksaksi, mitä pitäisi sanoa, mutta en jotenkin vaan millään saanut niitä ulos suustani. Ja tiesin, että kuuluu tervehtiä. Mikä siinä on, että tuntemattomien tervehtiminen on niin tuskallisen vaikeaa?
terveisin, kanta-häme
Tervehdyksen kannattaa olla iloinen, ei.vaativa. Eikä mitään äänenvoimakkuuden nostoa jos vastausta ei tule. Ollaan erilaisia mutta rauhallisesti asennoitumalla tullaan kyllä toimeen.
Meillä sama juttu. Asutaan Porin keskustassa uudessa, hienossa ( lue kalliissa) kerrostalossa ja jo sen perusteella voisi luulla että asukkailla olisi edes jotain käytöstapoja. No eipä ole. 2 kerrosta alempana asuu vanhempi pariskunta joille tuottaa ( näköjään) suunnatonta tuskaa edes niskaa notkauttaa, kun tervehdimme heitä. Mikä whittu ihmisiä vaivaa? Että on noin helwetin vaikeata, edes teeskennellä käytöstapoja?
Vierailija kirjoitti:
Tervehdyksen kannattaa olla iloinen, ei.vaativa. Eikä mitään äänenvoimakkuuden nostoa jos vastausta ei tule. Ollaan erilaisia mutta rauhallisesti asennoitumalla tullaan kyllä toimeen.
Ai? Sinäkö ne säännöt sanelet äänenvoimakkuutta myöten? Haista nyt jo mun isovarpaitten väli 😖
Omien kokemusteni mukaan riippuu vähän alueesta, jolla sattuu olemaan. Eri kerrostaloilla on myös erilaisia tervehtimishenkiä. Yleisesti ottaen tuntuu, että mummot ja papat tervehtivät ja jäävät helposti juttelemaan. Mutta verrattuna muihin maihin on estynyttä suomalaisten tervehtimiskulttuuri.
Muistan yhden bussikuskin joka aina tervehti ivallisen sävyyn, jos matkustaja ei ensin tervehtinyt häntä. Ja pois jäädessä kuski kajautti kiitoksen toivossa vielä ”OLE HYVÄ!” Huomionkipeys yhdistettynä vihamielisyyteen on tosi rasittavaa.
Ainakin näin miehenä jos moikkailisi jokaista vastaantulijaa, niin katsotaan jotenkin vähän tyhmäksi tai vajaaksi tms. oudoksi tyypiksi. On vaan miehekkäämpää ja coolimpa mennä menojaan taloyhtiön pihalla kuin muita ei olisikaan siellä.
Mutta näin yksinelävänä miehenä nykyaikana jonkinmoinen ongelma on, että pitäisikö lapsia tervehtiä? En ole oma-aloitteisesti moikannut mutta jotkut lapset sinnikkäästi moikkaa ja kaipa niille pitää "esimerkillisen" käytöksen vuoksi vastata tervehdykseen, ainakin näin vanhanaikaisten käytöstapojen (olen 45v) mukaan? Vai eikö pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Muistan yhden bussikuskin joka aina tervehti ivallisen sävyyn, jos matkustaja ei ensin tervehtinyt häntä. Ja pois jäädessä kuski kajautti kiitoksen toivossa vielä ”OLE HYVÄ!” Huomionkipeys yhdistettynä vihamielisyyteen on tosi rasittavaa.
On surullista kun tervehtiminen muuttuu jonkinlaiseksi valtapeliksi.
Se mulkoilu ei ole kivaa. Mutta toisaalta kannattaa muistaa että kaikki eivät pidä pakkotervehtimisen kulttuurista, että jokainen tuntematon tervehditään, voi tulla päivän aikana vaikka 200 joillekin vastaan joita pitäisi tervehtiä. Tai useana päivänä. Hoetaan moi ja hei useaan kertaan, onko järkeä, toisen läsnäolon huomaa muutenkin. Ihmiset ehkä haluavat valita milloin.
Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan samaa mieltä: jos sinua tervehtitään, sinä tervehdit takaisin.
Jos et tervehdi, se tarkoittaa kaikilla kielillä samaa: Hais ta pas ka, kes ki sorm i, fyk you.
Tämä on universaali fakta.
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan samaa mieltä: jos sinua tervehtitään, sinä tervehdit takaisin.
Jos et tervehdi, se tarkoittaa kaikilla kielillä samaa: Hais ta pas ka, kes ki sorm i, fyk you.
Tämä on universaali fakta.
No ei ole totta. Ihmisillä voi olla kiire, tai jotain muuta menossa ajatuksissa, ettei voi koko ajan säikähtää kuin P-koreassa kun joku tulee vastaan ja huudahtaa väkinäisiä tervehdyslauseita. Jos naapuri on ikävä tyyppi, silloin voi olla, että se johtuu siitä. Voi tunnustella ilmapiiriä, että onko joku tervehtijä vai ei.
Jatkuvassa tervehdysvalmiudessa oleminen on rasittavaa. Mutta työpaikalla kyllä yritän. Parit moitteet on tullut asiakkaalta kun en ollut tajunnut että hänen lausumansa tervehdys oli mulle tarkoitettu. Työkaveri, joka tervehti kaikkia vastaantulevia, sai kerran moitteet kun erehtyi samaa asiakasta moikkaamaan kahdesti lyhyen ajan sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan samaa mieltä: jos sinua tervehtitään, sinä tervehdit takaisin.
Jos et tervehdi, se tarkoittaa kaikilla kielillä samaa: Hais ta pas ka, kes ki sorm i, fyk you.
Tämä on universaali fakta.
No ei ole totta. Ihmisillä voi olla kiire, tai jotain muuta menossa ajatuksissa, ettei voi koko ajan säikähtää kuin P-koreassa kun joku tulee vastaan ja huudahtaa väkinäisiä tervehdyslauseita. Jos naapuri on ikävä tyyppi, silloin voi olla, että se johtuu siitä. Voi tunnustella ilmapiiriä, että onko joku tervehtijä vai ei.
Minun mielestäni tervehtiminen tekee siitä ihmisestä mukavamman, vaikka henkilö muuten olisikin todella erityyppinen kuin itse olen. Se tarkoittaa, että se ihminen on inhimillinen ja arvostaa minua lähimmäisenä edes sen verran, että vaivautuu tervehtimään tai vastaamaan tervehdykseen.
Ennen tervehdin vilpittömän iloisesti kaikkia, vaikka olenkin itse introvertti ja ujo sekä todella huono small talkissa. Huomasin sitten, että jotkut vanhemmat ihmiset eivät lainkaan halua "alentua" vastaamaan tervehdyksiini, niin oli pakko luovuttaa. Niinpä esim. harrastuksessani en tervehdi erästä, jolta se vastaus tulee todella tuskaisen vihaisesti ja joka ei koskaan itse tervehdi ensin tai edes katso silmiin. Oletan, että hän ei vain jostain tuntemattomasta syystä pidä minusta, eikä siis kaipaa tervehdyksiäni.
Tervehdinkin vain niitä, jotka vastaavat tai jotka ovat ennalta tuntemattomia esim. töissä tai hississä (ei ole käynyt ilmi, että eivät pidä minusta). Ulkomailla onneksi saa käyttäytyä luontevasti ja kohteliaasti; Suomessa on pakko himmailla, etteivät säikyimmät ja moukimmat joko panikoi tai vedä hernettä nenään. Surullista kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan samaa mieltä: jos sinua tervehtitään, sinä tervehdit takaisin.
Jos et tervehdi, se tarkoittaa kaikilla kielillä samaa: Hais ta pas ka, kes ki sorm i, fyk you.
Tämä on universaali fakta.
No ei ole totta. Ihmisillä voi olla kiire, tai jotain muuta menossa ajatuksissa, ettei voi koko ajan säikähtää kuin P-koreassa kun joku tulee vastaan ja huudahtaa väkinäisiä tervehdyslauseita. Jos naapuri on ikävä tyyppi, silloin voi olla, että se johtuu siitä. Voi tunnustella ilmapiiriä, että onko joku tervehtijä vai ei.
Turha selitellä, kanssa-autisti.
Jos joku tervehtii, enkä tervehdi takaisin, se on loukkaus, ja tahallinen.
Kun olen paikassa jossa ihmisiä on läsnä, altistan itseni tervehdykselle, vaikka kuinka sitä vihaisin. Ja jos en vastaa, toisella on kaikki syyt olettaa, että käytökseni on v'ttuilua. Tämä on näin joka puolella maailmaa, vaikka miten selittäisin. Voin vapauttaa itseni tervehtimisen pakosta silloin, kun makaan yksin omassa sängyssäni lukitun oven takana kaikki viestintävälineet suljettuina. Muuten en.
Juu, vihaan tätä itsekin, ja siksi olen maalla yksin ilman kontakteja. Mutta ainakaan en selittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä asiasta kuitenkin ollaan samaa mieltä: jos sinua tervehtitään, sinä tervehdit takaisin.
Jos et tervehdi, se tarkoittaa kaikilla kielillä samaa: Hais ta pas ka, kes ki sorm i, fyk you.
Tämä on universaali fakta.
No ei ole totta. Ihmisillä voi olla kiire, tai jotain muuta menossa ajatuksissa, ettei voi koko ajan säikähtää kuin P-koreassa kun joku tulee vastaan ja huudahtaa väkinäisiä tervehdyslauseita. Jos naapuri on ikävä tyyppi, silloin voi olla, että se johtuu siitä. Voi tunnustella ilmapiiriä, että onko joku tervehtijä vai ei.
Turha selitellä, kanssa-autisti.
Jos joku tervehtii, enkä tervehdi takaisin, se on loukkaus, ja tahallinen.
Kun olen paikassa jossa ihmisiä on läsnä, altistan itseni tervehdykselle, vaikka kuinka sitä vihaisin. Ja jos en vastaa, toisella on kaikki syyt olettaa, että käytökseni on v'ttuilua. Tämä on näin joka puolella maailmaa, vaikka miten selittäisin. Voin vapauttaa itseni tervehtimisen pakosta silloin, kun makaan yksin omassa sängyssäni lukitun oven takana kaikki viestintävälineet suljettuina. Muuten en.
Juu, vihaan tätä itsekin, ja siksi olen maalla yksin ilman kontakteja. Mutta ainakaan en selittele.
Aamen.
T. Ujo introvertti, jolla on kuitenkin käytöstavat
Nuo käytöstapoja vailla olevat voisivat tehdä opintomatkan vaikkapa Ranskaan, Saksaan tai Yhdysvaltoihin. Ehkäpä palatessaan osaisivat tervehtiä lopultakin.
T. Metsäläisiin ja moukkiin kyllästynyt
En tiedä, olenko aivan väärässä, mutta mielestäni kaikkein huonokäytöksisimpiä ovat ns. boomerit sekä vielä osa 60-luvullakin syntyneistä (todennäköisesti niukemmin koulutetut ja vähemmän matkustelleet). Samat tyypit eivät myöskään osaa pyytää anteeksi tai kiittää. Boomerit ovat myös yleensä muutenkin röyhkeitä ja itsekkäitä. Todella iäkkäät ja alle 40-vuotiaat ovat huomattavasti paremmin käyttäytyviä keskimäärin.
Joo, samoilta henkilöiltä ei irtoa kiitostakaan, jos saavat jotain. Vaikka se lahja olisi kuinka hieno ja arvokas, niin eivät välttämättä osaa sanoa "kiitos". Ja se anteeksi pyytäminenkin (tai anteeksi antaminen) on aivan hirvittävän vaikean tuntuista heille. Jotenkin erikoista.
Kaikki autistit eivät ole suomalaisia, mutta kaikki suomalaiset ovat autisteja?