Poika haluaa ulkomaille vaihtoon, onko tämä hyvä ehto?

Miksi tarvii mitään ehtoa asettaa?

Minusta tuo on hyvä ehto, toivottavasti poikasi opiskelee nyt ahkerasti!

Minä maksan lennot ja haluan, että poikani ansaitsee tämän reissun.

Ap

Jokainen opiskelija pääsee nykyään vaihtoon niin halutessaan. Pojalla on inttikin edessä, miksi hän nyt tarvitsisi mitään välivuotta? Intti alta pois, sitten opiskelemaan, ja opiskeluaikana vaihtoon, siinä hyvä marssijärjestys.

Au pairina oleminen on ihan eri juttu kuin vaihdossa oleminen. Kuitenkin, vaihtoon lahteminen on minusta aina tosi hyva juttu: siina oppii paljon itsesta ja muusta maailmasta. Mitaan ehtoja en kuitenkaan pojalle laittaisi, hanhan on aikuinen!

Itse suosittelisin pikemminkin, etta poika alkaa opiskella jossain ja menee sita (koulun) kautta vaihtoon.

Vaatimuksen kohtuullisuus riippuu siitä, että minkälainen oppilas ja minkälaisia arvosanoja poika on tähän mennessä saanut? Jos on edes keskinkertainen oppilas, niin C:n paperit kirjoittaa helposti.

Toki, lentoliput Espanjaan saa muutamalla satasella, joten ne on pojan helppo vaikka itsekin tienata pienillä hanttihommilla. 

Minusta on positiivista, että poikasi on kiinnostunut ulkomaille lähtemisestä. Se on yleensä aina hyvä ja kasvattava kokemus. Joten en tiedä kannattaako siihen nyt erityisiä vaatimuksia laittaa muuta kuin sen, että tekee parhaansa ylppäreissä, jotta saa mahdollisimman hyvät pisteet jatko-opiskelupaikkoja haettaessa. Hienoa, että pojallasi on järkeviä tulevaisuudensuunnitelmia, ne eivät ole itsestäänselvyys tämän ajan nuorten keskuudessa...

Mun mielestä se menee niin, että mitä surkeammin poika kirjoittaa, niin sitä enemmän se tarvii tuollaista ulkomaan kokemusta!! Itse aion ehdottomasti patistaa lapseni vaihtoon ja ulkomailla!

Oletteko muuten ikinä ajatelleet, että asettamalla aina ehtoja opetatte lapsille että kaikki on kaupankäyntiä.

Suht naurettavaa minustakin tässäkin tapauksessa laittaa ehtoja asiaan joka on lapsen oma etu.

Yrität ostaa lapsen tekemään jotain sellaista mitä lapsen pitäis ihan itse ymmärtää tehdä. Vain sen vuoksi että sinä maksat? .. Jos et siis maksaisi matkaa niin oliskin ihan sama miten lapsi menestyy kirjoituksissa?

Aikamoisen älytön ajatus mielestäni. Vallan väärinkäyttöä, ei kasvattamista vaan haluat vaan määrätä asioista, etkä anna lapselle itselleen sijaa ottaa vastuuta omasta elämästään ja omista tekemisistään.

Kaikista ei voi tulla täyden kympin oppilaita, mutta jokaisen lapsen pitäis itse ymmärtää että se on omaksi eduksi saavuttaa ainakin se mihin omat rahkeet riittää.

Vaikea sanoa, kun ei yhtään tiedä poikasi tasosta koulusta. Mutta kyllä suosittelisin ensin hakemaan sinne jatko-opiskelupaikkaan. Jos nyt tulee kaksi välivuotta (au-pair ja armeija) niin pääsykokeisiin lukeminen voi olla kyllä aika nihkeää noin pitkän tauon jälkeen. 

Minustakin tuo tuntuu tosi oudolta että vanhemmat käyvät kauppaa lasten koulunumeroilla. Jokaisesta kympistä ja ysistä annetaan tietty määrä rahaa, lähdetään matkalle jos tulee hyvä todistus... Motivoihan se varmaan opiskelemaan, mutta opettaa myös siihen että pääasia on saada hyvät numerot eikä varsinaisesti oppia ja sisäistää sitä asiaa.

Miksei hän lähde amk-opiskelujen aikana vaihtoon? Eikö olisi paljon järkevämpää, että aloittaa opinnot ensin ja menee oppilaitoksen kautta vaihtoon.

Poika saa silloin vielä opintotukeakin ja sekin saa muistaakseni vähän korkeampi vaihdon aikana, kuin jos olisi Suomessa. Ja eikös vaihtoonlähtijät usein saa jonkinlaisen reilun tuhannen euron stipendin oppilaitokselta tms.?

Lentoliput Espanjaan ei maksa miljoonia, joten helppohan ne on pojan itsekin tienata. Toki ehtona voi olla, että jos ei kirjoita c:n papereita niin hankkii itse rahat lippuihin. Minustakin on hienoa, että poika on kiinnostunut lähtemään ulkomaille, joten mielummin kannustaisin häntä lähtemään kun asettaisin ehtoja. Aupair-kokemus avartaa todella paljon.

Normaalistihan aupair hoitaa perheen (pieniä) lapsia ja samalla tekee jonkin verran kotitöitä (ruoat lapsille päivällä, pientä siivousta, mitä nyt sovitaan). Tästä perhe maksaa muutaman satasen taskurahaa. Aupair-perhe myös yleensä maksaa aupairin lennot työsuhteen alussa ja lopussa.

Onko poikasi haluamassa aupairiksi, vai oletko sinä ehdottanut sitä hänelle? Jos poika on puhunut pikemminkin vaihtoon lähdöstä, suosittelisin hakemaan ensin opiskelupaikkaa ja lähtemään ulkomaille sitä kautta.

Kuulostaa minusta oudolta, että aikuinen poika on äitinsä järjestämänä menossa au pairiksi. Jos poika haluaa mennä, hän varmasti itse löytää sopimuksia noudattavan perheen, ja pärjää ilman äidin rahoja ja ehtoja. Ja jos oikeasti haluaa vaihtoon, niin ensin opiskelemaan, ja sitten sopivassa vaiheessa vaihtoon.

au pairiksi mennessä yleensä isäntäperhe maksaa lennot ja taskurahaa. Tai ennen vanhaan näin oli. ;)

Etten ymmärrä sun ehtoja, jotka sinänsä ovat aika vaatimattomat.

Siis olitko sinä yhteydessä perheeseen, eikä poika itse??? Todella kummallista.

[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 15:06"]Minustakin tuo tuntuu tosi oudolta että vanhemmat käyvät kauppaa lasten koulunumeroilla. Jokaisesta kympistä ja ysistä annetaan tietty määrä rahaa, lähdetään matkalle jos tulee hyvä todistus... Motivoihan se varmaan opiskelemaan, mutta opettaa myös siihen että pääasia on saada hyvät numerot eikä varsinaisesti oppia ja sisäistää sitä asiaa.

[/quote]

Höpönhöpö. Nykyään kukaan enää saa hyviä numeroita vain ulkoa oppimalla. Opettajat tekee sen verran aivotyötä vaativia kokeita. Ala-asteellakin tiedon käyttö ja soveltaminen on ihan perusjuttuja. Tai ainakin meilläpäin

Tässä asiassa en täysin ymmärrä tuota ehtoja ja palkka systeemiä, mutta tavan koulun käyntiin tietty keppi-porkkana systeemi on ihan pätevä. Siinähän sitä muksu oppii käytännössä, että parempi duuni - parempi liksa. :)

Au pairina oleminen ei ole todellakaan sama kuin menisi vaihtoon ulkomaille. Ymmärrättehän sen nyt molemmat varmasti? Poikasi menee siivojaksi ja lastenvahdiksi, ei tutustumaan paikalliseen koulunkäyntiin. Missäköhän vaiheessa hän ehtii muka käydä koulua..

Siis äiti järjestää aikuiselle pojalleen au pair paikan? Olet sitten kasvattanut harvinaisen uusavuttoman pojan.

Mä en kyllä 19-vuotiaana olis kysellyt äidiltä lupaa.