Miksi hankit lapsia?
Siinä se kysymys: miksi sinulla on lapsia (tai jos ei ole, miksi toivot niitä saavasi)?
Kun täällä netissä voi kertoa asiat nimettömänä, toivoisin, että vastaat mahdollisimman rehellisesti.
Jos taas et hankkinut (etkä aiokaan hankkia) lapsia, mikä on syysi tähän?
Kommentit (72)
Halusin lapsia ja perheen. Mulle perhe on ollut aina tärkeä ja lapsesta saakka on ollut selvää, että haluan äidiksi. Nautin lasten kanssa olemisesta ja musta heidän kasvua ja kehitystä on ihana seurata. Keskustelut noiden kohta kouluikäisten ihmettelijöiden kanssa on välillä varsin hulvattomia ja tuovat ihan erilaisia näkökulmia elämään.
Mieluusti lapsia saisi olla enemmänkin kuin 2, mutta miehelle taitaa riittää nämä :) eikä oo kyllä kaduttanut kertaakaan.
Noi asiat kuulostaa mun mielestä sellaisilta, joiden takia halutaan olla kummitäti. Vanhemmuuteen ja lasten hankkimiseen sisältyy paljon muutakin kuin kivat harrasteet.
Menin naimisiin koska halusin lapsen. Rakastan lastani yli kaiken.
Ei ole lapsia. Jos voisin olla isä niin haluaisin lapsen (max 1-2 tuntia päivässä lapsen kanssa). En jaksa huolehtia niistä.
Ei ole lapsia. En keksi yhtään syytä miksi haluaisinkaan.
Koska tiesin että mieheni haluaa lapsen ja koska "lapsi(a) kuuluu tehdä". En ollut koskaan ollut mikään lapsi-ihminen ja pidin itseäni lähes velana.. Mutta kuinka ollakaan lapsemme on parasta maailmassa, en tiedä mitään tän täydellisempää ja parempaa!!! Rakkautta joka on elämää suurempaa.. Nyt suurin murheeni on se että itse tahtoisin vielä toisen lapsen. Miehelle jo riittää (hänellä oli jo ennestääm yksi)... :( Mutta toisaalta en olisi lämmennyt lapsen tekoon ellen olisi nähnyt miten hyvä isä mieheni on.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:10"]
Koska tiesin että mieheni haluaa lapsen ja koska "lapsi(a) kuuluu tehdä". En ollut koskaan ollut mikään lapsi-ihminen ja pidin itseäni lähes velana.. Mutta kuinka ollakaan lapsemme on parasta maailmassa, en tiedä mitään tän täydellisempää ja parempaa!!! Rakkautta joka on elämää suurempaa.. Nyt suurin murheeni on se että itse tahtoisin vielä toisen lapsen. Miehelle jo riittää (hänellä oli jo ennestääm yksi)... :( Mutta toisaalta en olisi lämmennyt lapsen tekoon ellen olisi nähnyt miten hyvä isä mieheni on.
[/quote]
Kaikkeen tottuu...
Koska halusin lapsen. Minusta oli ihana ajatus hoivata ja hoitaa pientä nyyttiä, nauraa taaperon kanssa (loistava huumori hänellä) ja odotan innolla sitä aikaa, kun voin käydä lapseni kanssa leffassa. Menemme ihan äiti&tytär-päiville, lakataan edellisenä iltana kynnet ja mennään ravintolaan syömään, ostamaan vähän vaatteita ja tytär saa valita mieleisen elokuvan, leffakarkit mukaan:) Tällaisia asioita odotan ja niitä on ihana tehdä lapsen kanssa.
En halua lapsia, koska en halua lapsia. En tahdo mitään mitä siihen hommaan kuuluu.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:13"]Koska halusin lapsen. Minusta oli ihana ajatus hoivata ja hoitaa pientä nyyttiä, nauraa taaperon kanssa (loistava huumori hänellä) ja odotan innolla sitä aikaa, kun voin käydä lapseni kanssa leffassa. Menemme ihan äiti&tytär-päiville, lakataan edellisenä iltana kynnet ja mennään ravintolaan syömään, ostamaan vähän vaatteita ja tytär saa valita mieleisen elokuvan, leffakarkit mukaan:) Tällaisia asioita odotan ja niitä on ihana tehdä lapsen kanssa.
[/quote]
Entä jos tytärtäsi ei kiinnosta olla äitinsä kanssa?
Luulin, että se olisi onnen täyttymys.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:14"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:13"]Koska halusin lapsen. Minusta oli ihana ajatus hoivata ja hoitaa pientä nyyttiä, nauraa taaperon kanssa (loistava huumori hänellä) ja odotan innolla sitä aikaa, kun voin käydä lapseni kanssa leffassa. Menemme ihan äiti&tytär-päiville, lakataan edellisenä iltana kynnet ja mennään ravintolaan syömään, ostamaan vähän vaatteita ja tytär saa valita mieleisen elokuvan, leffakarkit mukaan:) Tällaisia asioita odotan ja niitä on ihana tehdä lapsen kanssa.
[/quote]
Entä jos tytärtäsi ei kiinnosta olla äitinsä kanssa?
[/quote]
Miksi 3-10 vuotiasta ei kiinnostaisi olla äitinsä kanssa? On teillä tainnut olla aika häiriintynyt lapsi-vanhempisuhde, jos ette pienenä lapsena olleet ja viettäneet aikaa äidin ja isän kanssa. Tietty teini-ikä on eri asia. Suunnitelmissa on matkoja koko perheen kesken ja muuta ihanaa, ja kyllä- luulen että pieni tyttäremme haluaa olla meidän vanhempien kanssa siellä mukana. En ole kuullut lapsesta, joka ei haluaisi...
Ekan hankin, koska löysin miehen jonka kanssa tiesin haluavani olla vakavasti ja pitkään. Kumpikin oli sitä mieltä, että lapsi saa tulla kun on tullakseen. Toisen hankin, koska halusin pojan lisäksi tyttären, ja sen sainkin.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:14"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 20:13"]Koska halusin lapsen. Minusta oli ihana ajatus hoivata ja hoitaa pientä nyyttiä, nauraa taaperon kanssa (loistava huumori hänellä) ja odotan innolla sitä aikaa, kun voin käydä lapseni kanssa leffassa. Menemme ihan äiti&tytär-päiville, lakataan edellisenä iltana kynnet ja mennään ravintolaan syömään, ostamaan vähän vaatteita ja tytär saa valita mieleisen elokuvan, leffakarkit mukaan:) Tällaisia asioita odotan ja niitä on ihana tehdä lapsen kanssa.
[/quote]
Entä jos tytärtäsi ei kiinnosta olla äitinsä kanssa?
[/quote]
Miksi 3-10 vuotiasta ei kiinnostaisi olla äitinsä kanssa? On teillä tainnut olla aika häiriintynyt lapsi-vanhempisuhde, jos ette pienenä lapsena olleet ja viettäneet aikaa äidin ja isän kanssa. Tietty teini-ikä on eri asia. Suunnitelmissa on matkoja koko perheen kesken ja muuta ihanaa, ja kyllä- luulen että pieni tyttäremme haluaa olla meidän vanhempien kanssa siellä mukana. En ole kuullut lapsesta, joka ei haluaisi...
[/quote]
Ja jos ei haluaisi, niin tehtäisiin jotain muuta. Mutta ihmettelisin kyllä, jos pieni lapsi ei tahdo tehdä vanhempien kanssa "kivoja juttuja" kuten matkustella, mennä elokuviin, käydä Dineylandissa ja Lintsillä, syömässä, ymym. Mitäs hän sitten haluaisi, istua yksin kotona vai :)
Ei ole lapsia, eikä tule. Rakastan omaa elämääni ja vapauttani liikaa, ja olen liian laiska huolehtimaan toisesta 24/7. En omista edes viherkasvia samasta syystä - en halua sitoutua säännölliseen kastelemiseen (parisuhteessa kuitenkin olen!).
Ja elämä on helppoo :)
Ekan koska lapsi on kiva ja kaipasin tekemistä. Tokan koska puoliso painosti.
Löysin miehen, jonka kanssa halusin perustaa perheen. Olen aina halunnut äidiksi. Lapsi on parasta mitä mulle on tapahtunut - vaikka tiesin että hän on ihana, niin en osannut kuvitellakaan tätä rakkauden määrää. Toki välillä on ihan perseestä, kun haluaisi vaikka rauhassa kääriytyä peitonmutkaan ja mässyttää karkkia hetijustnyt ja pikkuinen vain huutaa ja vaatii huomiota, mutta semmoista se elämä on. Saamapuolella ollaan joka tapauksessa :)
Näen ammatissani paljon lapsia, ja siinä on yksi syy olla hankkimatta niitä. Eikä ole kyse nyt siitä "oma lapsi tuntuu erilaiselta", vaan siitä, kuinka rankka maailma voi pienelle ihmiselle olla: olen liian huolehtivainen ihminen, en saisi mielenrauha ajos minulle olisi lapsi. Mahdollisuus saada omillaan pärjäävä, "normaali" lapsi joka saisi elää lapsuutensa ja sen myötä nuoruutensa ilman kiusaamista, pahaa oloa ja suruja, on aika minimalistinen. Maailmassa on jo liikaa surullisia lapsia.
Tätä olen itse myös ihmetellyt. Hyvää syytä en ole vielä keksinyt. Mielenhäiriö?