Huonoimmat häälahjat

Pöytäliina, joka oli väärän kokoinen (ja vielä ei oo löytynyt oikean kokoista pöytää ko liinaan, 15v oon ettiny). Oli se kyllä ruma muutenkin, ei sen puoleen.

Mielestäni on mielekästä antaa hääparille rahaa lahjaksi. Kuluuhan rahaa ruokiin ja juomiin. Se on nyt pienintä, mitä voisi odottaa saavansa. Jos vieraita on esim. 8, niin jokainen voisi antaa noin 50-60 e. Järjestimme mieheni kanssa romanttiset häät ihanassa kartanossa. Me maksoimme vieraitten (yht 8) majapaikan ja tietenkin ruuat ja juomat. Häälahjaksi saimme näiltä kahdeksalta henkilöltä 29 e maksavan sokoksen löylykiulun ja kuupan rumassa sokoksen pussissa.  Vuotta aikaisemmin annoimme samaan sakkiin kuuluvalle nuorelle morsiamelle ja sulhaselle 200 euroa häämatkaa varten. Kiitosta ei kuulunut! Mitä näitä nykyihmisiä oikein vaivaa? Olikohan se kosto eräältä vanhammalta vieraalta. Emme antaneet heidän yhteisien 120-vuotis -synttäreinään lahjaa, jaa sepäs se taisi ollakkin. Kosto. Entäpä nuoremman morsion? Miksi hän ei antanut isälleen muuta kun halvan kiulun? Kosto. Onneksi emme enää tapaa niin usein. Noin 10 vuoden ajan pidimme mukavia kutsuja, joissa nuoriso taatusti viihtyi, ainakin siihen asti kunnes viinat loppui. Tarjosimme ruokaa ja yhdessäoloa. Ystävällisesti kutsuimme tietenkin nämä nuoret häihimme. Minulle oli kova pala kun olimme järjestäneet mielestämme mukavat häät. Mitään kiitosta ei ole tullut. Mieheni nieli kaiken ja sanoi vain, että pääasia oli, että oltiin yhdessä. Ja paskat.  Löylykiulu ja sen kaverina kuuppa. Miten vertauskuvallista ja romanttista???

Pahkasta askarrellun pöytälampun muistan yhä, vaikka aikaa on kulunut jo 25 vuotta. Ihana, tunnelmallinen, kodikas valaisin ja vielä itse tehty. Jos sattuu tykkäämään pahkoista.

Yllättävän monelle häät ovat vastikkeellinen juhla: Lahjan arvon pitäisi korreloida vieraiden määrän tai tarjoilujen arvon kanssa.

Joillekin taas häälahjat on näköjään maksu aiemmasta: "Niiiiin hienoja juhlia olemme järjestäneet".

Ihmettelen myös sitä, eikö nykyajan pareilla ole jo ns. perustarvikkeet kasassa, kun häiden tavoitteena on täyttää nurkat roinalla?

Moukkamaiset lahjat ovat toki moukkamaisia aina odotuksista riippumatta.

Kirves, halpakaupan aamutossut, ilmaistunnit tanssiin tai kuntosalille, Ale-kortit hammaslääkäriin, tyhjät konvehtirasiat, ilmaislahjat lehtitilauksesta, liian pienet vaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monelle häät ovat vastikkeellinen juhla: Lahjan arvon pitäisi korreloida vieraiden määrän tai tarjoilujen arvon kanssa.

Joillekin taas häälahjat on näköjään maksu aiemmasta: "Niiiiin hienoja juhlia olemme järjestäneet".

Ihmettelen myös sitä, eikö nykyajan pareilla ole jo ns. perustarvikkeet kasassa, kun häiden tavoitteena on täyttää nurkat roinalla?

Moukkamaiset lahjat ovat toki moukkamaisia aina odotuksista riippumatta.[/quote

Todellakin. 8- hengen ryhmä olisi voinut vain tulla ja olla. Antamatta mitään, periaatteessa.  Me olemme vanhempia ihmisiä ja meillä jo vanhastaan esim löylykiulut sun muut.  En jaksa vain ymmärtää miksi vaivautua ja tuoda jotain halpaa roinaa? 

Meillä oli aikalailla samanlainen juttu kun tuossa aiemmin. Olimme järjestäneet suvulle niin, että vanhemmat henkilöt saivat maksaa huoneensa, mutta nuoriso sai asua isommassa ns pirtissä, jossa oli tilaa mellastella.  Ruokaa ja juomaa riitti. Kaikki oli oikein hyvin. Kun skoolasimme, niin meille annettiin yhteinen lahja suvulta. Se oli hajukynttiläsetti ja pitkiä tulitikkuja kauniissa rasiassa. Nuorisolta saimme suklaata Virosta. Kiitos vaan, oli oikein kivaa. 

Ylimielisiä sukulaisia vaimon puolelta tuli häihimme. Ensin arvosteltiin ruoka ja sitten musiikki ja kaikenkukkuraksi mun upea häämekko.

Vaimonii ei edes halunnut lapsiaan häihimme. Sen sain kuulla vasta 6 vuotta häittemme jälkeen. Minä olin aivan paniikissa, kun silloin vuonna 2013, piti vaimoni lapsia pyytää mukaan. Ajattelin, että EI. Sitten juolahti mieleen, että otetaan mukaan joku vaimoni sisaruksista. Ok, mä soitin vaimoni siskolle Dingne-Duulialle ja pyysin häntä ja hänen miestään Olaf-Pederiä häihimme. 

  Vuosia myöhemmin vaimoni kertoi, että katui. Katui sitä, että pyysi aikuiset lapset häitämme viettämään. Eräs, tuossa jo mainitsemani ylimielinen vaimoni lapsen mies, Temo, arvosteli kaikkea mahdollista.        Temo oli jollekkin allerginen, mutta vaimoni ei sitä mitenkään edes noteerannut. Joten olimme tilanneet kartanon lohta sun muuta + kakkua + kaikenlaista muuta. Temo ei sietänyt ruokaa ja voihki, että ei. Sitten Teemo meni kait oksentamaan. 

 Toinen tyyppi. 26-vuotias vaimoni tyttö Mary. Hän flirttaili jatkuvasti Temon kanssa. Temon vaimo Wilhelmina sai raivarin ja meni oksentamaan. Vauvayökkö se ei ollut kuitenkaan. 

      Meidän minihäät jatkui saunamökillä, jossa tanssittiin, paitsi vaimoni ylimieliset lapset. Olivat kuin possunpoikaset, vierekkäin ja melkein sylikkäin, aivankuin pelosta kauhuissaan kun katsoivat aikuisten tanssihetkiä. Aivan ymmärrettävää, emmehän halunneet heitä meidän häihimme ja se varmasti näkyi ja tuntui aisteissa. Vaimoni on ihana ja tykkää lapsista, mutta nyt meni kyllä häät ... en kerro miten. Oltais otettu vain meille pieni loma ihanassa kartanosssa ja unohdettu kakarat,,,anteeksi lapset- kuitenkin jo silloin kolmekymppisiä. 

Vihtori ja sen muija kirjoitti:

Mielestäni on mielekästä antaa hääparille rahaa lahjaksi. Kuluuhan rahaa ruokiin ja juomiin. Se on nyt pienintä, mitä voisi odottaa saavansa. Jos vieraita on esim. 8, niin jokainen voisi antaa noin 50-60 e. Järjestimme mieheni kanssa romanttiset häät ihanassa kartanossa. Me maksoimme vieraitten (yht 8) majapaikan ja tietenkin ruuat ja juomat. Häälahjaksi saimme näiltä kahdeksalta henkilöltä 29 e maksavan sokoksen löylykiulun ja kuupan rumassa sokoksen pussissa.  Vuotta aikaisemmin annoimme samaan sakkiin kuuluvalle nuorelle morsiamelle ja sulhaselle 200 euroa häämatkaa varten. Kiitosta ei kuulunut! Mitä näitä nykyihmisiä oikein vaivaa? Olikohan se kosto eräältä vanhammalta vieraalta. Emme antaneet heidän yhteisien 120-vuotis -synttäreinään lahjaa, jaa sepäs se taisi ollakkin. Kosto. Entäpä nuoremman morsion? Miksi hän ei antanut isälleen muuta kun halvan kiulun? Kosto. Onneksi emme enää tapaa niin usein. Noin 10 vuoden ajan pidimme mukavia kutsuja, joissa nuoriso taatusti viihtyi, ainakin siihen asti kunnes viinat loppui. Tarjosimme ruokaa ja yhdessäoloa. Ystävällisesti kutsuimme tietenkin nämä nuoret häihimme. Minulle oli kova pala kun olimme järjestäneet mielestämme mukavat häät. Mitään kiitosta ei ole tullut. Mieheni nieli kaiken ja sanoi vain, että pääasia oli, että oltiin yhdessä. Ja paskat.  Löylykiulu ja sen kaverina kuuppa. Miten vertauskuvallista ja romanttista???

   Törkeää! Se, että hääparille tuodaan joku halpa ämpäri. Se kyllä kertoo mitä vieraat ovat. Eli ei minkäänlaista sivistystä. Ovatkohan pohjoolaisii, siellä ollaan nenäkkäitä ja pihiä. Ilkeitä ihmisiä sieltä. 

Lennari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monelle häät ovat vastikkeellinen juhla: Lahjan arvon pitäisi korreloida vieraiden määrän tai tarjoilujen arvon kanssa.

Joillekin taas häälahjat on näköjään maksu aiemmasta: "Niiiiin hienoja juhlia olemme järjestäneet".

Ihmettelen myös sitä, eikö nykyajan pareilla ole jo ns. perustarvikkeet kasassa, kun häiden tavoitteena on täyttää nurkat roinalla?

Moukkamaiset lahjat ovat toki moukkamaisia aina odotuksista riippumatta.[/quote

Todellakin. 8- hengen ryhmä olisi voinut vain tulla ja olla. Antamatta mitään, periaatteessa.  Me olemme vanhempia ihmisiä ja meillä jo vanhastaan esim löylykiulut sun muut.  En jaksa vain ymmärtää miksi vaivautua ja tuoda jotain halpaa roinaa? 

Ainakin lapsille voi tehdä kepposen. Juhlallisesti ilmoittaa liittyneensä johonkin valaistuneet-kirkkoon, jolle lahjoittaa asuntonsa ja kaiken muun rahan arvoisen. Samoin jäsenmaksu on senverran iso, että perintöä ei ole odotettavissa muutenkaan. PAitsi: tunnearvoltaan mittaamaton lahjakiulu ja kuuppa. Sen saavat sitten jakaa niin, että jokainen lapsi vuorollaan saa kiulun tietyksi ajaksi ihaillakseen tuota upeaa rakkauden monumenttia.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monelle häät ovat vastikkeellinen juhla: Lahjan arvon pitäisi korreloida vieraiden määrän tai tarjoilujen arvon kanssa.

Kyllähän häistä nyt pitäisi jäädä taloudellisesti voitolle. Eli lahjojen arvon pitää ilman muuta olla suurempi kuin häistä aiheutuvien kustannusten vielä senkin jälkeen, kun lahjat on myyty. Parasta olla selvästikin suurempi, sillä ei häitä oikein voi joka kuukausi edes järjestää. Aina ei kyllä voi onnistua täydellisesti. Itselläni nyt neljänsiin häihini tuli niin paljon aiempaa vähempiarvoisia lahjoja, ja vielä sellaisia, että niiden myyntikin on hankalaa, että näillä rahoilla tuskin elää seuraaviin. Pitäisi keksiä joku toinenkin tulonlähde.