Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IL: Kuusi tarinaa ikääntyvien velkahelvetistä, mitä mieltä?
13.01.2014 |
Löytyy siis allaolevasta linkistä:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011217885150_uu.shtml
Olenkohan ainut jonka mielestä osa on ihan itseaiheutettuja, hölmöjä, velkoja? Esim. tämä ensimmäinen;
"70-vuotiaan naisen talousvaikeudet alkoivat salakavalasti jo useita vuosia varsinaisia ongelmia aiemmin.
Hän oli ottanut lainaa avopuolisonsa kanssa. Rahat kuluivat lähinnä kodin hankintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Sitten mies sairastui: vaimo otti lisää velkaa, jotta kaikki elämisen kulut saatiin maksettua."
Siis kuka ottaa lainaa kodin hankintoihin ja harrastuksiin? Ymmärrän jonkun osamaksulla maksetun pesukoneen, ts. jonkun tuikitärkeän ja hieman kalliimman ostoksen, mutta enpä oikeastaan muuta välttämätöntä kodinhankinta-tavaraa keksi? Vai laskettaisko auto mukaan? Ja harrastukset? Jos ei oo varaa harrastaa niin silloin harrastetaan lenkkeilyä ja pullojen keräilyä (allekirjoittaneen harrastukset)
"Noin 60-vuotiaan naisen velkaantuminen alkoi aikuisen pojan remonttipulmista. Poika asui perheineen talossa, joka vaati remonttia. Perheen omat rahat eivät riittäneet siihen, koska pojan vaimo oli pitkällä sairauslomalla masennuksen takia.
Auttaakseen poikaansa nainen lupautui maksamaan osan taloremontista. Nainen otti remonttilainaa useasta rahoitusyhtiöstä. Oman asuntolainan ja muiden aiemmin otettujen lainojen kanssa talous joutui ahtaalle."
Hieno äiti, ei siinä mitään, mutta jos ei oikeasti ole varaa auttaa poikaansa remontissa olisi syytä sanoa se suoraan eikä ottaa lainoja ja todeta että ei siihen pystynytkään.
Kolmas tarina:
"Naisen velkaantuminen alkoi jo lähes vuosikymmentä aiemmin, kun hän erosi miehestään ja jäi yksinhuoltajaksi. Seuraavina vuosina lainaa tarvittiin muun muassa uuden kodin sisustamiseen, lasten harrastusmenoihin sekä pyykin- ja astianpesukoneen hankintaan."
Ei ole elämä helppoa yh:lla, ja nostan kaikille yksinhuoltajille hattua, mutta lainaa tarvittiin uuden kodin sisustamiseen, lasten harrastuksiin?! Mitä ihmettä?!
Tätätäkö tää on, otetaan nykyään lainoja ihan tavalliseen elämään? Että saadan ostettua sohvaa ja lapsille ratsastustamineet jotta Heidi pääsee ratsastustunnille kun se sitä niin kovasti haluaa? Ja juuri kuulin tuttavastani joka ottamassa lainaa HÄITÄÄN VARTEN, 20 000 tuhatta. HÄIHIN?! Eikö tosiaan järki päätä paina?
Ja mä tiedän mitä on olla vähävarainen. Töissäollessani nettotuloni harvoin yli 1000 euroa, nyt hoitovapaalla ja mies työttömänä ansiosidonnaisella, nettotulot yhteensä alle 1400 (eipä sillä, ei meille lainaa edes myönnettäisi). Tukia, mutta ihan niitä samoja mitä muutkin saavat, tt ei saada kuin ehkä kerran tai kaksi vuodessa) Ja silti saadaan säästöönkin melkein joka kuukausi rahaa. Huonekalut on joko ajalta kun olin töissä tai kierrätyskeskuksesta/kirpparilta, vaatteita uusia ostetaan itselle tosi harvoin, lapset saa vaatteet alesta tai mummilta, kirppareilta. Ja itsellenikin teen sieltä joskus löytöjä. Harrastuksiin kuuluu miehen kuntosali (30 euroa /kk) itselläni siis se lenkkeily ja pullonkeräys. Naimisiin mentiin maistaraatissa kahden todistajan läsnäollessa joille tarjosin itsetekemääni kakkua ja itsekeitettyä kahvia.
Mä en nyt tässä selkääni todellakaan taputtele, koska en voi ikinä tietää kuinka elämässä käy, ja esim. isälläni on suuret velat niskassaan ja en usko että pystyy niitä hoitamaan ennen kuolemaansa, eikös velat periydy ainakin jossain muodossa? Että velkehelvettiä odotellessa...
Kommentit (9)
Kaikkien voimavarat eivät ole niin suuret. Ja mikä noista tarinoista tietää, ovatko totta vai ei. Kodinhankinnat voi kuulostaa paremmalta kuin "puolisoni joutui suljetulle ja jouduin jättämään työni, koska sen jälkeen olin yksin vastuussa vaikeavammaisista kaksosistamme".
"If you were in my shoes you would undertand".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minkälainen poika ottaa vastaan äitinsä avun, mutta ei vastaavasti auta toista.
Kun itse sairastuu, voi mennä pienen laskunkin takia kaikki sekaisin ja kun lasku menee perintään, siellä ei armoa tunneta.
Siksi meillä kaikki laskut menee suoraveloituksena.
Mutta jos esim lapsi tai puoliso kuolisi, en mä olisi missään kunnossa pitkiin aikoihin tekemään mitään päätöksiä tai paperitöitä. Enpä tiedä miten sitten asiat menisi.
mun entinen opiskelijakaveri asui briteissä, oli naimisissa ja muutama lapsi. tuli ero ja halusi muuttaa suomeen. maksoi aivan törkeesti muuttokuormasta, joka oli oikeesti soopaa täynnä. olis säästänyt rahaa, jos olis ne kaikki lähes hajonneet huonekalut myynyt pois ja tullut vaan tärkeimpien tavaroiden kanssa kotiin. kävi kuitenkin pari kertaa suomessa ennen muuttoa, helposti olis saanut 100 kg tuotua matkatavaroissa.
Ja kun muuttivat, joutui ostaa telkkarin, pesukoneen ja jotain muutakin ja osti ne luottokortilla ja maksoi sitten sitä kallista korkoa. Sen sijaan olis hakenut kierrätyskeskuksesta tai huutiksesta olis ostanut eurolla paksun telkkarin ja käyttänyt pesulan palveluja.
jotkut vaan ei osaa käyttää rahaa
Velat eivät periydy. Ja ihan samalla tavalla voi käydä nuorille ja on käynytkin esim. 90-luvulla, kun tulot ovat pienentyneet ja asuntojen hinnat laskeneet.
Iäkkäälle se on vielä vaikeampaa, kun työt loppuvat tai henkilö sairastuu.
Moni on ottanut velat työssä ollessaan, mutta maksukyky heikentynyt olennaisesti jäädessä eläkkeelle, jolloin ollaan jo vaikeuksissa.
Uutisissa kerrottiin Suomessa keskimääräisen eläkkeen olevan naisella n.1300 e/kk ja miehillä n.1500 e/kk ja paljon on niitä joiden eläke on alle 800 e/kk. Noilla tuloilla ei paljon velkoja makseta, jos on sairauksia tai joutuu käyttämään lääkkeitä tai muita terv.hoitopalveluita.
Jotkut tykkäävät enemmän törsäämisestä, toiset saavat kiksejä kun pärjäävät omillaan. Itsekään en oikein ymmärrä miksi vähävaraisen pitäisi saada kuluttaa yhtä paljon kuin porhon, mutta toisaalta saavutetuista eduista on vaikea tinkiä, ja voi olla, että jollekulle on mahdotonta tai ainakin todella masentavaa köyhäillä jos on tottunut törsäilyyn. Joten ei pidä tuomita. Lisäksi kaikki eivät ole kotona saaneet mitään talousopastusta. Edes vanhemmat ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan nyt esimerkiksi mun appivanhempien tarinan... Elivät 90-luvun täysin velaksi, kaikki matkat ym.. Sit muuttivat omasta talosta vuokralle, möivät siis talon. mä tiesin etteivät pystyneet enää öljylaskuja sun muita maksamaan. Kai niitä velkoja sit jäi hillittömästi, kun hakeutuivat velkasaneeraukseen joskus 1996. Kun saneerausohjelma oli päättynyt ja siis loput velat saaneet anteeksi, ostaa päräyttivät kesämökin lainalla!! Ja nyt kuuluu olevan taas niin tiukkaa, appikin jäänyt jo eläkkeelle eikä tajua, ettei voi ostella (turhaa) kamaa kuten ennen. Sieltä nimittäin löytyy moottorikelkat ja mönkijät joilla ei ajeta, sähkötyökalut kaikki mitä vaan voi olla, jopa puutarhan ja sisätilojen KORISTE-ESINEITÄ yhden myymälän verran! Järjetöntä! Anoppia harmittaa kun ei saa lapsille synttärilahjoja laitettua, appi ei niinkään välitä kuin omasta navastaan..
Velkaantuminen johtuu monista eri syistä, moni niistä liittynee yleisesti elämänhallintaan. Itse en kyllä ikinä haluaisi, että ikääntyvä vanhempi ottaisi VELKAA, jotta saisin tehtyä asuntooni remontin.Yli 60 v. voi koska tahansa sairastua vakavasti, ja sitten on itse ongelmissa velan kanssa.
Eri asia olisi, jos vanhemmalla olisi ylimääräistä rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sitä joutuisikaan, jos ei olisi oppinut oman elämän ja raha-asioiden hallintaa jo nuorena?
Minäkin olen joutunut ottamaan velkaa,mutta aina on ollut se periaate, että velan pystyisi joka tapauksessa maksamaan, vaikka sitten kuolisi.
Velat eivät periydy, mutta kuka enää saa vakuudetonta lainaa? Siinä menee maat ja mökit, kun pankki ryhtyy kuolinpesältä velkoja perimään.
Alue: Aihe vapaa
Velat ei periydy ja sun tyylisi suhtautua muihin ihmisiin on ikävän vahingoniloinen. Kyllä sitä elämään virhearviointejakin mahtuu. Varmaan sunkin elämääsi jos joku sitä lähtisi ruotimaan.