Lue keskustelun säännöt.
Onko epäkiitollisempaa työtä kuin sos sun työ?
14.10.2020 |
Jos otat lapsen pois, olet elitisteille lapsia kauppaava nat si, reptiliaanien kätyri ja paholaisesta seuraava ja jos et ota niin valitetaan miksi lapset pidetään huonoissa kodeissa ja tulee uusia vilja-eerikoita.
Älytöntä luettavaa nuo lastensuo jelun uhrien julkaisut. Ei mitään vastuuta omasta elämästä vaan kela ja valtio elättää ja pusketaan lapsi tai lapsia siihen tilanteeseen
Kommentit (75)
Haha, on kyllä joskus epäkiitollista työtä :D Itse olen aikuisten sossussa, joten lasten huostaanotot eivät kuulu työnkuvaani. Silti säännöllisesti tulee asiakkailta uhkailua ja itdemurhauhkauksia (erityisesti keski-ikäiset miehet), kun en toista tai kolmatta kertaa myönnäkään tukea vaikka vuokravelkaa, joka on ihan itse aiheutettu. Lisäksi pahasti psyykeongelmaisten valituksiin ja muutoksenhaluihin vastaaminen tuntuu joskus työläältä ja epäkiitolliselta. Joskus olisi kiva sanoa suorat sanat! Turvakielto on, enkä asu tai liiku alueella jossa asiakkaani asuvat.
Suurin on kuitenkin asiakkaita ok, jotkut todella mukavia ja huumorintajuisia. Ja paras fiilis tulee kun joku saa elämäänsä järjestykseen on siinä prosessissa päässyt auttamaan. Parhaimmillaan ei tarvitse enää sossua.
Niin ja palkka on 3050 jos kiinnostaa. Laskussa on yleensä n. 3400 lähtöpalkka meidän kunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
-Avoin yliopisto on kovin maksullista
-Avoimessa yliopistossa saa käydä vain tiettyjä kursseja ja on opettajan armosta kiinni saatko niistä hyväksytyn tai riittävän hyvän numeron päästäksesi jatkoon; joillakin aloilla opettajien arvostelu on politisoitunutta ja he näkevät kapinallisuutta siellä, missä sitä ei ole ja alentavat numeroa. Olen törmännyt myös kiusaaviin opettajiin, jotka teeskentelevät, ettei joku palautus ole tullut ajassa ja opiskelija jaa ilman suoritusta
-Avoin yliopisto ei poista sitä ongelmaa, että kouluun pitää edelleen hakea ja "päästä"
-Avoin yliopisto ei poista toiselle puolelle Suomea soluasuntoon muuttamisen ongelmaa
-Avoin yliopisto ei poista työn ja erilaisten lähiopetusten, gradujen sun muiden esteiden sovittamista omaan elämäntyyliin eli oman elämäntyyliin sovittamista toisten keksimiin aikatauluihin ilman, että tästä sovittamisesta saa rahaa kuten työssä
Pitäisi siirtyä samaan systeemiin kuin mikä yleisissä kielitutkinnoissa on, että jokainen voisi osoittaa pätevyytensä yhdessä päivässä koulutustaustasta riippumatta tulemalla kokeeseen, joka on kaikille avoin. Kurssit eivät ole tarpeellisia; tieto on tarpeellista. Gradut ja tutkielmat kuuluisivat vapaaehtoisuuden piiriin sille marginaalille, joka haluaa tutkijaksi. Yliopistojen olemassaoloa perustellaan sillä, että siellä tehdään tutkimusta. Siinä tapauksessa perustyöhön haluavien pitäisi sitäkin suuremalla syyllä päästä ammattiin osoittamalla tietonsa näyttökokeessa.
Yliopistojen opintopistesysteemit sun muut rakenteet on taidettu katsoa läpi joskus kylmän sodan aikaan jos silloinkaan; nyt olisi tuuletuksen paikka. Internet on poistanut tiedon monopolin lopullisesti. Esim.sosiaalityö ei ole sydänkirurgiaa, vaan samat asiat voi itse lukea netistä ja kun teoriatiedot on kunnossa, jollakin lafkalla pitäisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat työharjoittelut laillisen pätevyyden saamiseksi pärstästä, toisen asteen koulutuksen käymisestä tai käymättömyydestä, avoimesta yliopistosta, yliopistosta, sukupuolesta, iästä tai uskovaisuudesta riippumatta.
Tällä tavalla loppuisi työvoimapula melkein kaikilta aloilta hetkessä. Mutta kuten aiemmin sanoin, on tahoja, joille tämä olisi kauhistus oman aseman heikkenemisen pelossa. Voidaan tuntea sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat kirskuttaneet hampaita X vuotta turhan pitkässä koulutusputkessa, mutta tämän perusteella ei voida siirtää traumaa eteenpäin ja vaikeuttaa nuorten tulevaisuutta. Ennen vanhaan ei ole ollut myöskään antibiootteja tai ohitusleikkausta, mutta harva persjäärä enää haluaa kieltää näitä tai muuta edistystä nuoremmilta, vaikka olisi itse joutunut kituuttamaan.
Täysin ilmaisia opintoja ei ole, myös tutkinto-opiskelijoilla on maksuja. Esim. läsnäolo on maksullista.
Luonnollisestikin opettaja vastaa arvosanasta ja siitä hyväksyykö suorituksen suoritetuksi vai ei.
Kun hakijoita on enemmän kuin mahdollisuuksia kouluttaa, on aina olemassa hakumenettely.
Nykyisen yliopiston voi hyvin pitkälti suorittaa muuttamatta opsikelupaikkakunnalle. Itse suoritin sosiaalityön opinnot 600km päässä kampuksesta, toki kävin tarvittaessa paikan päällä.
Monimuoto-opinnot saa helposti sovitettua osaksi muuta elämää. Itse olin kokopäivätyössä ja perheellinen opiskeluaikani.
Yliopistolla on velvollisuus katsoa, että koulutus on korkeatasoista eikä mitään fake news opintoja netistä omaan tahtiin.
Mutta kun 'koulutusta' ei varsinaisesti tarvita. Ihminen voi opetella asiat itse ja nykyaikana kaikki resurssit ovat saatavilla; emme elää enää savupirttien aikakaudella.
Jos itseopiskelu ei onnistuisi, ei ihmisten olisi mahdollista käydä yleisissä kielitutkinnoissakaan osoittamassa täydellistä kielitaitoa, joka on hankittu itse määritellyillä opiskelutavoilla. Kielissä on vielä sekin juttu, että niissä ei voi esittää ymmärtävänsä asioita, vaan pitää opetella aidosti tiukkaa faktaa, joka ei tule vain elämää elämällä; feikkaus paljastuu sekunneissa. Sen sijaan varsin moni perusfiksu ihminen voisi pikkuperehdytyksellä feikata sosiaalialan ammattilaista, hoitajaa tai luokanopettajaa, koska omaksuttavan tiedon määrä suhteessa yleissivistykseen on melko vähäinen ja ammatissa käsiteltyihin asioihin törmää arkielämässä. Yleisen kielitutkinnon kävijällä vanha alkeistieto on perusta ja muu tieto rakentuu jatkuvasti sen päälle. Sen sijaan humanistisen alan opiskelija voi alussa tenttailla jotain kirkkohistoriaa, mitä ei sitten työssä tarvitsekaan ja valmistumiseen mennessä iso osa on jo unohtunut, koska tarvittava käytännön tieto ei rakennu päällekkäin.
Tähänhän myös perusopetuksen oppilaiden mahdollisuus harvoin toteutuvaan kotiopetukseen perustuu; jos kotona opetetaan 'fake news' asioita, niin se näkyy sitten koululla tehtävässä kokeessa, mutta kotona voidaan opettaa myös samat asiat kuin koulussa ja kokeesta tulee sitten 10. Kokeet mittaavat tietoa eikä tiedon laatu muutu sen mukaan mistä se on saatu.
Vaikka työpaikkoja ei kaikille riittäisikään, mitä haittaa siitä olisi jos joku fiksu ihminen voisi osoittaa sosiaalityöntekijän tietotaidot vaikka vuoden intensiivisellä kotiopiskelulla? Sillä saataisi lisää ammattilaisia reserviin nopeasti. Kaikkien itsetunto ei ehkä kestäisi sitä, mutta pitäisikö kuitenkin ajatella suurempaa hyvää kuin sitä? Viittaan aiemman kommentin persjääriin, jotka voisivat silti lesoilla sillä miten miehekkäästi kirskuttivat hampaita viisi vuotta plus kaikki kouluun "pääsemiseen" kulutetut vuodet. "Nykyajan nössöt ne vaan opiskelee tarpeelliset asiat, kjeh,heh!" Jäärät voisivat rakentaa jotain tuollaista identiteettiä sen jälkeen, kun siirrytään muureista fasilitointiin.
Sanoit sen itse, voi pikkuperehdytyksellä feikata. Kyllä, voi esittää hoitavansa hommansa ja ymmärtävänsä työn substanssin ilman vaadittavia tietoja. Valelääkäritkin ovat pysyneet pinnalla yllättävän pitkään, tiedon tipluilla sieltä täältä. Ongelma tuleekin esiin lopputuloksessa.
Sosiaalityöntekijänähän pystyi väliaikaisesti aiemmin toimimaan ilman vaadittavaa kelpoisuutta. Se valitettavasti näkyi työn lopputuloksessa niin asiakkaille, kuin lisäten muiden toimijoiden työtä, mm. hallinto-oikeudessa. Alan ongelmat ja arvostuksen puute juontaa juuri siitä, että osaamistasoa ei ole voitu taata.
Poliitikkojakin toimii hyvin kirjavilla taustoilla ja osaamisskaaloilla. Mutta onko se sitten kenenkään etu, ei välttämättä. Riippuu mistä päätetään ja kuka sattuu päättämään. Joskus osuu, joskus ei. Nyt esim. käytetään taas turhia resursseja maskijupakan setvimiseen, kun ei ole ollut osaamista ja suunnitelmallisuutta tarpeeksi. Miksei vaikka kansa voisi samalla äänestää, kuka näyttää uskottavimmalta sossulta ja he saisivat viran. Problem solved ja päätöksestä ei voi valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Tiedoksi, että sosiaalityöntekijällä on harkintavaltaa joka perustuu pitkän ja syvällisen koulutuksen muovaamaan tietotaitoon. Yliopisto-opinnot ei ole sellaisia, että niistä pääsisi läpi pänttäämällä hauki on kala-tyyliin vaan pitää osata kyseenalaistaa sekä sitä mitä opetetaan että mitä itse ajattelet asioista ja miksi. Jos sinulla ei kärsivällisyys ja älli riitä siihen, niin toisen asteen opinnoissa ja amkissa riittää, että opettelee kirjan kannesta kanteen ja sylkäisee saman koepaperiin. T. Sosiaalityön opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Tiedoksi, että sosiaalityöntekijällä on harkintavaltaa joka perustuu pitkän ja syvällisen koulutuksen muovaamaan tietotaitoon. Yliopisto-opinnot ei ole sellaisia, että niistä pääsisi läpi pänttäämällä hauki on kala-tyyliin vaan pitää osata kyseenalaistaa sekä sitä mitä opetetaan että mitä itse ajattelet asioista ja miksi. Jos sinulla ei kärsivällisyys ja älli riitä siihen, niin toisen asteen opinnoissa ja amkissa riittää, että opettelee kirjan kannesta kanteen ja sylkäisee saman koepaperiin. T. Sosiaalityön opiskelija
Sosiaalityön pääsykoekin mittaa näitä kykyjä, pelkän pääsykoekirjallisuuden hallitseminen ei riitä. Aineisto-osuus mittaa tiedon omaksumista, jäsentelyä ja soveltamista siinä hetkessä ja tämä erotteleekin hakijat lopulta pelkän ulkoaopitun tiedon sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Tiedoksi, että sosiaalityöntekijällä on harkintavaltaa joka perustuu pitkän ja syvällisen koulutuksen muovaamaan tietotaitoon. Yliopisto-opinnot ei ole sellaisia, että niistä pääsisi läpi pänttäämällä hauki on kala-tyyliin vaan pitää osata kyseenalaistaa sekä sitä mitä opetetaan että mitä itse ajattelet asioista ja miksi. Jos sinulla ei kärsivällisyys ja älli riitä siihen, niin toisen asteen opinnoissa ja amkissa riittää, että opettelee kirjan kannesta kanteen ja sylkäisee saman koepaperiin. T. Sosiaalityön opiskelija
Missä koulussa sinä opiskelet?
T. Toinen opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Tiedoksi, että sosiaalityöntekijällä on harkintavaltaa joka perustuu pitkän ja syvällisen koulutuksen muovaamaan tietotaitoon. Yliopisto-opinnot ei ole sellaisia, että niistä pääsisi läpi pänttäämällä hauki on kala-tyyliin vaan pitää osata kyseenalaistaa sekä sitä mitä opetetaan että mitä itse ajattelet asioista ja miksi. Jos sinulla ei kärsivällisyys ja älli riitä siihen, niin toisen asteen opinnoissa ja amkissa riittää, että opettelee kirjan kannesta kanteen ja sylkäisee saman koepaperiin. T. Sosiaalityön opiskelija
Voi ei taas tätä samaa mörön rakentamista ("uuuh! aaah! yyyyliopisto; se se on sitten hurja laitos!") ja opistojen markkinapuheen toistamista papukaijana. Luuletko että nykyajan kriittisesti ajattelevat ihmiset uskovat tuohon? Nuoria ei pitäisi pelotella möröillä enää. Olen opiskellut toisella asteella, AMK:ssa ja yliopistossa ja vaikeaa minulle on ollut vain paritanssi ja yksilötanssit erilaisissa seuroissa. Yliopistossa ja AMK:ssa käytetään osin samoja kirjoja, opettajat voivat olla samoja ja AMK antaa jatkokelpoisuuden maisterin tutkintoon monellakin alalla. Kriittistä ajattelua voi mitata älykkyysteillä ja niissä kaikille avoimissa tutkinnoissa voitaisi aivan hyvin tehtailla päättelytehtäviä, joissa testataan tiedon hallintaa; tiedon, jonka on itse hankkinut omista lähtökohdista tarkastamalla netistä mitä näyttökokeen läpäisemiseen vaaditaan.
Varsin moni ihminen täällä palstallakin on sanonut, että joissakin yliopiston aineissa riittää se, että vähän katsoo kirjaan ja sitten yleissivistyksen perusteella kirjoittelee kokeeseen jotain ja saa ihan hyvän arvosanan. Toki lääketiede, luonnontieteet, kielet ja tämmöiset ovat oma juttunsa, kun niissä on paljon tiukkaa tietoa joka rivillä, mutta ei niissäkään kenenkään etu ole se, että pitää vuosikaupalla "hakea" ja "päästä" kouluun, kun se tieto on jo kaikkien tarjolla ja pitäisi olla järjestelmällisemmin kaikkien tarjolla kuten nykyään nettilukion kohdalla on eli kaikkien kurssien sisältö on avoinna netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiqkkaat on enimmäkseen mukavia ja työ tuntuu tärkeältä. Rayhääjät ja huijarit ovat vähemmistönä. Monilla apu on tilapäistäkin - esim koronalomautettuja perheitä on. Raskainta on se ilkeys jabymmärtämättömyys mitä sekä tämän alan työntekijä että asiakas kohtaa ksikkialla netissä. Jatkuvasti aivan kusipöisiä juttuja loisteliaasta sossun varoilla pidetystä elintasosta, typeristä sinisilmäisistä sossu "tantoista" ja aivan kritiikittömästä tuen jakamisesta.
Meillä tuollaiset "kevyemmät" asiakkaat menee sosiaaliohjaajalle.
Vierailija kirjoitti:
Av on kuin Itä-Helsinkin räkäisimmän baarin happyhour: ihmiset, jotka ei pysty pitämään edes omasta itsestään huolta haukkuvat sosiaalityöntekijöitä pilipalityötä tekeviksi suojatyöntekijöiksi.
99% kyllä juurikin puoltaa näitä sosiaalityöntekijöitä täällä, samoin kuin tätä aloitusta. Huostaanotot väärin perustein ovat tosiasia meidän maassa, samoin kuin varsinkin se, että huostaa ei suostuta purkamaan kuten maamme laki vaatisi. Samassa perheessä, johon ei suostuta palauttamaan huostaanotettuja lapsia, elää uusia nuorempia lapsia aivan onnellisina. Jos heitä ei kerran tarvitse ottaa huostaan, miksi niitä vanhempia lapsia ei voida palauttaa takaisin varsinkin kun he itsekin sitä toivoisivat kipeästi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
-Avoin yliopisto on kovin maksullista
-Avoimessa yliopistossa saa käydä vain tiettyjä kursseja ja on opettajan armosta kiinni saatko niistä hyväksytyn tai riittävän hyvän numeron päästäksesi jatkoon; joillakin aloilla opettajien arvostelu on politisoitunutta ja he näkevät kapinallisuutta siellä, missä sitä ei ole ja alentavat numeroa. Olen törmännyt myös kiusaaviin opettajiin, jotka teeskentelevät, ettei joku palautus ole tullut ajassa ja opiskelija jaa ilman suoritusta
-Avoin yliopisto ei poista sitä ongelmaa, että kouluun pitää edelleen hakea ja "päästä"
-Avoin yliopisto ei poista toiselle puolelle Suomea soluasuntoon muuttamisen ongelmaa
-Avoin yliopisto ei poista työn ja erilaisten lähiopetusten, gradujen sun muiden esteiden sovittamista omaan elämäntyyliin eli oman elämäntyyliin sovittamista toisten keksimiin aikatauluihin ilman, että tästä sovittamisesta saa rahaa kuten työssä
Pitäisi siirtyä samaan systeemiin kuin mikä yleisissä kielitutkinnoissa on, että jokainen voisi osoittaa pätevyytensä yhdessä päivässä koulutustaustasta riippumatta tulemalla kokeeseen, joka on kaikille avoin. Kurssit eivät ole tarpeellisia; tieto on tarpeellista. Gradut ja tutkielmat kuuluisivat vapaaehtoisuuden piiriin sille marginaalille, joka haluaa tutkijaksi. Yliopistojen olemassaoloa perustellaan sillä, että siellä tehdään tutkimusta. Siinä tapauksessa perustyöhön haluavien pitäisi sitäkin suuremalla syyllä päästä ammattiin osoittamalla tietonsa näyttökokeessa.
Yliopistojen opintopistesysteemit sun muut rakenteet on taidettu katsoa läpi joskus kylmän sodan aikaan jos silloinkaan; nyt olisi tuuletuksen paikka. Internet on poistanut tiedon monopolin lopullisesti. Esim.sosiaalityö ei ole sydänkirurgiaa, vaan samat asiat voi itse lukea netistä ja kun teoriatiedot on kunnossa, jollakin lafkalla pitäisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat työharjoittelut laillisen pätevyyden saamiseksi pärstästä, toisen asteen koulutuksen käymisestä tai käymättömyydestä, avoimesta yliopistosta, yliopistosta, sukupuolesta, iästä tai uskovaisuudesta riippumatta.
Tällä tavalla loppuisi työvoimapula melkein kaikilta aloilta hetkessä. Mutta kuten aiemmin sanoin, on tahoja, joille tämä olisi kauhistus oman aseman heikkenemisen pelossa. Voidaan tuntea sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat kirskuttaneet hampaita X vuotta turhan pitkässä koulutusputkessa, mutta tämän perusteella ei voida siirtää traumaa eteenpäin ja vaikeuttaa nuorten tulevaisuutta. Ennen vanhaan ei ole ollut myöskään antibiootteja tai ohitusleikkausta, mutta harva persjäärä enää haluaa kieltää näitä tai muuta edistystä nuoremmilta, vaikka olisi itse joutunut kituuttamaan.
Täysin ilmaisia opintoja ei ole, myös tutkinto-opiskelijoilla on maksuja. Esim. läsnäolo on maksullista.
Luonnollisestikin opettaja vastaa arvosanasta ja siitä hyväksyykö suorituksen suoritetuksi vai ei.
Kun hakijoita on enemmän kuin mahdollisuuksia kouluttaa, on aina olemassa hakumenettely.
Nykyisen yliopiston voi hyvin pitkälti suorittaa muuttamatta opsikelupaikkakunnalle. Itse suoritin sosiaalityön opinnot 600km päässä kampuksesta, toki kävin tarvittaessa paikan päällä.
Monimuoto-opinnot saa helposti sovitettua osaksi muuta elämää. Itse olin kokopäivätyössä ja perheellinen opiskeluaikani.
Yliopistolla on velvollisuus katsoa, että koulutus on korkeatasoista eikä mitään fake news opintoja netistä omaan tahtiin.
Mutta kun 'koulutusta' ei varsinaisesti tarvita. Ihminen voi opetella asiat itse ja nykyaikana kaikki resurssit ovat saatavilla; emme elää enää savupirttien aikakaudella.
Jos itseopiskelu ei onnistuisi, ei ihmisten olisi mahdollista käydä yleisissä kielitutkinnoissakaan osoittamassa täydellistä kielitaitoa, joka on hankittu itse määritellyillä opiskelutavoilla. Kielissä on vielä sekin juttu, että niissä ei voi esittää ymmärtävänsä asioita, vaan pitää opetella aidosti tiukkaa faktaa, joka ei tule vain elämää elämällä; feikkaus paljastuu sekunneissa. Sen sijaan varsin moni perusfiksu ihminen voisi pikkuperehdytyksellä feikata sosiaalialan ammattilaista, hoitajaa tai luokanopettajaa, koska omaksuttavan tiedon määrä suhteessa yleissivistykseen on melko vähäinen ja ammatissa käsiteltyihin asioihin törmää arkielämässä. Yleisen kielitutkinnon kävijällä vanha alkeistieto on perusta ja muu tieto rakentuu jatkuvasti sen päälle. Sen sijaan humanistisen alan opiskelija voi alussa tenttailla jotain kirkkohistoriaa, mitä ei sitten työssä tarvitsekaan ja valmistumiseen mennessä iso osa on jo unohtunut, koska tarvittava käytännön tieto ei rakennu päällekkäin.
Tähänhän myös perusopetuksen oppilaiden mahdollisuus harvoin toteutuvaan kotiopetukseen perustuu; jos kotona opetetaan 'fake news' asioita, niin se näkyy sitten koululla tehtävässä kokeessa, mutta kotona voidaan opettaa myös samat asiat kuin koulussa ja kokeesta tulee sitten 10. Kokeet mittaavat tietoa eikä tiedon laatu muutu sen mukaan mistä se on saatu.
Vaikka työpaikkoja ei kaikille riittäisikään, mitä haittaa siitä olisi jos joku fiksu ihminen voisi osoittaa sosiaalityöntekijän tietotaidot vaikka vuoden intensiivisellä kotiopiskelulla? Sillä saataisi lisää ammattilaisia reserviin nopeasti. Kaikkien itsetunto ei ehkä kestäisi sitä, mutta pitäisikö kuitenkin ajatella suurempaa hyvää kuin sitä? Viittaan aiemman kommentin persjääriin, jotka voisivat silti lesoilla sillä miten miehekkäästi kirskuttivat hampaita viisi vuotta plus kaikki kouluun "pääsemiseen" kulutetut vuodet. "Nykyajan nössöt ne vaan opiskelee tarpeelliset asiat, kjeh,heh!" Jäärät voisivat rakentaa jotain tuollaista identiteettiä sen jälkeen, kun siirrytään muureista fasilitointiin.
Mene poika kouluun. Tai edes töihin, jos sulla ei ole varaa avoimeen yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Av on kuin Itä-Helsinkin räkäisimmän baarin happyhour: ihmiset, jotka ei pysty pitämään edes omasta itsestään huolta haukkuvat sosiaalityöntekijöitä pilipalityötä tekeviksi suojatyöntekijöiksi.
99% kyllä juurikin puoltaa näitä sosiaalityöntekijöitä täällä, samoin kuin tätä aloitusta. Huostaanotot väärin perustein ovat tosiasia meidän maassa, samoin kuin varsinkin se, että huostaa ei suostuta purkamaan kuten maamme laki vaatisi. Samassa perheessä, johon ei suostuta palauttamaan huostaanotettuja lapsia, elää uusia nuorempia lapsia aivan onnellisina. Jos heitä ei kerran tarvitse ottaa huostaan, miksi niitä vanhempia lapsia ei voida palauttaa takaisin varsinkin kun he itsekin sitä toivoisivat kipeästi?
Huostaanotot puretaan kun niille ei ole perustetta. Ei niitä turhaan jatketa. Itsekin olen kotiuttanut puolisen kymmentä pelkästään tänä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
Ehkä ammattikoulun ruotsinope vie tässä kilpailussa vielä voiton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
Edelleenkään et ole kertonut mitä taitoja ja tietoja nettiopiskelisit itsenäisesti ja mistä antaisit näyttöä voidaksesi toimia sosiaalityöntekijänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
Yleinen kielitutkinto ei valmista ammattiin. Siinä katsotaan, että sinulla on (tietyllä tavoin määritellyt ja yhdessä sovitut =kuten pääsykokeissa ja tutkinnoissakin btw) kriteerit käyttää kieltä. Et kuitenkaan pääse tiettyyn toimeen sen avulla, se on nk. lisänäyttö. Et tulkiksi, et kielten opettajaksi, et edes todennäköisesti mihinkään työhön suoraan. Toisin sanoen, se ei riitä mihinkään ja siksi sen vaatimustaso on mikä on. Samaisen kielen opettamiseen taas sitten tarvitaan pidempiä opintoja, koska siihen liittyy, mitä et ehkä tiedosta, muutakin teoriaa kuin kyky käyttää kys. kieltä.
Sairaanhoitajilla taas se pidempi opiskelu antaa juuri valmiudet toimia millä vain alueella, siihen päälle tulee enää vähän erityisaluekohtaista käytännön tietoa, jonka kyllä, oppii melko nopeasti kun pohjatiedot ovat kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
"Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden." Tervetuloa työelämään. Mitenkähän näiltä välttyisi siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
"Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden." Tervetuloa työelämään. Mitenkähän näiltä välttyisi siellä?
Opiskeluissa hommat voivat tyssätä yhteen kurssiin tai ihmiseen ja näillä on monesti enemmän valtaa kuin sinulla. Työpaikalla voi olla ikävää, mutta riittää, että tekee ne samat hommat päivästä tai vuodesta toiseen; kouluissa taas on hirveästi opettajia, joilla on omanlaisensa vaatimustaso ja etiikka ja joskus joku asia voi mennä opettajalta yli hilseen ja hän kostaa sen hylkäämällä työn; ainakin ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden pitää usein lähettää CV, että pääsevät edes työharjoitteluun ja joskus vielä valokuvan kanssa; työnantaja voi vilkaista CV:tä ja katsoa "hmmm, ei tarpeeksi komea/kaunis" ja vastata "ei ole nyt paikkaa". Ainoastaan toisella asteella nämä hommat toimivat sisäisesti johdonmukaisella tavalla eli ammattiopistoissa henkilökunta ihan oikeasti auttaa opiskelijoita suoriutumaan, saamaan harjoittelupaikan ja muut välttämättömydet. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen gradu tai -opinnäytetyöhommat taas näyttävät perustuvan ajatukseen, että jokaisella pitää olla tutkijan taidot ja tälläkin palstalla moni on valittanut gradun ohjaamisesta tai että tätä työnantajatahoa on vaikea saada sitä varten. Niin kauan kuin meillä on tämä vanhanaikainen järjestelmä käytössä, joka vaatii XXX opintopistettä, opinnäytetöiden vaatimisesta pitäisi luopua ja ne korvata jollain muulla vapaavalintaisella suorituksella, koska ihan joka opiskelijan kohdalla se opinnäytetyö tai gradu käsittelee ihan eri asioita, joten se ei voi järjen mukaan olla osaamisvaatimuksena työhön, vaan ainoastaan tutkijaksi haluaville. Kaikille työhön valmistuville yhteiset tietotaidot tulevat muualta kuin opinnäytetöistä.
Jos toinen työntekijä on hankala, siitä voi valittaa. Opettajien, rehtorien, lehtorien sun muiden valtaa vastaan taas ei voi nousta. Parhaillaan työ voi olla hyvin itsenäistäkin varsinkin jos perustat yrityksen ja olet itse oma johtajasi, mutta tällöinkin niin kauan kuin meillä ei ole yleisen kielitutkintojärjestelmän kaltaista joustavaa systeemiä, muodollisen pätevyyden saaminen edellyttää vähän hankalaa mankelia, vaikka oman yrityksen perustamisessa se ei välttämätöntä ole.
On siis tärkeää huomata, että tässä minä en ole tiettyjä pätevyysvaatimuksia vastaan, niin kauan kuin ne ovat perusteltuja oikein mitoitettuja, vaan sitä tapaa miten pätevyys on ainoastaan mahdollisuus osoittaa ja/tai saavuttaa.
Vaikka hankaluuksien riski olisi ihan sama työelämässä ja opiskeluissa, niin mielestäni tätä ongelmien esiintymisen 'tuplariskiä' ei mielestäni voi käyttää nykysysteemin perustelemiseksi; on aina parempi kuunnella ja jaksaa ikävyyksiä saadessa siitä palkkaa kuin kituuttaessa opintotuella tai haaveillessa työstä. Yksi hankala este työelämän ja osattomuuden välillä siis poistuu ja mielenterveyttä ja nuoruutta säästyy työelämää varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
Taitaa maksaa melkoisesti avoin yliopisto. Eli maksumuurin takana kurssit.
Ei minusta ollut kallista kun suoritin avoinessa soiaalipolitiikan yleisopinnot. Eihönnyliopistokqqn ole kuin satasiq jabsiihen saa mm hammashoidot janlääkärit ja muita avustuksia. Lukupäätä jabkiinnostusta vaaditqan, ei rahaa.
Aika on rahaa ja vielä kalliimpaa kuin raha. Sitä aikaa, mikä on käytetty opiskelemaan helppoja asioita pitkällä ja vaikealla kaavalla ei tule ikinä saamaan takaisin. Kuka tahansa voisi säästää itsensä miljonääriksi Kelan tuista jos vain aikaa olisi loputtomasti, mutta aika on rajallisin asia elämässä.
Tarvitaan yleisten kielitutkintojen kaltainen järjestelmä, jossa tiedot saa opiskella niin nopeasti kuin itse pystyy. Sieltä pitää poimia se olennainen tieto eikä luetuttaa ihmisillä kymmentä kertaa miten ylisukupolvisuus periytyy, sensitiivisyys on tärkeää, lapset ovat tärkeitä ja muita asioita, jotka perusfiksu ihminen kyllä tietää. Hierarkioiden ylläpitäminen kuitenkin vaatii sitä, että nämä asiat tehdään vaikean kautta ja saadaan näyttämään vaikeammalta järjestää kuin se oikeasti olisi, jotta yliopistojen ja korkeakoulujen Yhdysvalloissa 70-luvulta kolminkertaiseksi paisunut byrokratia voi hyvin. En tiedä onko samanlaista paisumista Suomessa, mutta korkeakoulut ovat tällainen tulppa, joka toimii luokkanousun esteenä paitsi sille vähemmistölle, joka saa elämäänsä sisältöä tuollaisesta opiskelusta harrastuksena.
Ihan vakavissasi ehdotat, että jonkin korkeakoulututkinnon monimutkaiset ja laajat tiedot ja taidot, joiden omaksumiseen menee useita vuosia, voisi testata yhdellä parin tunnin kokeella? Just.
-Pitää erottaa tarvittavat tiedot ja taidot tarpeellisista tiedoista ja taidoista; olen tätä jo aiemmassa kommentissa käsitellyt. Ajatellaanpa vaikka sairaanhoitajien työtä; "sairaanhoitajia" ei työelämässä ole varsinaisesti olemassa, vaan on vain tuhansia suomalaisia, jotka tekevät aivan erilaisia töitä, missä vaaditaan hieman eri osaamista. Lääkärillä pitää olla muistissa olevaa tietoa lähes kaikesta, mutta esim.psykiatrisen sairaanhoitajan työ on juttelua, kirjaamista, lääkkeiden jakamista ja esim.nuoriso-osastoilla nuoriso-ohjaajan kaltaista kasvatustoimintaa olemalla läsnä juttelua varten.
Siksi eri terveysalan töihin pitäisi voida pätevöityä täsmäkoulutuksella; osoittaa vaikka yhdessä kunnon tentissä teoriatiedot omalta osastolta (psykiatria, sisätaudit, neurologia, synnytys jne.) ja siihen joku soveltuvuuskoe ja harjoittelu päälle eikä sellaista, että haetaan ja päästään kouluun ja opiskellaan yli kolme vuotta asiaa, josta ehkä 10 opintopistettä liittyy siihen työhön, minkä tekemiseen sinä nykyhetkellä tarvitset sitä tutkintoa. Kuulostaako käytännölliseltä? No ei minustakaan.
Ja jos palataan taas tuohon kielitutkintojuttuun, niin kyllä, kun kysyt asiaa noin, niin se kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole tärkeää onko se yksi päivä, kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta, koska kaksi kuukauttakin on ihan hirveän paljon parempi ja ihanampi asia kuin 3,5 - 5 vuotta plus hakemisvuodet päälle! Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden.
Ihmiset oppivat kieliä eri tahtiin, mutta korkeimmallakin yleisen kielitutkinnon tasolla erinomainen kirjoittamisen, puhumisen ja ymmärtämisen osaaminen osoitetaan yhden päivän aikana, koska kokeet on niin tehokkaasti laadittu. Jotkut tarvitsevat siihen tuhansien ja tuhansien sanojen plus rakenteiden opetteluun monta vuotta ja jotkut puoli vuotta, mutta jokaiselle koe on sama. Tuossa kokeessa valmistaudutaan ainoastaan olennaiseen ja motivaatio pysyy hyvänä, koska ei tarvitse opetella asioita, joita ei tarvitse kokeessa (työssä). Siinä myös testautuu stressin sietokyky ja soveltamiskyky, koska kokeeseen tulija ei voi tietää missä järjestyksessä asiat tulevat ja mitä ihan tarkalleen kysytään, mutta suuret suuntaviivat on tiedossa ja kokeita varten on olemassa nettiharjoitustestejä ja kirjoja.
"Tai joku sairastuminen tai välien meneminen ilkeään opettajaan, joka toimii tulppana kehitykselle tai vaikka kiusaaminen, joka vie mielenterveyden." Tervetuloa työelämään. Mitenkähän näiltä välttyisi siellä?
Opiskeluissa hommat voivat tyssätä yhteen kurssiin tai ihmiseen ja näillä on monesti enemmän valtaa kuin sinulla. Työpaikalla voi olla ikävää, mutta riittää, että tekee ne samat hommat päivästä tai vuodesta toiseen; kouluissa taas on hirveästi opettajia, joilla on omanlaisensa vaatimustaso ja etiikka ja joskus joku asia voi mennä opettajalta yli hilseen ja hän kostaa sen hylkäämällä työn; ainakin ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden pitää usein lähettää CV, että pääsevät edes työharjoitteluun ja joskus vielä valokuvan kanssa; työnantaja voi vilkaista CV:tä ja katsoa "hmmm, ei tarpeeksi komea/kaunis" ja vastata "ei ole nyt paikkaa". Ainoastaan toisella asteella nämä hommat toimivat sisäisesti johdonmukaisella tavalla eli ammattiopistoissa henkilökunta ihan oikeasti auttaa opiskelijoita suoriutumaan, saamaan harjoittelupaikan ja muut välttämättömydet. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen gradu tai -opinnäytetyöhommat taas näyttävät perustuvan ajatukseen, että jokaisella pitää olla tutkijan taidot ja tälläkin palstalla moni on valittanut gradun ohjaamisesta tai että tätä työnantajatahoa on vaikea saada sitä varten. Niin kauan kuin meillä on tämä vanhanaikainen järjestelmä käytössä, joka vaatii XXX opintopistettä, opinnäytetöiden vaatimisesta pitäisi luopua ja ne korvata jollain muulla vapaavalintaisella suorituksella, koska ihan joka opiskelijan kohdalla se opinnäytetyö tai gradu käsittelee ihan eri asioita, joten se ei voi järjen mukaan olla osaamisvaatimuksena työhön, vaan ainoastaan tutkijaksi haluaville. Kaikille työhön valmistuville yhteiset tietotaidot tulevat muualta kuin opinnäytetöistä.
Jos toinen työntekijä on hankala, siitä voi valittaa. Opettajien, rehtorien, lehtorien sun muiden valtaa vastaan taas ei voi nousta. Parhaillaan työ voi olla hyvin itsenäistäkin varsinkin jos perustat yrityksen ja olet itse oma johtajasi, mutta tällöinkin niin kauan kuin meillä ei ole yleisen kielitutkintojärjestelmän kaltaista joustavaa systeemiä, muodollisen pätevyyden saaminen edellyttää vähän hankalaa mankelia, vaikka oman yrityksen perustamisessa se ei välttämätöntä ole.
On siis tärkeää huomata, että tässä minä en ole tiettyjä pätevyysvaatimuksia vastaan, niin kauan kuin ne ovat perusteltuja oikein mitoitettuja, vaan sitä tapaa miten pätevyys on ainoastaan mahdollisuus osoittaa ja/tai saavuttaa.
Vaikka hankaluuksien riski olisi ihan sama työelämässä ja opiskeluissa, niin mielestäni tätä ongelmien esiintymisen 'tuplariskiä' ei mielestäni voi käyttää nykysysteemin perustelemiseksi; on aina parempi kuunnella ja jaksaa ikävyyksiä saadessa siitä palkkaa kuin kituuttaessa opintotuella tai haaveillessa työstä. Yksi hankala este työelämän ja osattomuuden välillä siis poistuu ja mielenterveyttä ja nuoruutta säästyy työelämää varten.
Sosiaalityössä on erittäin tärkeää, että työntekijöillä on myös valmiudet rakeenteelliseen työhön aka tutkimukselliset valmiudet toimia kehityshankkeissa tai perustella sosiaalityön teemoja päättäjille tai yleisessä keskustelussa. Tämä ei onnistu kuin perustellen ja tarkoituksenmukaisia viitteitä käyttäen, jolloin tutkimukselliset valmiudet tulevat käyttöön.
Sosiaalityöntekijän työ on itsenäistä asiantuntijatyötä, jolloin on oltava valmiudet selviytyä mm. harjoittelupaikan hakemisesta itse, kuten tehdäänkin.
Työelämässä ei kyse ole välttämättä "ikävästä työtoverista" vaan haasteista asiakaskohtaamisissa tai johdon tasolla, jolloin pomo voi hyvinkin vaikuttaa sekä etenemiseesi, että siihen onko "ikäville" ongelmille juuri mitään tehtävissä ilman valtavaa taistelua.
Vaikuttaa, että vedät mutkia suoriksi ja yksinkertaistat ongelmia, toisaalta liioittelet epäolennaisia seikkoja. Suosittelen yliopistokoulutusta, nuo haasteet helpottuvat pikkuhiljaa palautteen ja ohjauksen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huuhaa suojatyö, hyvä palkka ja edut, pilipalikoulutus.
Mikäs siinä on pätiessä. Ei edes vastuuseen joudu.
Pilipalikoulutus
Yliopisto
Valitse toinen
Ei taida kaltaisesi av mamma päästä edes yliopiston pääsykokeeseen
Tuohon on kyllä sanottava se, että Suomessa yliopistosta tehdään mörkö ja isompi asia kuin se oikeasti on keinotekoisten esteiden ja hierarkioiden kautta. Jos poistettaisiin toisen asteen koulutusvaatimus ja kaikkien kurssien sisältö laitettaisiin reilusti nettiin luettavaksi ilman maksumuureja ja opiskelemaan pääsemisvaatimuksia, tämä mörkö kutistuisi pieneksi ja ihmisten itseluottamus ja usko kykyyn pärjätä glorifioiduissa opistoissa kasvaisi paljon.
Nykyisellään yliopisto on muuri osattomuuden ja työelämän välillä samaan tapaan kuin Berliinin muuri oli este vapaan maailman ja kommunismin välillä. Moni tyytyi kohtaloonsa, kun muurin ylittäminen olisi voinut viedä hengen ja samaan tapaan moni jää ilman muodollista pätevyyttä, koska byrokraattinen muuri olisi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin liian vaikea ylittää, vaikka kyllä oppisi ne työssä oikeasti tarvittavat asiat nopeasti.
Virallisesti koulujen tehtävä on olla laitos, joka tuottaa ammattitaitoa ja pätevyyttä, mutta epävirallisesti taas niiden tehtävä on ylläpitää hierarkioita, rajoittaa kilpailua ja palvella koulujen henkilökunnan ja sieltä valmistuneiden etuasemaa työmarkkinoilla.
Avoimen yliopiston kurssit ovat avoimia kaikille ja useimmat tehdään netissä. On jokseenkin typerää vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa.
-Avoin yliopisto on kovin maksullista
-Avoimessa yliopistossa saa käydä vain tiettyjä kursseja ja on opettajan armosta kiinni saatko niistä hyväksytyn tai riittävän hyvän numeron päästäksesi jatkoon; joillakin aloilla opettajien arvostelu on politisoitunutta ja he näkevät kapinallisuutta siellä, missä sitä ei ole ja alentavat numeroa. Olen törmännyt myös kiusaaviin opettajiin, jotka teeskentelevät, ettei joku palautus ole tullut ajassa ja opiskelija jaa ilman suoritusta
-Avoin yliopisto ei poista sitä ongelmaa, että kouluun pitää edelleen hakea ja "päästä"
-Avoin yliopisto ei poista toiselle puolelle Suomea soluasuntoon muuttamisen ongelmaa
-Avoin yliopisto ei poista työn ja erilaisten lähiopetusten, gradujen sun muiden esteiden sovittamista omaan elämäntyyliin eli oman elämäntyyliin sovittamista toisten keksimiin aikatauluihin ilman, että tästä sovittamisesta saa rahaa kuten työssä
Pitäisi siirtyä samaan systeemiin kuin mikä yleisissä kielitutkinnoissa on, että jokainen voisi osoittaa pätevyytensä yhdessä päivässä koulutustaustasta riippumatta tulemalla kokeeseen, joka on kaikille avoin. Kurssit eivät ole tarpeellisia; tieto on tarpeellista. Gradut ja tutkielmat kuuluisivat vapaaehtoisuuden piiriin sille marginaalille, joka haluaa tutkijaksi. Yliopistojen olemassaoloa perustellaan sillä, että siellä tehdään tutkimusta. Siinä tapauksessa perustyöhön haluavien pitäisi sitäkin suuremalla syyllä päästä ammattiin osoittamalla tietonsa näyttökokeessa.
Yliopistojen opintopistesysteemit sun muut rakenteet on taidettu katsoa läpi joskus kylmän sodan aikaan jos silloinkaan; nyt olisi tuuletuksen paikka. Internet on poistanut tiedon monopolin lopullisesti. Esim.sosiaalityö ei ole sydänkirurgiaa, vaan samat asiat voi itse lukea netistä ja kun teoriatiedot on kunnossa, jollakin lafkalla pitäisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat työharjoittelut laillisen pätevyyden saamiseksi pärstästä, toisen asteen koulutuksen käymisestä tai käymättömyydestä, avoimesta yliopistosta, yliopistosta, sukupuolesta, iästä tai uskovaisuudesta riippumatta.
Tällä tavalla loppuisi työvoimapula melkein kaikilta aloilta hetkessä. Mutta kuten aiemmin sanoin, on tahoja, joille tämä olisi kauhistus oman aseman heikkenemisen pelossa. Voidaan tuntea sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat kirskuttaneet hampaita X vuotta turhan pitkässä koulutusputkessa, mutta tämän perusteella ei voida siirtää traumaa eteenpäin ja vaikeuttaa nuorten tulevaisuutta. Ennen vanhaan ei ole ollut myöskään antibiootteja tai ohitusleikkausta, mutta harva persjäärä enää haluaa kieltää näitä tai muuta edistystä nuoremmilta, vaikka olisi itse joutunut kituuttamaan.
Täysin ilmaisia opintoja ei ole, myös tutkinto-opiskelijoilla on maksuja. Esim. läsnäolo on maksullista.
Luonnollisestikin opettaja vastaa arvosanasta ja siitä hyväksyykö suorituksen suoritetuksi vai ei.
Kun hakijoita on enemmän kuin mahdollisuuksia kouluttaa, on aina olemassa hakumenettely.
Nykyisen yliopiston voi hyvin pitkälti suorittaa muuttamatta opsikelupaikkakunnalle. Itse suoritin sosiaalityön opinnot 600km päässä kampuksesta, toki kävin tarvittaessa paikan päällä.
Monimuoto-opinnot saa helposti sovitettua osaksi muuta elämää. Itse olin kokopäivätyössä ja perheellinen opiskeluaikani.
Yliopistolla on velvollisuus katsoa, että koulutus on korkeatasoista eikä mitään fake news opintoja netistä omaan tahtiin.
Kiinnostavaa. Yliopistoissa on yleensä läsnäolopakko vähintään kieli- ja menetelmäopinnoissa, samoin vuorovaikutukseen liittyvissä opinnoissa, seminaareja... Sosiaalityötä ei opita kirjekursseilla missään yliopistossa. Miten mahtoi onnistui 600 km päästä? Tavoiteajassa et ainakaan ole voinut valmistua, jos teit alemman ja ylemmän tutkinnon. Maisteriksi ei myöskään voi valmistua minkään monimuoto-opintojen kautta, ei yliopistossa ole sellaisia vaan ammattikorkeassa. Taidat olla oikeasti olla sossuna esiintyvä sosionomi?
T. Oikeasti maisteri, sosiaalityö pääaineena.
Mitähän sinä sen vuoden kotonasi opiskelisit, että mielestäsi kykenisit hoitamaan sosiaalityöntekijän virkaa? Toisekseen, mikset lue sitä sosiaalityöntekijän tutkintoa yliopistossa vuodessa? Eihän siinä ole mitään vähimmäisaikaa, joka yliopiston kirjoilla pitää olla.