Miksi joku henkilö saa oloni tuntemaan seurassaan ikäväksi :((

Kuulostaa kirjalle. Tunnet itsesi maan matoseksi. Suosittelisin välttelemään. Miksi pidät, onko aiempaa kokemusta sinun vähättelystä esim vanhempien taholta? Silloinhan se olisi sitä tuttua ja turvallista, mutta vahigoittavaa eli vältä.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:14"]Kuulostaa KURJALLE. Tunnet itsesi maan matoseksi. Suosittelisin välttelemään. Miksi pidät, onko aiempaa kokemusta sinun vähättelystä esim vanhempien taholta? Silloinhan se olisi sitä tuttua ja turvallista, mutta vahigoittavaa eli vältä.

[/quote]

Korjaus :)

Sulla on vaan huono itseluottamus.

No siihen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, joko sinulla on huono itseluottamus, ja tulkitset liikaa toisen mielipiteet ja sanomiset arvosteluina ja vihajiluina. Ehkäpä henkilö muistuttaa jotain menneisyydestäsi, ja siksi koet nimenomaan tämän kyseisen henkilön jutut loukkaavina. Mulla on yhden ystävän kanssa näin, ja vei aika kauan aikaa ymmärtää että vika onkin minun päässäni. Ylitulkitsin ja päättelin ihan liikaa normaalista keskustelusta. Niin voi käydä myös, jos on tottunut hirveän lempeään jutusteluun muiden kavereiden kanssa, ja kohtaakin todella vahvan ihmisen, siinä mielessä että hän ei pehmitä sanomisiaan kokoajan. Toinen vaihtoehto sitten on, että tyyppi on v*ttumainen, ja kokoajan naljailee ja arvostelee, verhoten sen milloin miksikin. Jos haluat, voit laittaa tänne esimerkkiä keskusteluistanne.

Yksi vaihtoehto on myös, että sinua vaivaa jokin asia elämässä tällä hetkellä paljon, esim työttömyys,kouluttamattomuus, lapsettomuus, sinkkuus jne. Jokin minkä vuoksi jostain syystä koet alemmuutta, vaikka ei pitäisi. Sitten kun joku puhuu vähänkään liippaavasti aiheesta, niin olet korvat liian höröllä, ja ylitulkitset kommentit kritisointina. Esim viikko sitten huomasin että yksi kaveri loukkaantui toiselle turhasta, kaveri oli juuri valmistunut ja toitotti, että ihanaa kun voi alkaa lapsiakin tekemään kun on "pohja" kunnossa. Tällä kaverilla joka loukkaantui (huomasin eleistä ja puheistakin), ei ole pohjat kunnossa, eli ei ole käynyt kouluja ym, mutta hänellä on kova vauvakuume. Tiedän koska ollaan puhuttu aiheesta.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:28"]

No siihen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, joko sinulla on huono itseluottamus, ja tulkitset liikaa toisen mielipiteet ja sanomiset arvosteluina ja vihajiluina. Ehkäpä henkilö muistuttaa jotain menneisyydestäsi, ja siksi koet nimenomaan tämän kyseisen henkilön jutut loukkaavina. Mulla on yhden ystävän kanssa näin, ja vei aika kauan aikaa ymmärtää että vika onkin minun päässäni. Ylitulkitsin ja päättelin ihan liikaa normaalista keskustelusta. Niin voi käydä myös, jos on tottunut hirveän lempeään jutusteluun muiden kavereiden kanssa, ja kohtaakin todella vahvan ihmisen, siinä mielessä että hän ei pehmitä sanomisiaan kokoajan. Toinen vaihtoehto sitten on, että tyyppi on v*ttumainen, ja kokoajan naljailee ja arvostelee, verhoten sen milloin miksikin. Jos haluat, voit laittaa tänne esimerkkiä keskusteluistanne.

Yksi vaihtoehto on myös, että sinua vaivaa jokin asia elämässä tällä hetkellä paljon, esim työttömyys,kouluttamattomuus, lapsettomuus, sinkkuus jne. Jokin minkä vuoksi jostain syystä koet alemmuutta, vaikka ei pitäisi. Sitten kun joku puhuu vähänkään liippaavasti aiheesta, niin olet korvat liian höröllä, ja ylitulkitset kommentit kritisointina. Esim viikko sitten huomasin että yksi kaveri loukkaantui toiselle turhasta, kaveri oli juuri valmistunut ja toitotti, että ihanaa kun voi alkaa lapsiakin tekemään kun on "pohja" kunnossa. Tällä kaverilla joka loukkaantui (huomasin eleistä ja puheistakin), ei ole pohjat kunnossa, eli ei ole käynyt kouluja ym, mutta hänellä on kova vauvakuume. Tiedän koska ollaan puhuttu aiheesta.

[/quote]

tämä on niin totta joka sana!

Vaikeinta on, että on välillä liki mahdotonta tietää, milloin epämukava olo johtuu omista tulkinnoista ja huonommuudentunteista ja milloin siitä, että toinen osapuoli todella piiloviestimäisesti koko ajan naljailee.

Kumpaakin sorttia nimittäin on olemassa, ja joskus syö todella paljon energiaa kun ei vain pysty ottamaan selvää, kummasta tällä kertaa on kyse. Ja jotta ei olisi helppoa, niin usein nuo kaksi ovat päällä yhtäaikaa.

En kadehdi ihmisiä, jotka ovat herkkiä aistimaan kaikenlaisia epämukavia fiboja, joita kanssaihmiset aiheuttavat. Päinvastoin on vain etu, jos ihan vapaaehtoisesti heittäytyy sosiaalisesti tyhmäksi ja suojelee itseään sillä, että on huomaamatta kaikenlaista vilkuilua pitkin nenän vartta, hienovaraista arvostelua ym. mitä me ihmiset toistemme kanssa harrastamme.

Ihan hyviä pointteja tuli. Huonosta itseluottamuksesta paljon johtuu yms. Mutta miksi en muiden seurassa tunne noin? Hänellä on sellainen ikävä tyyli että jos sanoo jotain hänen mielesrään huvittavaa tms niin näyttää sen ilmeillään, senkin takia varmaan vähän varon puheita hänen seurassaan.  Ap

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:35"]

Ihan hyviä pointteja tuli. Huonosta itseluottamuksesta paljon johtuu yms. Mutta miksi en muiden seurassa tunne noin? Hänellä on sellainen ikävä tyyli että jos sanoo jotain hänen mielesrään huvittavaa tms niin näyttää sen ilmeillään, senkin takia varmaan vähän varon puheita hänen seurassaan.  Ap

[/quote]

Tuo mitä kerroit, viittaa siihen, että ystäväsi on sellainen epämukava tyyppi, joka tosiaan yrittää ihan oikeasti tuottaa sinulle epämukavan olon.

Vaikka tyyppi olisi kiva, olisi ehkä syytä karttaa.

Toisaalta jos mitään menetettävää ei enää ole, kokeile seuraavaa peilaussysteemiä eli tee tismalleen sama hänelle!

Kun hän siis seuraavan kerran sanoo jotain vastaavasti huvittavaa sinulle, niin näytä vastaavasti ilmeillä hänelle mitä ajattelet. Tyyppi voi tajuta, että oho, tuossa on tyyppi, jolla näköjään onkin kynnet, joten ei kannatakaan pelata pelejä hänen kanssaan. NÄin suhde jatkuu tasa-arvoisemmalla pohjalla ja  turha ilmeily jää pois.

toinen vaihtoehto on, että tyyppi loukkaantuu niin verisesti,ettei halua enää kaltaistasi epämukavaa ilmeilijää nähdä koskaan :D.

Aika usein ilkeät ihmiset eivät kestä, kun saavat oman ilkeytensä takaisin. Useimmat niistä eivät ole koskaan joutuneet tajuamaan, miltä tuntuu olla sellaisen kohteena eikä myöskään sitä, miten paljaasti hienovarainen ilkeyskin näkyy. TArkoitan että moni ilkeä ihminen jatkaa sitä hienovaraista peliään, koska luulee, ettei sitä huomata. Nyt kun itse joutuu huomaamaan huomaavansa sen, kun sellaisen kohteeksi joutuu, se voi olla aika epämukava tilanne jo siksi, että tajuaa että jessus, vuosikausia olen itsekin tällaista harrastanut ja nyt vasta joudun hokaamaan että ihmiset huomaavat sen. Se voi tulla todella, todella epämukavana yllätyksenä ja sellaisen yllätyksen aiheuttajasta haluaa vain eroon sen jälkeen.

Niin tai näin, niin kannattaa kokeilla. Sittenpä tiedät, onko ystävyydellä jatkossa pohjaa tasavertaiselta pohjalta vai olisiko se jatkunut vain, jos olisit suostunut kuuliaiseksi hienovaraisen ilkeyden vastaanottajaksi.

8: Hyvä idea, pitää koittaa tuota. Hän onkin siitä erikoinen, että toisaalta on muka niiiin kiva ja ymmärtäväinen ihminen, toinen puoli onkin sitten tuollainen ilkeä ja toisia vähättelevä. On sellainen ihminen ettei hänestä oikein tiedä mikä on. Se ainakin on varmaa että tuntuu pitävän itseään muiden yläpuolella. Ap

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:57"]

toisaalta on muka niiiin kiva ja ymmärtäväinen ihminen, toinen puoli onkin sitten tuollainen ilkeä ja toisia vähättelevä.

[/quote]

Tunsin itse kerran samanlaisen tyypin: partiolainen, kahden lapsen äiti, eettinen kuluttaja, ääriempaattinen jne. Ja silti hänestä huokui ihan hirvittävä kylmyys, sellainen kummallinen toinen tyyppi, joka tuntui tuijottavan hänen silmiensä takaa arvostellen kaikkea mikä liikkuu. Aivan kuin tyyppi olisi siloisen pintansa alla ollut täynnä vihaa.

Epämukavaa oli, että hän haukkui selän takana monia ihmisiä. Se oli oikeastaan hauskaakin, tosin oli epämukavaa, että hän ei ollut rempseä arvostelija noin muuten vaan pinnalta ihana ja pumpulinen kaikille, joten se kontrasti jo teki epämukavan olon, samoin kuin tietty se, että hänen seurassaan tajusi senkin, että hän varmasti haukkui itseäni yhtä antaumuksella muille kuin muita minulle, kun en itse ollut paikalla.

Toinen epämukavuus oli, kun hänestä alkoi purskahdella sitä vihaa avoimesti ulos minuakin kohtaan. HÄn saattoi yhtäkkiä hirnahtaa minulle ivallisesti minun typeristä kipsipylväistäni, joilla kieltämättä naurettavasti yritin loihtia kotiini hieman porvarillista tunnelmaa :D (olen itse köyhä, hän lääkäripariskunnan lapsi). Mutta olisi tosiaan sitten ivannut mieluummin selän takana. En koskaan itse pilkkaisi kenenkään hölmöyksiä tuolla tavalla suoraan päin naamaa kenellekään. HÄmmästyin todella, kun tällaisia hallitsemattomia purskahduksia alkoi tulla.

Tämän tyypin heitin elämästäni. Nykyään hän on menestyvä viestintäkonsultti ja tosi tykätty ihminen. Elämä on :D!

Yksi kokemus tuollaisesta ihmisestä on. En tiedä päteekö tässä.

Tuo ihminen oli aivan selvästi narsistinen tyyppi, joka halutessaan osaa hurmata lähes kenet tahansa ja toisaalta osaa lukemattomin tavoin osoittaa halveksuntansa, jos niin haluaa. Siinähän sitä sitten on pompoteltavana. Ehkä kannattaa selvittää onko tästä kyse. Narsistin kynsissä ei nimittäin tule olemaan helppoa.

NARSISTIN TUNNUSMERKKEJÄ VOI GOOGLATA NETISTÄ. Esim. Narsismin uhrit -sivusto on hyvä lähtökohta http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 11:08"]

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:57"]

toisaalta on muka niiiin kiva ja ymmärtäväinen ihminen, toinen puoli onkin sitten tuollainen ilkeä ja toisia vähättelevä.

[/quote]

Tunsin itse kerran samanlaisen tyypin: partiolainen, kahden lapsen äiti, eettinen kuluttaja, ääriempaattinen jne. Ja silti hänestä huokui ihan hirvittävä kylmyys, sellainen kummallinen toinen tyyppi, joka tuntui tuijottavan hänen silmiensä takaa arvostellen kaikkea mikä liikkuu. Aivan kuin tyyppi olisi siloisen pintansa alla ollut täynnä vihaa.

Epämukavaa oli, että hän haukkui selän takana monia ihmisiä. Se oli oikeastaan hauskaakin, tosin oli epämukavaa, että hän ei ollut rempseä arvostelija noin muuten vaan pinnalta ihana ja pumpulinen kaikille, joten se kontrasti jo teki epämukavan olon, samoin kuin tietty se, että hänen seurassaan tajusi senkin, että hän varmasti haukkui itseäni yhtä antaumuksella muille kuin muita minulle, kun en itse ollut paikalla.

Toinen epämukavuus oli, kun hänestä alkoi purskahdella sitä vihaa avoimesti ulos minuakin kohtaan. HÄn saattoi yhtäkkiä hirnahtaa minulle ivallisesti minun typeristä kipsipylväistäni, joilla kieltämättä naurettavasti yritin loihtia kotiini hieman porvarillista tunnelmaa :D (olen itse köyhä, hän lääkäripariskunnan lapsi). Mutta olisi tosiaan sitten ivannut mieluummin selän takana. En koskaan itse pilkkaisi kenenkään hölmöyksiä tuolla tavalla suoraan päin naamaa kenellekään. HÄmmästyin todella, kun tällaisia hallitsemattomia purskahduksia alkoi tulla.

Tämän tyypin heitin elämästäni. Nykyään hän on menestyvä viestintäkonsultti ja tosi tykätty ihminen. Elämä on :D!

[/quote]

Miksi tällaiset sosiaaliset apinat selviävätkin aina kaikesta? Olen kans vastaaviin törmännyt ja olen jopa saanut kylmyyttä osakseni kun olen ilmaissut etten pidä heistä juuri näiden luonteenpiirteiden takia. vastaavasti taas olen itse saanut osakseni sen, että olenkin se phain selkäänpuukottaja. Huoh. Maailma on. 

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:57"]

toisaalta on muka niiiin kiva ja ymmärtäväinen ihminen, toinen puoli onkin sitten tuollainen ilkeä ja toisia vähättelevä.

[/quote]

Tunsin itse kerran samanlaisen tyypin: partiolainen, kahden lapsen äiti, eettinen kuluttaja, ääriempaattinen jne. Ja silti hänestä huokui ihan hirvittävä kylmyys, sellainen kummallinen toinen tyyppi, joka tuntui tuijottavan hänen silmiensä takaa arvostellen kaikkea mikä liikkuu. Aivan kuin tyyppi olisi siloisen pintansa alla ollut täynnä vihaa.

Epämukavaa oli, että hän haukkui selän takana monia ihmisiä. Se oli oikeastaan hauskaakin, tosin oli epämukavaa, että hän ei ollut rempseä arvostelija noin muuten vaan pinnalta ihana ja pumpulinen kaikille, joten se kontrasti jo teki epämukavan olon, samoin kuin tietty se, että hänen seurassaan tajusi senkin, että hän varmasti haukkui itseäni yhtä antaumuksella muille kuin muita minulle, kun en itse ollut paikalla.

Toinen epämukavuus oli, kun hänestä alkoi purskahdella sitä vihaa avoimesti ulos minuakin kohtaan. HÄn saattoi yhtäkkiä hirnahtaa minulle ivallisesti minun typeristä kipsipylväistäni, joilla kieltämättä naurettavasti yritin loihtia kotiini hieman porvarillista tunnelmaa :D (olen itse köyhä, hän lääkäripariskunnan lapsi). Mutta olisi tosiaan sitten ivannut mieluummin selän takana. En koskaan itse pilkkaisi kenenkään hölmöyksiä tuolla tavalla suoraan päin naamaa kenellekään. HÄmmästyin todella, kun tällaisia hallitsemattomia purskahduksia alkoi tulla.

Tämän tyypin heitin elämästäni. Nykyään hän on menestyvä viestintäkonsultti ja tosi tykätty ihminen. Elämä on :D!

[/quote]

Ei satu kirjoittamaan blogia?

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 15:52"]

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:57"]

toisaalta on muka niiiin kiva ja ymmärtäväinen ihminen, toinen puoli onkin sitten tuollainen ilkeä ja toisia vähättelevä.

[/quote]

Tunsin itse kerran samanlaisen tyypin: partiolainen, kahden lapsen äiti, eettinen kuluttaja, ääriempaattinen jne. Ja silti hänestä huokui ihan hirvittävä kylmyys, sellainen kummallinen toinen tyyppi, joka tuntui tuijottavan hänen silmiensä takaa arvostellen kaikkea mikä liikkuu. Aivan kuin tyyppi olisi siloisen pintansa alla ollut täynnä vihaa.

Epämukavaa oli, että hän haukkui selän takana monia ihmisiä. Se oli oikeastaan hauskaakin, tosin oli epämukavaa, että hän ei ollut rempseä arvostelija noin muuten vaan pinnalta ihana ja pumpulinen kaikille, joten se kontrasti jo teki epämukavan olon, samoin kuin tietty se, että hänen seurassaan tajusi senkin, että hän varmasti haukkui itseäni yhtä antaumuksella muille kuin muita minulle, kun en itse ollut paikalla.

Toinen epämukavuus oli, kun hänestä alkoi purskahdella sitä vihaa avoimesti ulos minuakin kohtaan. HÄn saattoi yhtäkkiä hirnahtaa minulle ivallisesti minun typeristä kipsipylväistäni, joilla kieltämättä naurettavasti yritin loihtia kotiini hieman porvarillista tunnelmaa :D (olen itse köyhä, hän lääkäripariskunnan lapsi). Mutta olisi tosiaan sitten ivannut mieluummin selän takana. En koskaan itse pilkkaisi kenenkään hölmöyksiä tuolla tavalla suoraan päin naamaa kenellekään. HÄmmästyin todella, kun tällaisia hallitsemattomia purskahduksia alkoi tulla.

Tämän tyypin heitin elämästäni. Nykyään hän on menestyvä viestintäkonsultti ja tosi tykätty ihminen. Elämä on :D!

[/quote]

Ei satu kirjoittamaan blogia?

[/quote]

Mikä saa kysymään näin :)

Yksi bloggaaja täyttää nämä kriteerit, persoonana sellainen että saattaisi täyttää tämän kuvailun luonteestakin. Aiemmin kommentoi aika ilkeästi jostain henkilöistä, jotenkin ylimielisesti. Kerro nyt onko tämä sama rastapää.. :)