G: Eronneet, mitä hankintoja kaksin kappalein isän luona ja sinulla?

Meillä oli viikko-viikko systeemi, ja kaksin kappalein oli ainaskin luistimet (kirppikseltä hankitut), uimapuku, ja oli extra-vaihtovaatteita myös isän luonna. Sekä mahdollisuuksien mukaan myös toiset kumpparit ja sadevaatteet.

Sehän riippuu ihan etäisyydestä, lapsen iästä ja mitä lapsi tarvitsee ja käyttää.

Kaikki, paitsi harrastusvälineet (luistimet, tennismaila, tenniskengät) sekä talvitakit ja talvikengät (joilla kulkee päivittäin).

Meillä myös viikko-viikko.

Huonekalut, peitot, tyynyt, liinavaatteet, pyyhkeet, astiat, peruslääkkeet löytyvät molemmista kodeista

Omat lelut, askartelutarvikkeet, videot, pelit ym. molempien luona, toki jotain kuljettavat mukanaankin varsinkin, jos joku leikki tai peli on jäänyt kesken tai muuten pop

Sukset, luistimet, pyörät, mailat, uintikamppeet yms. kulkevat mukana

Vaatteita on molemmissa kodeissa, mutta varsinkin teineillä ne pidetyimmät kulkevat kahta kotia

2:nen lisää:

Meillä oli myös polkupyörät molemmissa kodeissa. Sen sijaan vaatteet kulkivat edes ja takaisin. Minä pesin aina lapsen vaatteet, koska en oikein luottanut isän taitoihin pestä vaatteita.

Että siinä näkee taas että eri perheissä on erilaisia tapoja hoitaa asioita. Minusta vaan oli niin rasittavaa muistaa lykätä milloin mitäkin kausi-juttua mukaan, kun niitä kummiskin sai kirppikseltä suht edullisesti. Etenkin polkupyörää en olisi jaksanut roudata edes takaisin.

meillä vain yksi polkupyörä, koska lapset kulkevat fillarilla kodista toiseen. Lapset siis jo isompia.

ja kausitarvikkeita (luistimet ja sukset) en ole ostanut, koska itse en käy heidän kanssaan luistelemassa, eli talvessa niitä tulee käytettyä vain muutaman kerran koulussa. Se viisikymppiä tuntuu paljolta maksaa, koska luistimet eivät enää ensi vuonna mahdu.

3

En tiedä mitä isällä on lapsille. Minä pakkaan tavarat jokaiselle käynnille erikseen. Ilmoittaa jos haluaa luistimet, uimapuvun jne. lapsille mukaan viikonlopuksi.

On ärsyttävää pakata aina kaikki mukaan ja sitten vielä puolet tulee takaisin. Esim. uimapuvun olen joutunut lähes aina pyytämään. Kyllästyin ja ostin toiset tytöille. 

En vaadi exää hankkimaan mitään lapsille. Lapset asuvat luonani ja saan elarit.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 09:41"]

meillä vain yksi polkupyörä, koska lapset kulkevat fillarilla kodista toiseen. Lapset siis jo isompia.

ja kausitarvikkeita (luistimet ja sukset) en ole ostanut, koska itse en käy heidän kanssaan luistelemassa, eli talvessa niitä tulee käytettyä vain muutaman kerran koulussa. Se viisikymppiä tuntuu paljolta maksaa, koska luistimet eivät enää ensi vuonna mahdu.

3

[/quote]

Niin, mulla vain 1 lapsi joka oli vikko-vikko, ja luistimet ostin aina kirppikseltä hintaan 2-10e ja myin taas pois kun olivat pienet, jolloin sain aina n. suunilleen saman summan takaisin. Ja juuri koululiikuntaa varten nämä hankitiin.

Välimatka meillä sen verran kummiskin että ihan fillarilla en vittinyt pistää polkemaan, etenkin iso vaatekassi mukanaan.

Minulla yksinhuoltajuus, ja lapsi näkee isäänsä yhden pidennetyn viikonlopun kuukaudessa (isä asuu ulkomailla). Ilmoitin heti aluksi kun tapaamisista oli sovittu, että laitan lapselle mukaan yhdet varavaatteet, mahdolliset lääkkeet ja lapsen itsensä valitseman mahdollisen lelun. Toimii ihan hyvin. Aluksi mies oli ihan helisemässä kun ei tiennyt mitä lapselle kuuluu ostaa (olin ollut vuosia kotiäitinä eikä miehen ollut tarvinnut tehdä mitään lapseen liittyviä käytännön päätöksiä), mutta rauhallisesti vain aina ilmoitin sähköpostitse miehelle lapsen vaatekoon, kengännumeron tms. jos kysyi, mitä tarvitsee ostaa (en antanut tarkempia ohjeita) ja käskin seuraamaan säätiedotuksia, ellei tiennyt mitä lapselle pitäisi ostaa päällepantavaksi.

Kiitos hyvistä vinkeistä! Välimatkaa n. 4-5km eli kovin kaukana emme toisistamme asu. Isä hankkinut jotain leluja lapsillemme sinne. Lapset ovat pieniä kouluikäisiä, mutta eivät vielä kulje itsenäisesti. Lisäksi kouluun ei voi pakata paljoa mukaan, joten isä on hakenut lasten varusteet sinne.  Paria vaatekertaa hän säilyttää siellä, aika vähän ostanut lapsille vaatteita sinne. Toisaalta maksaa elatusmaksuja jonkin verran, joten minä olen niillä hankkinut vaatteita.

Kumpparit ja sadeasut lienee viisasta ostaa sinne ja jumppa-asut, sekä uimapuvut kaksin kappalein...

Isä on siinä mielessä uudessa tilanteessa, että minä olen kantanut vastuun lasten hankinnoista jo parisuhteemme aikana. Lisäksi hänellä on uusi perhe.

ap

Vielä kysymys: miten pidätte yhteyttä eksään ja miten kommunikaatio lapsiin liittyvissä asioissa sujunut?

ap

Isän luona pyjamat, pyyhkeet, muut liinavatteet, pleikkaripelejä, leffoja. Mukana viikonloppuisin aina vaatteet, treenikamat ja juuri nuo luistimet, pulkat ja muut härpäkkeet kauden mukaan. Ei yhtään rasittavaa koska molemmilla on auto ja fillarilla kulkevat edestakaisin välillä, matkaa vähän yli kilometri. Ja jos jotain jää, voivat helposti hakea vaikka en olisi kotona. Kaksi koululaista.

[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 10:39"]

Vielä kysymys: miten pidätte yhteyttä eksään ja miten kommunikaatio lapsiin liittyvissä asioissa sujunut?

ap

[/quote]

Lähinnä tekstaan. Sujuu hyvin, kun puhuu vain asiasta: kuljetuksista, tarvikkeista tms. 

Älä koskaan erehdy puhumaan mistään faktan ulkopuolisesta, ellet halua ongelmia... Siksi minä tekstaan, koska tekstari pysyy asiassa. Puhelimessa on vaikea hillitä tunteitaan, ja sähköpostissa tulee syyttelyä ja asian vierestä kirjoittamista.

3

Edellä vastannut yksinhuoltaja vastaa: Minäkin sovin asioista miheen kanssa vain kirjallisesti; emme siis soittele. Tämä on ollut oma toiveeni: kun kaikista sovituista asioista jää todiste, ei tule riitaa eikä väärinkäsityksiä, samoin ei myöskään tule kirjoiteltua mitään herkitsematonta, mitä taas puhelimessa tulisi herkästi lipsautettua.

Isän luona on kaikki samat tavarat ja vaatteet paitsi kalliimmat talvivermeet (talvihaalari, -kengät jne.). Meillä on systeeminä, että se jonka luona lapsi ei ole sinä päivänä, soittaa illalla ja juttelee lapsen kanssa ja jutellaan sitten muuten kuulumiset toisen vanhemman kanssa. Alle eskari-ikäisestä siis kyse ja vielä ei ole tarvinnut hankkia suksia, luistimia jne.

:) Tekstarin olen myös itse kokenut luontevimpana tapana yhteydenpitoon.

Siinä saa/joutuu itsekin miettimään rauhassa, miten asian ilmaisee...

Itselläni ei ole autoa, eksällä on. Toisaalta välillämme on kuitenkin "hyvät kulkuyhteydet"/mies on hakenut, jos jotain on jäänyt.

Millaiset välit teillä on ollut ja missä vaiheessa eroprosessia välit olivat luontevammat/tulevatko ne koskaan olemaan..? :D

ap

Pakkaan joka 2. vklopuksi kahdet vaatteet. Pikkuhousuja on isällä ja sukkia.

Just kuulin, että exän naistystävä oli suositellut lastensuojeluilmoituksen tekemistä, kun ehdottelin aikoinaan, että en pakkaisi pikkuhousuja joka kerta vaan veisin sinne kasan. Semmoinen nainen siellä päässä. Seurustelleet 4 vuotta ja nyt vasta exä näkee tuon naisen lävitse. EI anna viedä sinne vaatteita, ei ole mitään omia tavaroita siellä. Käyvät siis vain vierailulla isällään. Isä jopa muutti kauemmas naisen kanssa, heti 4 v sitten. Nyt varmasti harmittaa, kun välit on tämmöset. MInä olisin antanut nähdä paljon useammin, nainen on estänyt. Nyt vasta mies on herännyt kapinoimaan. Olisipa löytänyt kunnon naisen! Harmittaa tollainen epäkypsä suhde!

Ihan asialliset välit meillä oli, koska kumpikin halusi vaan lapsen parasta.

Monta kertaa nielin exän vittuilut, mitä yritti mulle syyttää, mä vaan teeskentelin niin kun en ymmärtäisi niitä rivien välisiä pieniä piikkejä. Pysyin asiassa, en syytellyt, vaan ilmaisin asiat mahd. neutraalisti ja asiassa pysyen.

Nykyään on ihan asialliset välit, exä tietää että mulle on turhaa alkaa sanoa mitään, kun vaan kohautan olkapäitä ja totean että jaa, jaa... :-)

Tekstarit on ihan hyvä väline kun pitää sopia asioista.

Sänky, lelut yms löytyy molempien luota. Lapsella on mennessä säänmukaiset vehkeet päällä ja sisävaatteet. Isä vaihtaa lapselle päälle mitä vaihtaa ja tuo lapsen takaisin samoissa vaatteissa kuin lapsi on sinne mennyt.

Luistimia yms voi "lainailla" mitään ei kuitenkaan erikseen kuljeteta ees taas joka reissulla.

Lapsi isällää joka viikonloppu.