Miten eroon "ahdistelevista" miesasiakkaista?
Olen nyt ekaa kertaa elämässäni asiakaspalvelutyössä, olen 25-v. Olen ollut neljä kuukautta "kirjastotätinä". Tässä työssä tulee useasti hiljaisia aikoja, niin ettei asiakkaita jonoksi asti. Onkin siis luontevaa "viihdyttää" asiakkaita, jos he ovat juttutuulella. Yleensä herttaiset eläkeläiset tykkäävät jutustella. Tänä aikana riesaksi on muodostunut minua vanhemmat eli keski-ikäiset miehet. Minulle on kuitenkin tullut kolme tällaista "vakioriesaa", jotka käyvät monena päivänä viikossa norkoilemassa ja tulevat juttelemaan. Yksi on läväyttänyt käyntikorttinsa pöytään. Toinen harrastaa miesvoimistelua (kyllä!?) ja toi näytille itsestään kuvan tiukoissa trikoissa. Olin ihan ihmeissäni ja vaivaantunut. Suoraan sanottuna vaikuttavat epätasapainoisilta. Yksi kyllä väitti olevansa tietotekniikan opettaja, ihmetyttää miten niin erikoinen tyyppi voi olla ope.
Kirjasto on paikkana sellainen "yhteinen olohuone", siksi emme kai ole ihan normiasiakaspalvelijoita vaan työhön kuuluukin tuo juttelu kaikkien halukkaiden kanssa. Kun nää miehet tulevat juttelemaan, en voi vain olla hiljaa. En edes osaa olla tyly, olen aina ollut kiltti ihminen. Siksi onkin hankalaa. Tuntuu että asiakaspalvelijana olen viihdyttäjä ja minun pitääkin sietää tätä. Pitääkö? Jos samoja kokemuksia, miten olette päässeet eroon ahdistelevista asiakkaista?
Kommentit (3)
Kuulostaa tutulta.
Ei tarvitse viihdyttää ketään. Riittää, että on peruskohtelias ja jotain nyökyttelee asiakkaalle että joo on kyllä synkkä ilma. Jos asiakas uhkaa jäädä jaarittelemaan pidempään tai liian henkilökohtaisesti, katse ruutuun ja esitä, niinkuin sinulla olisi kiireellistä tekemistä. "Aijaa, mutta voihan se olla niinkin. Täytyykin tässä jatkaa hommia, mukavaa päivänjatkoa!". Ei kirjasto ole kuitenkaan mikään ystäväpalvelu tai psykologin vastaanotto, sitäpaitsi juttelu häiritsee muita asiakkaita, jotka kaipaavat lukurauhaa.
Itse pidän tosi paljon asiakaspalvelutyöstä kirjastossa. Erityisesti niinä harvinaisia päivinä, kun kaikki asiakkaat ovat ns. normaaleja. Avohoidon surkea tila kuitenkin valitettavasti näkyy suoraan tässä työssä. Kannattaa joidenkin ihmisten kanssa vaan vetää aika etäistä linjaa ja varoa liikaa tuttavallisuutta, tai heistä saa oikean riesan.
Kiitos teille! Noviisina olen ollut jotenkin ihan ö:nä tän asian edessä. Pitää tosiaan opetella ja ottaa tiukempi linja. Minäkin muuten kyllä rakastan kirjastotyötä. :) T.ap
Niistä pääsee eroon siten, että ei aloita jutustelya, osoita mielenkiintoa ja vastaa hankalasti/lyhyesti. Voit tervehtiä ja puhua kirjastoasioista, mutta jätä muut aiheett sikseen ja jos asia meinaa harhautua palauta keskustelija asiaan tai lähde muihin työtehtäviin tai osoita huomiosi johonkin jonosaa olevaan/ apua tarvitsevaan asiakkaaseen.