Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mun mielestä jokaisen pitäisi mennä peruskoulun jälkeen amikseen, ja sit vasta pääsisi lukioon jos haluaa

Vierailija
12.10.2020 |

Lukiosta valmistuva ei ole mielestäni vielä tarpeeksi kypsä esim. yliopistoon. Mun mielestä parempi olisi jos kaikki menis peruskoulusta amikseen. Sen jälkeen voisi halutessaan mennä työelämään tai jatkaa lukioon. Lukiosta sit voisi valita ammattikorkean tai yliopiston.

Näin jokainen saisi itselleen yhden ammatin ainakin varalle, jos akateemisuus ei tuokaan työpaikkaa. Ihmiset olisivat myös käytännön osaajia, eikä vaan pelkkiä käsienheiluttelijoita jotka ei osaa edes keittää vettä.

Kommentit (46)

Vierailija
21/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni peruskoulun jälkeen ainut järkevä vaihtoehto on kaksoistutkinto. Kiroan joka ikinen päivä työttömänä maisterina iso opintolaina niskassa että en tehnyt kaksoistutkintoa. Olisi voinut opiskella korkeakoulututkinnon työn ohessa ilman tällaista määrää opintolainaa. Todennäköisesti amis kutsuu joka tapauksessa kohta jos ei työllistyminen ala onnistua.

Miksi istut ja kiroat? Tartu toimeen ja HAE sinne ammattikouluun! Minä istuin ja kiroilin monta vuotta samaa ja nyt vasta sain haettua ja ihmettelen miksen hakenut aikaisemmin.

Millä rahalla opiskelet? Lisää opintolainaa vaan?

Jos olet työtön työnhakija, voit hakea työkkärin kautta ja saada siihen työmarkkinatukea.

Vierailija
22/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että sitä käytännön osaamista ei olisi samanlaatuisena kuin nyt, jos ei olisi tiedettä tai esimerkiksi insinöörityötä, jota ne akateemiset käsienheiluttelijat tekevät?

Itse töissä välillä tapaan näitä insinöörien ja akateemisten ties minkä tohtoreiden "kehitysprojekteja" kun jotain on päätetty tehdä ja sitten se pitäisi vielä oikeasti toteuttaakin. Yleensä kenelläkään ei ole mitään hajua, ei minkäänlaista kokemusta tai osaamista mistään käytännön asiasta, välillä tuntuu etten tiedä miten nämä henkilöt saa edes kengät jalkaansa aamulla.

Yksinkertaisiinkaan asioihin ei ole vastauksia eikä mitään ole mietitty käytännön tasolla millään tavalla valmiiksi. Tutkimusta ja testejä vaan pitäisi saada tehtyä eikä varmaan 3-4x minun palkan tienaava projektipäällikkö millään jaksa ymmärtää realiteettaja vaan ihmettelee suunnilleen että sormia napsauttamalla kuu ei tipahda taivaalta ja tähdet kierrä epämääräiseen asentoon josta kukaan ei tunnu edes tietävän mikä se pitäisi olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokaisen insinöörin ja diplomi-insinöörin pitäisi käydä ensin ammattikoulutason KÄYTÄNNÖN koulutus. 

Muilla aloilla ei väliä. Tämä mun mielipide.

Vierailija
24/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluissa on jo nyt ihan liikaa epämotivoituneita teinejä jotka ei tee siellä muuta kuin nuuskaa, tupakoi ja tuhlaa resursseja.  Mun mielestä nimenomaan TEINIT ei kuulu ammattikouluun. Häiritsevät siellä vaan oikeasti motivoituneiden aikusiten opiskelua.

T.Aikuisopiskelu amiksessa

Tässä vaan on se että jos näillä nuorilla ei ole edes sitä opiskelupakkoa niin ne käyttävät sen ajan vielä huonommin, esim. sekaantumalla huumeisiin. Moni tuon ikäinen on epäkelpo oikeen mihkään järkevään toimintaan, pitäs olla jonkunlaisia "suojatyöpaikkoija" näille ihmisille kunnes aikuistuvat ja jaksavat kunnolla panostaan opiskeluun tai työntekoon. Mutta pahinta olis jättää nää vaan kotiin ja kaveriporukoihin pyörimään, siihen kun tottuvat niin entistä vaikeampi päästä normaaliin elämänmenoon kiinni.

Vierailija
25/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

No nyt oli kyllä harvinaisen typerä idea..

Vierailija
26/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tämän palstan amis-vihaa. Mitäs tehtäisiin jos ei olisi talonrakentajia, putkimiehiä, sähköasentajia, automekaanikkoja, kokkeja ???? Lista jatkuuu.  Ja ihan hyvin pärjätään ilman miljoonia käsienheiluttelijoita.

Huomaatko, että itse syyllistyt samaan, mistä syytät amisvihaajia?

Todennäköisesti et.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikouluissa on jo nyt ihan liikaa epämotivoituneita teinejä jotka ei tee siellä muuta kuin nuuskaa, tupakoi ja tuhlaa resursseja.  Mun mielestä nimenomaan TEINIT ei kuulu ammattikouluun. Häiritsevät siellä vaan oikeasti motivoituneiden aikusiten opiskelua.

T.Aikuisopiskelu amiksessa

Tässä vaan on se että jos näillä nuorilla ei ole edes sitä opiskelupakkoa niin ne käyttävät sen ajan vielä huonommin, esim. sekaantumalla huumeisiin. Moni tuon ikäinen on epäkelpo oikeen mihkään järkevään toimintaan, pitäs olla jonkunlaisia "suojatyöpaikkoija" näille ihmisille kunnes aikuistuvat ja jaksavat kunnolla panostaan opiskeluun tai työntekoon. Mutta pahinta olis jättää nää vaan kotiin ja kaveriporukoihin pyörimään, siihen kun tottuvat niin entistä vaikeampi päästä normaaliin elämänmenoon kiinni.

Ne voisi laittaa johonkin teinien päiväkotiin missä opitaan vaikka kokkaamista, siivoomista, luetaan kirjoja ja soitetaan musiikkia.  Ärsyttää, kun tärkeiden ammatillisten koulutusten resursseja tuhlaamassa moiset. 

Vierailija
28/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyaikainen yhteiskunta on perustunut jo aika pitkään työnjaolle. Mitään järkeä yrittää laittaa kaikkia samaan muottiin. Yksikään paperitehdas ei toimi ilman paperimiehiä, mutta ei se hyvin toimi pelkästään paperimiesten ja asentajien voiminkaan. Ekonomeja, insinöörejä, henkilöstöjohtajia ja toimariakin tarvitaan. Juristia, viestintäosaajaa, markkinoijaa yms yms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mieltä siitä, että iso osa - ehkä jopa suurin osa - lukiosta valmistuvista ei vielä ole tarpeeksi kypsiä yliopistoon. Tämä näkyy siten, että dokaaminen ja muut vastaavat riennot menevät opiskelun edelle. Ja sitten valitetaan siitä, kun kurssit ovat liian vaikeita tai työläitä, kun samaan aikaan ei suostuta näkemään oikeasti vaivaa oman oppimisen ja opiskelun eteen. Tästä seuraa, että kurssien taso ja siten myös suomalaisten yliopistojen taso laskee koko ajan.

En kuitenkaan usko, että ratkaisu tähän olisi kaikkien laittaminen amikseen. Parempi ratkaisu olisi kiristää kurssisuoritusten vaatimuksia, jolloin mukayliopisto-opiskelijat jättäytyisivät itse pois kyydistä, ja menisivät AMK:iin, amikseen ja opistoihin. Näin sekä yliopistojen että muiden opinahjojen taso nousisi pikkuhiljaa, ja ehkäpä suomalaiset korkeakoulut alkaisivat pärjätä kansainvälisissä vertailuissa.

Kävin itse yliopiston ja suoriuduin hyvin arvosanoin, mutta näin jälkeenpäin ajatellen tuo oli kyllä minunlaiselle opiskelijalle (ja isolle osalle niistä muistakin opiskelijoista) ihan väärä paikka. AMK olisi teoriassa ollut esim. minunlaiselle opiskelijalle oikeampi mesta, mutta AMK:takin kokeilleena täytyy sanoa, että se oli vaatimuksiltaan ihan naurettava korkeakouluksi. Opiskelijoilta ei vaadittu oikein mitään.

Nämä kokemukset mat.-lu.-aloilta viimeisen 10 vuoden ajalta.

Vierailija
30/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä kannatan tota teinien päiväkotia 👍👍 Hyvä idea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä tämän palstan amisvihaa.

L u k i o l a i s e t   o n   p e r s e e s t ä !

Vierailija
32/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että iso osa - ehkä jopa suurin osa - lukiosta valmistuvista ei vielä ole tarpeeksi kypsiä yliopistoon. Tämä näkyy siten, että dokaaminen ja muut vastaavat riennot menevät opiskelun edelle. Ja sitten valitetaan siitä, kun kurssit ovat liian vaikeita tai työläitä, kun samaan aikaan ei suostuta näkemään oikeasti vaivaa oman oppimisen ja opiskelun eteen. Tästä seuraa, että kurssien taso ja siten myös suomalaisten yliopistojen taso laskee koko ajan.

En kuitenkaan usko, että ratkaisu tähän olisi kaikkien laittaminen amikseen. Parempi ratkaisu olisi kiristää kurssisuoritusten vaatimuksia, jolloin mukayliopisto-opiskelijat jättäytyisivät itse pois kyydistä, ja menisivät AMK:iin, amikseen ja opistoihin. Näin sekä yliopistojen että muiden opinahjojen taso nousisi pikkuhiljaa, ja ehkäpä suomalaiset korkeakoulut alkaisivat pärjätä kansainvälisissä vertailuissa.

Kävin itse yliopiston ja suoriuduin hyvin arvosanoin, mutta näin jälkeenpäin ajatellen tuo oli kyllä minunlaiselle opiskelijalle (ja isolle osalle niistä muistakin opiskelijoista) ihan väärä paikka. AMK olisi teoriassa ollut esim. minunlaiselle opiskelijalle oikeampi mesta, mutta AMK:takin kokeilleena täytyy sanoa, että se oli vaatimuksiltaan ihan naurettava korkeakouluksi. Opiskelijoilta ei vaadittu oikein mitään.

Nämä kokemukset mat.-lu.-aloilta viimeisen 10 vuoden ajalta.

Niin voishan jokaseen koulutusohjelmaan järjestää haastavat pääsykokeet tyyliin lääkis. Näin turvattais se että vain motivoituneet pääsee läpi. Siinä on vaan se että paljon jää sitten ihmisiä rannalle ja kun töitäkään ei ole niin suuri osa myös syrjäytyy ja putoaa jollain tavalla kelkasta. Ehkä yhteiskunnalle tulee kuitenkin halvemmaksi laittaa nämä epäkypsät ja haastavammatkin tapaukset opinahjoihin pyörimään ja osa heistä jopa valmistuu ja tulee huoltosuhdetta parantavaksi osapuoleksi. Osa taas tuhlaa aikaansa vuosia poukkoillen muttei ainakaan yhtä pahasti syrjäydy kuin kotona ollessa ja jossain vaiheessa löytää sitten itselleen sopivan jutun joka sopii omille ominaisuuksille paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että iso osa - ehkä jopa suurin osa - lukiosta valmistuvista ei vielä ole tarpeeksi kypsiä yliopistoon. Tämä näkyy siten, että dokaaminen ja muut vastaavat riennot menevät opiskelun edelle. Ja sitten valitetaan siitä, kun kurssit ovat liian vaikeita tai työläitä, kun samaan aikaan ei suostuta näkemään oikeasti vaivaa oman oppimisen ja opiskelun eteen. Tästä seuraa, että kurssien taso ja siten myös suomalaisten yliopistojen taso laskee koko ajan.

En kuitenkaan usko, että ratkaisu tähän olisi kaikkien laittaminen amikseen. Parempi ratkaisu olisi kiristää kurssisuoritusten vaatimuksia, jolloin mukayliopisto-opiskelijat jättäytyisivät itse pois kyydistä, ja menisivät AMK:iin, amikseen ja opistoihin. Näin sekä yliopistojen että muiden opinahjojen taso nousisi pikkuhiljaa, ja ehkäpä suomalaiset korkeakoulut alkaisivat pärjätä kansainvälisissä vertailuissa.

Kävin itse yliopiston ja suoriuduin hyvin arvosanoin, mutta näin jälkeenpäin ajatellen tuo oli kyllä minunlaiselle opiskelijalle (ja isolle osalle niistä muistakin opiskelijoista) ihan väärä paikka. AMK olisi teoriassa ollut esim. minunlaiselle opiskelijalle oikeampi mesta, mutta AMK:takin kokeilleena täytyy sanoa, että se oli vaatimuksiltaan ihan naurettava korkeakouluksi. Opiskelijoilta ei vaadittu oikein mitään.

Nämä kokemukset mat.-lu.-aloilta viimeisen 10 vuoden ajalta.

Niin voishan jokaseen koulutusohjelmaan järjestää haastavat pääsykokeet tyyliin lääkis. Näin turvattais se että vain motivoituneet pääsee läpi. Siinä on vaan se että paljon jää sitten ihmisiä rannalle ja kun töitäkään ei ole niin suuri osa myös syrjäytyy ja putoaa jollain tavalla kelkasta. Ehkä yhteiskunnalle tulee kuitenkin halvemmaksi laittaa nämä epäkypsät ja haastavammatkin tapaukset opinahjoihin pyörimään ja osa heistä jopa valmistuu ja tulee huoltosuhdetta parantavaksi osapuoleksi. Osa taas tuhlaa aikaansa vuosia poukkoillen muttei ainakaan yhtä pahasti syrjäydy kuin kotona ollessa ja jossain vaiheessa löytää sitten itselleen sopivan jutun joka sopii omille ominaisuuksille paremmin.

Pitäisi olla ilmaisia vuoden preppaus kursseja niille, jotka haluavat jollekin alalle ja siinä myös selviäisi jos ala ei olekaan oma. Ei tarvitsis tuhlata vuosia yliopistossa ja huomata että ala ei ole oma.

Vierailija
34/46 |
12.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että iso osa - ehkä jopa suurin osa - lukiosta valmistuvista ei vielä ole tarpeeksi kypsiä yliopistoon. Tämä näkyy siten, että dokaaminen ja muut vastaavat riennot menevät opiskelun edelle.

Voi,,,, ei,, minum lintu koto. kun ihmiset käymttää AlkoHOlia. !!!! amikseen ja ja kirkkoon nyky nuoriso, oppii tkeen KÄSILLÄ ja KÄYTÖSTAVAT

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että sitä käytännön osaamista ei olisi samanlaatuisena kuin nyt, jos ei olisi tiedettä tai esimerkiksi insinöörityötä, jota ne akateemiset käsienheiluttelijat tekevät?

Itse töissä välillä tapaan näitä insinöörien ja akateemisten ties minkä tohtoreiden "kehitysprojekteja" kun jotain on päätetty tehdä ja sitten se pitäisi vielä oikeasti toteuttaakin. Yleensä kenelläkään ei ole mitään hajua, ei minkäänlaista kokemusta tai osaamista mistään käytännön asiasta, välillä tuntuu etten tiedä miten nämä henkilöt saa edes kengät jalkaansa aamulla.

Yksinkertaisiinkaan asioihin ei ole vastauksia eikä mitään ole mietitty käytännön tasolla millään tavalla valmiiksi. Tutkimusta ja testejä vaan pitäisi saada tehtyä eikä varmaan 3-4x minun palkan tienaava projektipäällikkö millään jaksa ymmärtää realiteettaja vaan ihmettelee suunnilleen että sormia napsauttamalla kuu ei tipahda taivaalta ja tähdet kierrä epämääräiseen asentoon josta kukaan ei tunnu edes tietävän mikä se pitäisi olla.

En puhu nyt mistään kehitysprojekteista, vaan erilaisista konkreettisesti työnteon tukena olevista asioista, esimerkiksi laitteista ja koneista. Sinne oikeisiin töihin ei edes pääsisi esimerkikisi autolla, junalla tai bussilla ilman insinöörityötä. Ei kyllä toisaalta ilman niitä suorittavan tason työntekijöitäkään. Tästä päästäänkin jälleen siihen aloituksen kysymykseen, eli onko mitään syytä väkisin hankkia kaikille samanlaista tai samantasoista koulutusta, ihan kaikenlaisia tekijöitä ja osaajia tarvitaan.

Vierailija
36/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että sitä käytännön osaamista ei olisi samanlaatuisena kuin nyt, jos ei olisi tiedettä tai esimerkiksi insinöörityötä, jota ne akateemiset käsienheiluttelijat tekevät?

Itse töissä välillä tapaan näitä insinöörien ja akateemisten ties minkä tohtoreiden "kehitysprojekteja" kun jotain on päätetty tehdä ja sitten se pitäisi vielä oikeasti toteuttaakin. Yleensä kenelläkään ei ole mitään hajua, ei minkäänlaista kokemusta tai osaamista mistään käytännön asiasta, välillä tuntuu etten tiedä miten nämä henkilöt saa edes kengät jalkaansa aamulla.

Yksinkertaisiinkaan asioihin ei ole vastauksia eikä mitään ole mietitty käytännön tasolla millään tavalla valmiiksi. Tutkimusta ja testejä vaan pitäisi saada tehtyä eikä varmaan 3-4x minun palkan tienaava projektipäällikkö millään jaksa ymmärtää realiteettaja vaan ihmettelee suunnilleen että sormia napsauttamalla kuu ei tipahda taivaalta ja tähdet kierrä epämääräiseen asentoon josta kukaan ei tunnu edes tietävän mikä se pitäisi olla.

En puhu nyt mistään kehitysprojekteista, vaan erilaisista konkreettisesti työnteon tukena olevista asioista, esimerkiksi laitteista ja koneista. Sinne oikeisiin töihin ei edes pääsisi esimerkikisi autolla, junalla tai bussilla ilman insinöörityötä. Ei kyllä toisaalta ilman niitä suorittavan tason työntekijöitäkään. Tästä päästäänkin jälleen siihen aloituksen kysymykseen, eli onko mitään syytä väkisin hankkia kaikille samanlaista tai samantasoista koulutusta, ihan kaikenlaisia tekijöitä ja osaajia tarvitaan.

Tähän voi lisätä kaikki tietokoneet, matkapuhelimet, ohjelmistot ja sovellukset, paikannuslaitteet yms tietotekniikkan.

Vierailija
37/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö, että sitä käytännön osaamista ei olisi samanlaatuisena kuin nyt, jos ei olisi tiedettä tai esimerkiksi insinöörityötä, jota ne akateemiset käsienheiluttelijat tekevät?

Itse töissä välillä tapaan näitä insinöörien ja akateemisten ties minkä tohtoreiden "kehitysprojekteja" kun jotain on päätetty tehdä ja sitten se pitäisi vielä oikeasti toteuttaakin. Yleensä kenelläkään ei ole mitään hajua, ei minkäänlaista kokemusta tai osaamista mistään käytännön asiasta, välillä tuntuu etten tiedä miten nämä henkilöt saa edes kengät jalkaansa aamulla.

Yksinkertaisiinkaan asioihin ei ole vastauksia eikä mitään ole mietitty käytännön tasolla millään tavalla valmiiksi. Tutkimusta ja testejä vaan pitäisi saada tehtyä eikä varmaan 3-4x minun palkan tienaava projektipäällikkö millään jaksa ymmärtää realiteettaja vaan ihmettelee suunnilleen että sormia napsauttamalla kuu ei tipahda taivaalta ja tähdet kierrä epämääräiseen asentoon josta kukaan ei tunnu edes tietävän mikä se pitäisi olla.

En puhu nyt mistään kehitysprojekteista, vaan erilaisista konkreettisesti työnteon tukena olevista asioista, esimerkiksi laitteista ja koneista. Sinne oikeisiin töihin ei edes pääsisi esimerkikisi autolla, junalla tai bussilla ilman insinöörityötä. Ei kyllä toisaalta ilman niitä suorittavan tason työntekijöitäkään. Tästä päästäänkin jälleen siihen aloituksen kysymykseen, eli onko mitään syytä väkisin hankkia kaikille samanlaista tai samantasoista koulutusta, ihan kaikenlaisia tekijöitä ja osaajia tarvitaan.

Tähän voi lisätä kaikki tietokoneet, matkapuhelimet, ohjelmistot ja sovellukset, paikannuslaitteet yms tietotekniikkan.

Ja rakennukset, sillat, liikenneväylät, taloudenpidon...

Vierailija
38/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Amis on kyllä perseestä työharjoitteluineen. Lukio on paljon mielenkiintoisempi ja inspiroivampi.

Tarkoittiko että tarvitsee hikoilla vähemmän?

Vierailija
39/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennemmin kaikkien olisi käytävä lukio ennen muita opintoja.

Lukiosta saa mahtavan yleissivistyksen.

Vierailija
40/46 |
13.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hellurei!

Oletteko kuulleet kaksoistutkinnosta?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä neljä