Oppiiko vauva nukkumaan omaan sänkyyn 1 v mennessä?

Kuulostaa siltä että lapsi pitää sinua tuttina. Tuttihan tuo pienelle lapselle turvallisuuden tunnetta.

Ensin rupeat antamaan lapselle maitohappobakteereja, jos et vielä tee niin. Rela D on hyvä. Meillä on auttanut molempien lasten mahavaivoihin. Sitten tuo nukahtaminen. Sun vauva on vielä niin pieni että tarvitsee yösyöttöjä ainakin jonkin aikaa. Mutta omaan sänkyyn vauvan voi silti laittaa heti. Meillä vauvat on syntymästään asti nukkuneet pinnasängyssä, mutta jokainen perhe toki tekee omat valintansa. Oman mielenterveytesi vuoksi kannattaa siirtää vauva omaan sänkyyn nyt ja opettaa hänet nukahtamaan sinne. Se vaatii teiltä vanhemmilta aivan mielettömästi kärsivällisyyttä ja jaksamista, mutta palkitsee kyllä lopulta. Vauvalle ei saa missään nimessä suuttua kun hän itkee. Häntä pitää jaksaa silitellä ja hyssytellä tassu menetelmän mukaan. Vaihtakaa vuoroja sillä urakka on liikaa yhdelle. Viikkokin voi mennä huonoilla unilla koska on selvää että vauva itkee. Kahden lapsen uniongelmat kokeneena osaan sanoa, että vauva ei kuole jos hän vähän itkee tai kun häntä opetetaan nukkumaan omassa sängyssä. Jatkuvat uniongelmat ja oman pinnan kiristyminen ovat puolestaan haitaksi koko perheelle. Kannustan siis hoitamaan asian nyt. Tsemppiä ja jaksamista! Muista, että se helpottaa kyllä alun vaikeuksien jälkeen.

Ei se loppuikäänsä siinä roiku. Meidän vauva nukahti vain rinta suussa perhepetiin vielä 1,5-vuotiaana. Nykyään on erittäin reipas kolmevuotias, joka viihtyy yhtä hyvin yökylässä mummolassa kuin omassa pikku sängyssäänkin. Ei pelkää pimeää, ei ukkosta, ei mitään. Unikouluja ei ole koskaan pidetty.

Antaisin mitä vain jos tuo uniongelma olisi vain temperamentista kiinni. Nyt nuo mahavaivat varmistavat sen, että unikoulu ei onnistu, koska vauva heräisi kumminkin vaikka 2 viikkoa yrittäisi. Hänellä kaikki itkutkin on vielä samanlaisia: väsymys, maha, syli ja nälkä.. kaikki samanlaisella itkulla. Muuten voisin surutta pitää vaikka minkälaisen unikoulu, koska tietäisin että jossain vaiheessa se tehoaisi.

Meillä on aika samanlainen tilanne kuin ap:lla, paitsi että vauva täyttää ensi viikolla vuoden. Vauva kyllä nukkuu oikein hyvin minun vierellä tissi suussa, mutta minä heräilen muutaman kerran yössä. Palaan pian töihin ja tiedän, että vauva pitäisi opettaa nukkumaan omassa sängyssään, mutta en yksinkertaisesti ole jaksanut vielä. Unikoulun pitäminen pelottaa...

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:32"]Antaisin mitä vain jos tuo uniongelma olisi vain temperamentista kiinni. Nyt nuo mahavaivat varmistavat sen, että unikoulu ei onnistu, koska vauva heräisi kumminkin vaikka 2 viikkoa yrittäisi. Hänellä kaikki itkutkin on vielä samanlaisia: väsymys, maha, syli ja nälkä.. kaikki samanlaisella itkulla. Muuten voisin surutta pitää vaikka minkälaisen unikoulu, koska tietäisin että jossain vaiheessa se tehoaisi.

[/quote]

Oletko muuten varma, että kipuitku johtuu vatsavaivoista eikä esim. refluksista? Refluksivauvoille on tyypillistä tississä roikkuminen, kun maito helpottaa hetkellisesti poltetta ruokatorvessa. T: 26

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 18:16"]Tässä ap taas.

Muutenhan tuo perhepeti onnistuisikin, mutta kun herää n. 5 min päästä jos minä lähden viereltä. Ei oikein riitä läksyjen tekoon. Ja vielä kun vaatii tissiä nukahtamiseen. Lisäksi vielä "koliikki" vaivaa eli mahaan selvästikin vielä koskee etenkin yöllä.

Minäkään en "välitä" siitä, että vauva ei saisi tarpeeksi läheisyyttä. Jos me mennään 3 tunnin yöunilla niin kyllä se heijastuu vanhempien käytökseen. Minä olen ainakin tosi lyhytpinnainen näin vähällä unella. Huomenna mennään lääkäriin. Katsotaan tuleeko sieltä mitään muuta diagnoosia vauvan vaivoille kuin se iänikuinen koliikki.

[/quote]

meillä koliikki helpotti 5kk jälkeen kun lopetin kokonaan imetyksen. Korvikkeella nukkuu nyt hyvin yöt eikä enää heräile. Nukahtaa nyt viereen josta siirrän hetken kuluttua omaan sänkyyn. Imetyksen lopetuksen jälkeen kaikki helpotti,itkut loppu,vatsavaivat ja yöheräilyt. Näin meillä...

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:33"]

Meillä on aika samanlainen tilanne kuin ap:lla, paitsi että vauva täyttää ensi viikolla vuoden. Vauva kyllä nukkuu oikein hyvin minun vierellä tissi suussa, mutta minä heräilen muutaman kerran yössä. Palaan pian töihin ja tiedän, että vauva pitäisi opettaa nukkumaan omassa sängyssään, mutta en yksinkertaisesti ole jaksanut vielä. Unikoulun pitäminen pelottaa...

[/quote]

Minä aloitin juuri viikko sitten työt samoista lähtökohdista, paitsi kuopus vielä alle 10 kk. Yllättäen vauva on poissaoloni myötä alkanut syödä päivällä paremmin kiinteitä ja nukkua yöllä sikeämmin. Itsekin olen saanut nukuttua paremmin kuin ennen. Eli unikoulu tai vauvan siirtäminen omaan sänkyyn ei aina ole välttämätöntä työelämään siirryttäessäkään.

Vauva kuin vauva oppii kouluttamattakin nukkumaan. Aina ei tietenkään ole mahdollista odottaa niin kauan.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:41"][quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 22:33"]

Meillä on aika samanlainen tilanne kuin ap:lla, paitsi että vauva täyttää ensi viikolla vuoden. Vauva kyllä nukkuu oikein hyvin minun vierellä tissi suussa, mutta minä heräilen muutaman kerran yössä. Palaan pian töihin ja tiedän, että vauva pitäisi opettaa nukkumaan omassa sängyssään, mutta en yksinkertaisesti ole jaksanut vielä. Unikoulun pitäminen pelottaa...

[/quote]

Minä aloitin juuri viikko sitten työt samoista lähtökohdista, paitsi kuopus vielä alle 10 kk. Yllättäen vauva on poissaoloni myötä alkanut syödä päivällä paremmin kiinteitä ja nukkua yöllä sikeämmin. Itsekin olen saanut nukuttua paremmin kuin ennen. Eli unikoulu tai vauvan siirtäminen omaan sänkyyn ei aina ole välttämätöntä työelämään siirryttäessäkään.

Vauva kuin vauva oppii kouluttamattakin nukkumaan. Aina ei tietenkään ole mahdollista odottaa niin kauan.

[/quote]

Kiva kuulla, toivottavasti meilläkin käy noin :)

Ap:

Pari viikkoa sitten aloitettiin kiinteiden maistelu: otettiin vähän allergisoivia tähän alkuun: bataattia ja vadelmaa, seuraava viikko sitten porkkana (vähän hurjempi vaihtoehto).

Ja kyllä meilläkin vauva nukkui omassa sängyssä noin 5 vk vanhaksi. Sitten yhtenä yönä syötön ohessa unoihtui meidän väliin sängylle, ja huomattiin, että sinä yönä ei jouduttu heräämään 15 minuutin välein vauvaa kantamaan. Joten siksi hän tavallaan jäi meidän väliin. Eli vauva itki epätyypillisesti koko yön, ei niinkuin "koliikkivauvat" että pari tuntia ja sitten saattavat nukkua koko loppuyön tissiä lukuunottamatta hyvin. Itsellänikin oli vauvana koliikkia n. 6 kk asti mutta kuitenkin sitten loppuyön nukuin omassa sängyssä. Meidän vauvalla on ollut vaan niin että koliikin alettua alkoi heräily tissi-sänky 15 min -tissi jne syklillä.

Maitohappobakteereja on annettu jo 2 vk asti D-vitamiinitipan mukana.

Tosiaan haluaisin hoitaa unikoulun nyt, mutta jos vauva mahavaivojensa takia itkee tai sitten nälän, niin sitten jos hänet välillä ottaa syliin ja välillä vaikka tassuttelee/käyttää pick up-put down eli nostelua  - eikö hänelle tule sellainen viesti että välillä yöllä pääsee syliin ja saa ns. palveluja? Ja sitten kun sen hoksaa, rupeaa itkeskelemään siinä sängyssään "huvikseen"?

Ja vielä tosiaan, mulla se että vauva nukahtaa tissille vielä 1 vuoden päästä ei ole vaihtoehto koska mun pitää omistaa ilta-ajasta osa kotitehtävien tekoon, enkä voi jäädä vauvan viereen nukkumaan.

Ollaan juuri menossa huomenna kaupungin lastenlääkärille. Refluksi on epäilyn alla mutta Gaviscon eikä Nutrilon ole auttaneet. Lisäksi pojalla on myös muita vatsaongelmia (ettei vaan elämä olisi tarpeeksi helppoa) eli monesti herää omiin pieruihinsa tai röyhtäisyihin.

Kahden lapsen kokemuksella: Vauvat eivät huuda muuten vain! Varaa aika hyvälle lastenlääkärille ja ilmoita, ettet lähde ennenkuin saat lapsen vaivoihin jonkun muun syyn ja hoitokeinon kuin koliikki! Lapsella on paha olla, auta häntä - ei terve vauva itke koko aikaa.

Meillä esikoisella oli allergiat. Ensimmäinen vuosi meni kuin sumussa - vauva kiinni tississä, pulautteli ja halusi taas lisää maitoa. Nukkui vartin pätkissä, ei viihtynyt lattialla jne. Ja minä hölmö uskoin lääkärien "lapset nyt vaan välillä itkee"-lohdutteluja, kunnes allergiat vihdoin todettiin ja elämä helpottui etenkin nukkumisten osalta miltei kertaheitolla.

Toisella oli silent refluksi - eli ei pulautellut, mutta nieleskeli ja itkeskeli paljon! Olin onneksi itse paremmin hereillä ja tajusin nopeasti jonkun olevan vialla. Vinkki: meillä pahin refluksin aiheuttaja oli minun juoma kahvi - jota unen puutteessa tuli litkittyä koko ajan enemmän... Pelkästään kahvin lopettamalla lapsen olo ja sen myötä nukkuminen paranivat huomattavasti, eron huomasi heti samana päivänä - eli kannattaa ainakin kokeilla!