Mielialalääkkeistä kokemuksia? Hyviä/huonoja?
Eli liityn minäkin nappien popsijoiden sakeaan joukkoon ja haluaisin kuulla käyttäjiltä mielipiteitä, kiitos.
Kommentit (15)
en kuitenkaan ole niitä vastaan, vaan niitä mielipuolisesti määrääviä lääkäreitä. en yleistä kaikkiin tapauksiin ja uskon että joillekin ihmisille niistä on varmasti apua. varoitan kuitenkin, ole kriittinen niiden suhteen ja sano läheisillesi että tarkkailevat käytöstäsi ja pitävät puoliasi joka suhteessa. tsemppiä ja toivon että alat voida paremmin! :)
Sekä sattui alussa vatsaan. En tiedä auttoiko se, vai maiseman vaihdos masennukseen paremmin.
Alussa oli pientä tärinää ja levottomuutta, meni pian ohi.
Sen vaikutusta en huomaa muuten kuin että paniikkikohtaukset ovat häipyneet. Lähipiiri ei ole huomannut mitään!
Viinaa en käytä juuri ollenkaan eikä kohta ole miestä jonka kanssa harrastaa seksiä joten sekään ei ole ongelma.
ap
Täälläkin ollut keskustelua aiheesta. Tulee todella pahat sivuvaikutukset.
Söin pari vuotta sitä, mutta ei auttanut ihan lopullisesti irti masennuksesta (seksihalut muuten palautuvat noin puolen vuoden käytön jälkeen, alussa voi olla orgasmivaikeuksia) joten siirryin Efexor depotiin.
Efexorilla oli kamalat aloitusoireet, ahdisti niin että jouduin syömään diapamia, hermostutti, hikoilutti, oli rytmihäiriöitä, itketti ja alkoholin kanssa menin ihan sekaisin, MUTTA kuuden viikon jälkeen se iski kuin taikasauva ja masennus katosi sen siliän tien ja on pysynyt poissa.
Lopetus efexorilla oli yhtä vaikea kuin aloitus ja se piti tehdä asteittain, mutta kannatti silti syödä, sillä paranin :-)
Niin ja efexorilla ei ollut sitä seksihalujen katoamista ja laihduinkin, koska piristi.
Olen kahden lapsen yh eikä oikein ole varaa seota kokonaan.
ap
Kaikki oli vaan samaa tasasta paskaa. Suosittelen radikaaleja ratkaisuja jotta elämä olisi parempaa. Pillerit vaan turutti ja itse ongelma ei poistunut
Saman sarjan lääkkeet toimivat kuitenkin eri ihmisillä eri lailla. Siksi pitää kokeilla ja jos lääke ei toimi, kokeillaan toista. Joskus joudutaan käyttämään kahta lääkettä yhtäaikaa, esim. toista ahdistukseen ja toista masennukseen.
Aloitusoireet vaihtelevat ihmisestä toiseen, joten etukäteen ei voi ennustaa. Mutta esim. alun levottomuutta ja ahdistusta voi lievittää lievällä rauhoittavalla, joka ei vaikuta toimintakykyyn havaittavalla tavalla.
Ja samaa tasaista paskaa mulla on ilman nappejakin.
Lähes koko elämäni masennuksesta kärsineenä, minulle suorastaan saapui " valkeus" , siis ihan oikeesti, en todellakaan usko mihinkään jumalaan, mutta tähän yhteyteen sopii lause " ...ja herran enkelit astuivat luokseni..." . Minulla mullistui siis maailma ihan täysin, en ollut tiennytkään, että elämä voi olla " sellaista" , kuin miltä se uusi silloin tuntui ja muistan, kun ajattelin, että " vitsi, tällaistako se ' muiden' elämä onkin...!" Enkä todellakaan ollut missään pilvihörhelössä, jonka huumausaineilla saa aikaan, vaan sain vain voimia OLLA. Ja silloin vasta tajusin, kuinka masentunut olin ollut ja kuinka oikeasti olin sairas.
Käytössäni on edelleen sitalopraamipohjainen Sepram.
Lääke alkoi vaikuttamaan n. 1kk kuluttua aloituksesta; enkä muista että olisin kokemut paljoakaan sivuoireita, taisin olla niin paskana ylipäätään, ettei oireet paljoa missään tuntuneet. Jotain lievää päänsärkyä ja jomotusta taisi olla, tiedätkö vähän sillä tavalla kuin olisi ukkosta ilmassa, siis säässä; tuntuu sellainen " paine" .
Lopetin ohjeen mukaisesti porrastamalla ja olin pitkään ilman.
Synnytyksen jälkeen piti aloittaa uudelleen.
Teki vain entistä levottomammaksi ja vei ruoka- ja seksihalut. Johtui kyllä tod. näk. runsaasta alkoholinkäytöstäni se toimimattomuus.