Minun isoisä syntyi vuonna 1872, tammikuussa

Minkä ikäinen olet?

On todella. Mietin joskus itse samaa. Miten totaalisen erilainen Suomi on nyt kuin silloin, ei niin kauan sitten. Ja mitä kaikkea maailmallakin on tapahtunut esim. tuon vuoden jälkeen... mm. kaksi maailmansotaa

Itse olen 1967 syntynyt ja isoäitini on syntynyt 1893.

Olen 50-vuotias, isäni taas oli syntynyt vuonna 1913, ja siis 50 kun minä synnyin, kuopus. 

Olen 50-vuotias, isäni taas oli syntynyt vuonna 1913, ja siis 50 kun minä synnyin, kuopus. 

Myös mun isoisäni on syntynyt 1800-luvun puolella ja aina joskus tulee mietittyä millainen maailma oli kun hän syntyi tai kun hän oli saman ikäinen kuin minä sillä hetkellä. Aika hurjaa ajatella kuinka eri maailmassa olemme eläneet vaikka meillä on vain yksi sukupolvi välissä.

Omassa ikäluokassa on harvinaista törmätä kehenkään, jolla on isovanhempi noin kauan sitten syntynyt. Yleensä isoisovanhemmat ovat tuolta ajalta.

vanhana saaneet lapsia. Isoisäni oli syntynyt 1925. T.nelikymppinen

Mun isoisä syntyi 1899, olen itse 38-vuotias. Isoisä eli reilusti yli 90-vuotiaaksi joten ehdin tutustua häneen hyvin. Olihan se mielenkiintoista kuunnella hänen kokemuksiaan mm. kansalaissodasta, siitä kun hänen kyläänsä saatiin vihdoin sähköt (oli jo kolmekymppinen), ensimmäisestä autosta jonka näki kouluikäisenä yms.

mun isä sanoi aina, että me ollaan myöhästä lajiketta. Oman lapseni sain 40 v. Ap

isoisä oli siis jo toistamiseen nainut leskimies, 6 lapsen isä kun suomi itsenäistyi. Toinen isoisäni oli syntynyt v 1892, joten kumpikin oli liian vanhoja toiseen maailmansotaan, sisällissotaan ei kumpikaan osallistunut, isänisä oli liian vanha ja äidinisä vankan kristillisen skonsa takia.  Näki ekat autot, sähkövalon tulon, radion ja puhelimenkin. 

On se tosiaan aikamoista, kun ajattelee parin sukupolven takaisia elinolosuhteita.

Isoisäni syntyi vuonna 1908. Hän oli siis kuusivuotias Sarajevon laukausten aikaan ja ensimmäisen maailmansodan syttyessä, ja näistä tapahtumistahan tulee ensi kesänä kuluneeksi sata vuotta. Ei ollut sähköjä joka paikassa, ei ollut Yleisradiota ja hevosilla kuljettiin. Ei tuosta siis loppujen lopuksi niin kauan ole, kun tarkemmin ajattelee.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 01:01"]

Olen 50-vuotias, isäni taas oli syntynyt vuonna 1913, ja siis 50 kun minä synnyin, kuopus. 

[/quote]

Minä olen sinua selkeästi nuorempi, mutta ikäero isoisään melkein sama. Enkä ole edes kuopus, vaan nuorin on minua paljon nuorempi ja välissä oleva ei ole isä vaan äiti. Ihanasti sanottu tuo "myöhäistä lajiketta", niin taidamme mekin olla, tällaisesta perheestä olevana tuntuu joskus huvittavalta keskustelut "mummoäideistä ja -isistä". Kun ikäerot isovanhempaan perheessä alkavat lähennellä vuosisataa, nelikymppisenä lapsen saaminen ei kuulosta mitenkään myöhäiseltä:)

Itselle oli havahduttavaa tajuta, että oma isoisäni oli aikamies ensimmäisen maailmansodan alkaessa ja sen tajuaminen mitä kaikkia keksintöjä hänen lapsuusaikanaan on maailmassa tehty. Maailman kehitys on ollut todellakin hurjaa.

t. 7

Isoisäni syntyi 1898 ja oli huutolaislapsi. Todella kovan lapsuuden ja nuoruuden jälkeen päätyi poliisiksi 20-luvulla ja toimi virassaan aina 60-luvulle asti. Erittäin mielenkiintoisia, mutta karmivia juttuja kuullut äidiltäni papan lapsuudesta ja poliisivuosista. Äitini oli perheen kuopus, syntyi 1946. Vanhin veljensä oli syntynyt 1923.

Helsingissä hevosia oli ihan yleisesti liikenteessä vielä 50-luvulla. Harmi, ettei enää parikymmentä vuotta myöhemmin, kun minä synnyin.