Onko raskaudesta pakko kertoa lapsen isälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vaikea niiden on selvittää sitä, kun Lapissa asuva nainen käy Helsingin yössä ja humalla raskautuu tuntemattomalle josta ei muista edes nimeä saati paljoa edes ulkonäöstä.

Sitten kuukausien päästä kotona huomaa olevansa raskaana. Se mies on unohdettu aikoja sitten. Sitä ei mitenkään saa selville.

Sais varmasti mutta ei viranomaisilla ole resursseja käytettäväksi tämmöiseen.

Somessa voisi toki tehdä kampanjoita, mutta se mies joka tunnistaa siitä itsensä voi hyvinkin jättää sen omaksi tiedokseen mikäli asia ei kiinnosta.

Miten kerrot, jos et tiedä? Varmasti ei sossu ala selvittämään, kun sanot että kiva mies baarista, ei kertonut nimeään. Tietenkin, jos tiedät kenen lapsi se on niin kyllähän se pitää miehellekin kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Onko äidille pakko kertoa raskaudesta?

Jos isä on raskaana jollekin satunnaiselle baarituttavuudelle, eikä edes tiedä tarkalleen, kelle niistä niin ei tarvitse kertoa lapsen äidille. Eihän se isä edes tiedä kuka sen lapsen  äiti on.

Ei tietenkää, kuka siihen pakottais.

Lapsi kyllä jossakin vaiheessa haluaa tietää missä isi on. Ja paras selitys ei ole se että; "Se oli yön Timo ja oli niin pimeää etten nähnyt sitä. Sitten se lähti enkä enää löytänyt häntä".

Jäis nekin vähät vauvat tekemättä, jos jokaiselle isälle pitäisi ilmoitella.

Äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä oli jo ennen isyyslain päivittämistä muodollisuus. Jos isä halusi vahvistaa isyyden, äidin vastustamisella ei ollut merkitystä. Nykyään voi aina sanoa ettei tiedä eikä tunne isää, ei edes nimeltä. Tavallaan ajattelen sen olevan vastuullisempaa kuin ottaa lapselle isäksi mies joka ei kovin vastuulliselta vaikuta. Kuka nyt päissään panee vieraita naisia ilman kumia. Isän ns mukaan ottaminen voi olla ihan hirveä prosessi, toivon ettei omalla lapsellani olisi isää tiedossa lainkaan, niin paljon tuskaa ja vaivaa hän on lapsellekin jo aiheuttanut. Väkisin pitää mennä tapaamaan kun isä niin vaatii ja mikään ei vuosienkaan jälkeen toimi. Vaikea toki tietää kuka on hyvä ihminen ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinäkään et tiedä kännipanosi nimeä, niin miten sen selvittää?

Geenitesteillä

Koko Suomen miesväestökö testataan? Voihan sanoa lastenvalvojalle, että matkustin Hangosta Utsjoelle ja nain random-tyyppejä matkan varrella kännissä ja yhdenkään nimeä en muista? Siinäpä selvittää. :)

Entä onko isän aviovaimolla oikeus tietää raskaudesta?

Ei ole pakko. Jos on päteviä syitä, että lapsen hyvinvointi voi vaarantua isän kanssa -ota selvää taustoista-. Täysi-ikäisenä lapsi etsii isän joskus, mutta silloin voi varoittaa lasta siitä. Entä miten lapsi jaksaisi kahden kodin väliä ravata, jos tavoitteena on yksi pysyvämpi koti. 

Vierailija kirjoitti:

Entä onko isän aviovaimolla oikeus tietää raskaudesta?

Mun isäni vaimolle selvisi mun olemassaolo vasta perunkirjoitusvaiheessa. Eli ei tarvii kertoa.

Ei huolta, eiköhän kohta kehitellä geenipankki missä on jokainen DNA:ta. Sitten on helppo löytää isä kaikille lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun lasta alkaa kiinnostaa isän henkilöllisyys sulla pitää olla vastaus valmiina. Ja mieluiten totuus. Se on aina parempi vaihtoehto kuin kieltäminen, valehtelu ja salailu jos haluat säilyttää lapsen kunnioituksen. Lapsella on oikeus tietää etkä voi estää jos hän haluaa tavata isänsä.

Mutta jos se tosiaan oli joku random kännipano, josta lapsen äiti ei tiedä mitään. Tämäkö pitää lapselle kertoa?

Ei tietenkään kerrota lapselle mistään kännipanosta. Kun kertomisen aika tulee niin voi sanoa että se oli lyhytaikainen tuttavuus (ei tarvitse kertoa että tuttavuus kesti vain 10 min).

Mulla oli opiskelukaveri joka oli tällaisen suhteen tulos. Hän oli ihan sinut asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä oli jo ennen isyyslain päivittämistä muodollisuus. Jos isä halusi vahvistaa isyyden, äidin vastustamisella ei ollut merkitystä. Nykyään voi aina sanoa ettei tiedä eikä tunne isää, ei edes nimeltä. Tavallaan ajattelen sen olevan vastuullisempaa kuin ottaa lapselle isäksi mies joka ei kovin vastuulliselta vaikuta. Kuka nyt päissään panee vieraita naisia ilman kumia. Isän ns mukaan ottaminen voi olla ihan hirveä prosessi, toivon ettei omalla lapsellani olisi isää tiedossa lainkaan, niin paljon tuskaa ja vaivaa hän on lapsellekin jo aiheuttanut. Väkisin pitää mennä tapaamaan kun isä niin vaatii ja mikään ei vuosienkaan jälkeen toimi. Vaikea toki tietää kuka on hyvä ihminen ja kuka ei.

No onko se äiti sitten jotenkin vastuullisempi tai parempi vanhempi, kun samalla tavalla päissään panee tuntemattomia ja menee heille raskautumaan... Ihan yhtä kelvottomia kummatkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinäkään et tiedä kännipanosi nimeä, niin miten sen selvittää?

Geenitesteillä

Koko Suomen miesväestökö testataan? Voihan sanoa lastenvalvojalle, että matkustin Hangosta Utsjoelle ja nain random-tyyppejä matkan varrella kännissä ja yhdenkään nimeä en muista? Siinäpä selvittää. :)

Kyllähän niistä verinäytteistä nyt jo menee pankkiin tiedot vaikka sitä ei myönnettäisi. Kun "ilmapiiri" on soveliaampi paljastetaan että miksei kartoitettaisi kaikkia suomalaisia... jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun lasta alkaa kiinnostaa isän henkilöllisyys sulla pitää olla vastaus valmiina. Ja mieluiten totuus. Se on aina parempi vaihtoehto kuin kieltäminen, valehtelu ja salailu jos haluat säilyttää lapsen kunnioituksen. Lapsella on oikeus tietää etkä voi estää jos hän haluaa tavata isänsä.

Mutta jos se tosiaan oli joku random kännipano, josta lapsen äiti ei tiedä mitään. Tämäkö pitää lapselle kertoa?

Ei tietenkään kerrota lapselle mistään kännipanosta. Kun kertomisen aika tulee niin voi sanoa että se oli lyhytaikainen tuttavuus (ei tarvitse kertoa että tuttavuus kesti vain 10 min).

Mulla oli opiskelukaveri joka oli tällaisen suhteen tulos. Hän oli ihan sinut asian kanssa.

Naisilta ei voi vaatia edes tämän vertaa. Kyllä pitäis olla sakotettava asia jos nainen ei voi osoittaa edes yrittäneensä selvittäneen isän henkilöllisyyttä. Lasten oikeuksilla ei tunnu olevan mitään väliä.

Voiko mies ottaa katumuspillerin vielä tässä vaiheessa?

Vierailija kirjoitti:

Äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä oli jo ennen isyyslain päivittämistä muodollisuus. Jos isä halusi vahvistaa isyyden, äidin vastustamisella ei ollut merkitystä. Nykyään voi aina sanoa ettei tiedä eikä tunne isää, ei edes nimeltä. Tavallaan ajattelen sen olevan vastuullisempaa kuin ottaa lapselle isäksi mies joka ei kovin vastuulliselta vaikuta. Kuka nyt päissään panee vieraita naisia ilman kumia. Isän ns mukaan ottaminen voi olla ihan hirveä prosessi, toivon ettei omalla lapsellani olisi isää tiedossa lainkaan, niin paljon tuskaa ja vaivaa hän on lapsellekin jo aiheuttanut. Väkisin pitää mennä tapaamaan kun isä niin vaatii ja mikään ei vuosienkaan jälkeen toimi. Vaikea toki tietää kuka on hyvä ihminen ja kuka ei.

Äidiksi tällainen ihminen kuitenkin kelpaa?

Onko se liikaa vaadittu että pitäisi tietää kuka isä on tai ketkä niitä todennäköisesti ovat? Äidiltä tiedot ylös neuvolassa ja ellei niitä löydy niin lapsi pois. Ei sellainen voi olla hyvä äiti joka ei tiedä edes kuka isä on.

Ei tarvitse kertoa kellekään. Varmaan nyt on kyse siitä, että isä ei ole sopiva isäksi, ja äiti haluaa olla yksinhuoltaja. Kuka sen pystyisi selvittämään? Sanoo vaan, että yhdenyön suhde, ja niitä oli useampi, enkä kysynyt nimiä. Ja ehkäisy petti, ja huomasin liian myöhään. On vielä ihan tavallista nykyään.

Eihän koko raskaudesta tarvitse kelleen kertoa ennen kuin usean kuukauden päästä ilmoittaa neuvolaan, että oho, huomasin olevani raskaana. Että kappas, en tajunnut kun on vähän epäsäännölliset ollu muutenkin kuukautiset, ja

/tai oli tiputtelua.

Edes raskauden alkamisen ajankohtaa ei pysty tietämään viikonkaan tarkkuudella, ilman isyystestiä ei voi millään sanoa miehistä, minä päivänä lapsi on pantu alulle.

Lapselle sitten kertoo aikanaan, kun tämä kysyy, että oli lyhyt suhde, eikä isä ollut sitten enää kuvioissa kun huomasit että olit raskaana.

Minun mielestä paljon parempi, kuin että lapsi joutuu joka viikonloppu jonkun väkivaltaisen juopon luo. Sellaista isää ei tarvitse kukaan.