Lue keskustelun säännöt.
Miten saada 7v tottelemaan
29.12.2013 |
siinahan se, meilla 7v poika jonka kaytos on todella haastavaa. Ei kuuntele tai tottele ja lassyttaa vastaan ihan joka asiassa. Ei auta tiukka keskustelu, huutaminen tai eristaminen. Vietetaan aikaa paljon perheena mutta viime aikoina on sekin alkanut olemaan rasittavaa taman yhden kanssa. Kiusaa 4v siskoaan myos jatkuvasti ja leikit todella rajuja kielloista huolimatta. Oi av ammattikasvattajat auttakaa!
Kommentit (12)
Perheneuvolaan, jos ette saa kakaroitanne kuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuulla etta muillakin ei aina onnistu numero 2!
Pitkan rauhallisen kauden jalkeen on meno taas ihan kamalaa, negatiivinen enrgia syo kaikkia, en jaksa kohta edes yrittaa kun kuitenkin on taas lopputulos sama. Yritan kehua ja ylpeilla pojasta myos mutta joulunaika oli jotenkin erityisen raskas kun lapsi aivan kierroksilla kiusaamassa, keksimassa kiellettyja tempauksia eika tottele ketaan ja kaikkien hermot kirealla.
Huh huh, toivottavasti taas pian tasaantuu taivanhemmat tarvitsee uudet hermot.
AP
Niin kun ma juuri niita perheneuvolan vinkkeja olinkin vailla. Tai muita vinkkeja joilla ne kakarat saisi kuriin, se kun on se ongelma.
Ei MITÄÄN huomiota negatiiviseen käytökseen (niin kauan kuin ketään ei satu), rähiskööt ja riehukoot ihan keskenään. Ei kukaan jaksa loputtomiin itsekseen möykätä ja lässyttää.
Positiivisesta käytöksestä huomioidaan ja kehutaan. Tarrataulut toimii ainakin meillä - yhdestä "kivasti" sujuneesta iltahärdellistä laitetaan tarra, kun viisi tarraa täynnä niin tehdään jotain kivaa/saa valita kaupassa jotain pientä.
On se nykyään haastavaa toi vanhemmuss kun edes 7v. ei saada kuriin! Mitähän 10 vuoden kuluttua on luvassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin tarroille nauretaan, ne toimi vuosia sitten kun opeteltiin jotain... en muista mitä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ma en tieda mita on edessa taman 7v kanssa. Siskonsa on todella helppo lapsi jolle on aina mennyt jakeluun heti eika retteloitse. Ehka ma vaan sitten olen niin totaalisen heikko vanhempi etta kyselen vinkkeja. Tosin mitaan apua tahan avuttomuuteen ma en saanut siita etta joku kommentoi perin alkeelliseen tyyliin etta haastavaa toi sun vanhemmus tai heita lapsi seinaan. Niina aikuislla kuin lapsillakin on omat haastavat puolet ja luonteet, tallaisen haastavamma kasvattamiseen edelleen niita rakentavia vinkkeja kyselin. Kiitos numero 6.
AP
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 00:59"]Niin ma en tieda mita on edessa taman 7v kanssa. Siskonsa on todella helppo lapsi jolle on aina mennyt jakeluun heti eika retteloitse. Ehka ma vaan sitten olen niin totaalisen heikko vanhempi etta kyselen vinkkeja. Tosin mitaan apua tahan avuttomuuteen ma en saanut siita etta joku kommentoi perin alkeelliseen tyyliin etta haastavaa toi sun vanhemmus tai heita lapsi seinaan. Niina aikuislla kuin lapsillakin on omat haastavat puolet ja luonteet, tallaisen haastavamma kasvattamiseen edelleen niita rakentavia vinkkeja kyselin. Kiitos numero 6.
AP
[/quote]
En ma tieda en ma osa suomea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En valitettavasti osaa antaa vinkkejä, kun olen ihan uusi äiti vasta (vauva 4,5kk nukkuu tuossa vieressä) ;)
Mutta mä olen alkanut katsoa telkkarista Supernanny-ohjelmia ja niissä tuntus usein olevan hyviä ja toimivia vinkkejä lastenkasvatukseen.
Pääsanat siinä tv-sarjassa vaikuttaisivat olevan turvalliset rajat mutta rajaton rakkaus, riittävä kuri (7-vuotiaan täytyy ymmärtää, että teoilla on seurauksia), johdonmukaisuus ja perheen yhteinen kiva toiminta.
Älä ap välitä noista asiattomista vastauksista -kyllä täällä on ihan asiallisia aikuisiakin linjoilla. Toivottavasti joku osaisi antaa konkreettisia esimerkkejä avuksi. Itselle tuli mieleen, että jos lapsen käytös on muuttunut aika hiljattain niin se voisi olla koulusta johtuvaa? Jutteletko ja kuunteletko lastasi? Tiedätkö mitä hän miettii ja kokee juuri nyt elämässään? Ja toisaalta, pääseekö hän fyysisesti purkamaan liiat energiat jossain? Meidän täytyy vanhempina auttaa lapsiamme, kasvaminen on rankkaa hommaa. Ja varmasti myös kasvattaminen!
Voimia sulle, ap!
Meilläkin räiskyvä 7v, ennen oli niin kultainen ja helppo. Joku kasvun vaihe? Määrätietoinen yritän olla ja pitää rajat, muuten odotan vaan että menisi ohi. Muistaakseni isoveljelläkin oli tuossa iässä vastaavaa.
Meillä juuri samat iät ja sama meno! Säälittää pikkusisko kun toinen on ilkeä... Miten minun kultaisesta kuusivuotiaastani kuoriutui raivoava ekaluokkalainen?
Itselläkin on surku, kun syliin ei suostu ja on kuin myrsyn merkki vähintään kerran päivässä. Itsesyytöksetkin kalvaa, kun miehen kanssa ei aina niin pitkämielisiä ja lempeitä kasvattajia olla, vaikka toki meillä mukavaakin yhdessä on ja kehutaan lapsia pelkän komentelun sijaan...
Äh, en osaa neuvoa, mutta mielelläni neuvoja kuulisin :)